Skip to main content

Full text of "Suomi"

See other formats


This is a digital copy of a book that was preserved for generations on library shelves before it was carefully scanned by Google as part of a project 
to make the world's books discoverable online. 

It has survived long enough for the copyright to expire and the book to enter the public domain. A public domain book is one that was never subject 
to copyright or whose legal copyright term has expired. Whether a book is in the public domain may vary country to country. Public domain books 
are our gateways to the past, representing a wealth of history, culture and knowledge that's often difficult to discover. 

Marks, notations and other marginalia present in the original volume will appear in this file - a reminder of this book's long journey from the 
publisher to a library and finally to you. 

Usage guidelines 

Google is proud to partner with libraries to digitize public domain materials and make them widely accessible. Public domain books belong to the 
public and we are merely their custodians. Nevertheless, this work is expensive, so in order to keep providing this resource, we have taken steps to 
prevent abuse by commercial parties, including placing technical restrictions on automated querying. 

We also ask that you: 

+ Make non-commercial use of the files We designed Google Book Search for use by individuals, and we request that you use these files for 
personal, non-commercial purposes. 

+ Refrain from automated querying Do not send automated queries of any sort to Google's system: If you are conducting research on machine 
translation, optical character recognition or other areas where access to a large amount of text is helpful, please contact us. We encourage the 
use of public domain materials for these purposes and may be able to help. 

+ Maintain attribution The Google "watermark" you see on each file is essential for informing people about this project and helping them find 
additional materials through Google Book Search. Please do not remove it. 

+ Keep it legal Whatever your use, remember that you are responsible for ensuring that what you are doing is legal. Do not assume that just 
because we believe a book is in the public domain for users in the United States, that the work is also in the public domain for users in other 
countries. Whether a book is still in copyright varies from country to country, and we can't offer guidance on whether any specific use of 
any specific book is allowed. Please do not assume that a book's appearance in Google Book Search means it can be used in any manner 
anywhere in the world. Copyright infringement liability can be quite severe. 

About Google Book Search 

Google's mission is to organize the world's information and to make it universally accessible and useful. Google Book Search helps readers 
discover the world's books while helping authors and publishers reach new audiences. You can search through the full text of this book on the web 



at jhttp : //books . qooqle . com/ 



3 5- 

£ a Ik 



SUOMI, 

Tidskrlft 1 fosteriandska ftnnen. 



It 



,1**18*9. 



Iftttonde argangen. 



Utgifven 

pft 

Ftoska Utteratur-SUlskapets ffirlag. 



Fiaska Litteratur-SMlskapets tryckeri, 
1860. 



y 



Imprimatur: L. Hemburger. 



<?) % o I 



Innehall: 

Sid. 
Hafoa Lappar och Finnar pa skilda tider invandrat till 

norden? understikning af Job. Ad. LindstrOm 1. 

Ne Suomalaiset sukunimet joita WiUasaaren emapitajan 

miehisel yksil&t omasivat v. 4834 (W. Kilpinen) 43. 

N&gra Mstoriska urkunder, meddelade af Job. Es. Waaranen 47. 
Materialer till Finska spr&kets ordbildningsliira, samlade af 

Job. Reinb. Rergstadi 115. 

Handlingar riSrande Finlands historia, meddelade af Karl 

Aug. Bomansson 217. 

Jak. LAnkelin matkakertomus 265. 

Suomalaisen kirjaMsuuden seuran keskustelemiset 18|59 — 

18V60 293. 



Hafva Lappar och Finnar pa skilda tider 
invandrat till IVorden? 

Unders&kning af 
Joh. Ad. Undstrilm. 

Redan fOrut har jag uti en skild afhandling, hvars titel ar: 
»F'6r8'61c att bestamma tiden ifrdn hvilken Finnarne inne- 
haft sina nuvarande boningsplatser^ sflkt adagai&gga, att 
Finnarne, i motsats mot hvad n&stan alia sednare ftirfattare 
pastatt, befunnit sig uti sina nordliga hembygder redan at- 
minstone 500 ar fore Chr. Denna asfgt har sedermera med 
tiden, tillfdlje af nya understikningar, vunnit bos mig allt niera 
stadga, och det ftr den, som jag- h&rmedelst vill framst&lla, 
ifvensom att Lappar och Finnar under sina vandringar st&dse 
atfdljt hvarandra. Efter utvidgade insigter uti historiska fra- 
g'ors Idsning frangar jag flere af de pastaenden, som uti of- 
vannimnde afhandling bllfvit uttalade; men dcrigenom kommer 
sjetfva hufvudfragan likv&l ej att underga nagon ftfrandring. 
Men fflrrSn vi bOrja med hufvudsaken uti fdrhanden varande 
andersokning, torde det ej sakna intresse att veta, hvad be- 
grepp skilda folkslag gjort sig om norden. 

Han finner sasom nagonting besynnerligt, att menniskorna 
ati aldre tider ansago norden vara holjd I mdrker. Redan hos 
Hebreerna synes denna asigt varit g&ngse, tj hos dem be- 
tyder %aphon midnattstrakt, norr, norra halfklotet. Homerus 

Suomi. 1 



omtalar i Odyssen 11 sangen 19 versen Cimerier, hdljde uti 
evig natt. Herodotus s&ger om de hfigt upp i norden bel&gna 
lander: »Der sofves sex manader om aret,« och Plinius yttrar 
sig om de nordiska landerna: Pars tnundi damnata a return 
natura et densa tnersa caligine. Enligt ApoIIonius Rhod., 
som ger Rhodanus och Eridanus uti Italien gemensam k&lla, 
var dock den mythiske floden bel&gen vid jordens yttersta 
granser och i flattens hemort Latinarnes AquUo, nord, kom- 
mer ifran aquilus mdrk, och pa samma s&tt kommer Fr. bise 
nordvind, fordom afven norden, af ftfcbrnn, svart. Brett, diss 
nord, Kelt, biz, bis id. Fht. biza id. Geijer yttrar sig: »Nor- 
den var mdrkrets region. Men liksom or natten dag-en fades, 
sa hade afven Norden, sinnebild af den urgamla natten, fflrst 
fOdl ljuset och dess valgorande gudamaktera *). Araben Ca- 
zuini, som skref uti 13:de arh. ett verk under titel: Mirabilia 
Urrarum, omtalar »Jura, ett land vid mdrkrets haf; de sa al- 
drig sad, men hafva manga skogar; de lefva af fiske och jagt; 
man s&ger, att Bulgarerne ditfora sab1ar.» Ehuru nagra velat 
forklara landet Jura fdr Norige, sa finner man andock latt, att 
dermed fdrstas det fordna Jngrien, som skrefs Jugria och 
Juhra, ty det var der, som Bulgarerne drefvo handel. Nam- 
net Thule, afven skrifvet Thyle, hvarmed betecknades den 
Skandinaviska norden, och som ftirekoamer i historien redan 
400 ar Wre Chr., harlcdes af Bochart pa goda skal ifran ett 
feniciskt ord tote, tyle, som betyder mdrk **). Afven Finnarne 



*) Svea Bikes Hafder 1 del. pag. 39. 

**) Uti Hebr. betyder bbtD beskugga, beslagtadt med bbsfc beskug- 
gas (uti Arab, skrifves detta ord med tha), deraf b% skugga, tin'ab2C 
dodsskugga, dftdsnatt, tjockt mdrker. Ethiop. zalema vara skuggig. Arab. 
thtlmun mdrker. Haraf finner man saledes, att betydelsen af skugga ock 
mdrker vexlar uti dialekterne. 



sjnas uii aldre tider hafva gjort sig det begrepp om norden., 
att der var mttrkt, ty pimentola, eg. mdrkrets st&lle, ansago 
de vara bel&get i norden, och sade derfdre om deUamma, att 
det Far Pohjan pera, nordens anda. 

Poika lahti Pohjan maahan 

Mies pieni Pimentolahan 
d. &. 
Gossen reste till nordlandet 
Den lilla mannen till morkre^s boning. 

Uti Grtinl&ndska spraket betjder anna tak i allmanhet 
morker, men pa trollkarlarnes sprak nord*). »I den nordiska 
gadalaran«, yttrar sig Geijer, »ar Norden det ondas princip. 
I Norden ar det kail a, tockniga Nifelhem med brnnnen Hver- 
gelmer, ur hvilken giftstrommar flyta, ocb i hvars djup den 
stora ormen Nidhogg, bland orakneliga andra, ligger och gna- 
ger verldstradets rot. I Norden &r Heh underjordiska boning , 
dver games och svartalfernas hem. I Norden bo Rimthursarne 
eller frostjattarne, det ondas demoner, gudars och menniskors 
fiender.p »Den onde Ahriman &r i den gamla Persiska reli- 
gionen ocksa en orm. I det forsta mdrkret bodde ensam orm- 
draken, hans v&sen i froet af det tjockaste mdrkret, hans kropp 
vidt utstr&ckt, sa vidt radrkret r&cker. Emot Izeds, de af Ormuza 
skapade goda makterna, skapade Ahriman' de onda Dews eller 
Diw8j hvilka, enligt Persiska my then, i talrika hopar alltid 
&ro f&rdiga att storma fram ifran Nordem *). Enligt Finnar- 
nes mytbologiska firest&llningar befann sig i Pimentola, yt- 



*) Om Forholdet mellem det gamle og ny Faetlaad* Urbeboere af 
Daa, pag. 18. 

**) Svea Kikes Hafder pag. 306 och 30T. 



tersta niorkret dels i afgrunden dels i norden, Pirulainen d. &. 
allt hvad som var af Pirus sl&gt, hin ondes pack. I Piraentola 
smiddes ftfven trollpilar, som voro dodliga pestskott. Pohjola, 
yttersta Norden, beskrifves sasom en mflrk och fdrftrlig ort*). 
Anda till sednare tider har man ansett norra sidan af en be- 
grafningsplats for den s&mre, i jemftirelse med de andra. 

»Kinesiska och mohamedanska fdrfattarea, yttrar sig 
Castren, »uppgifva sasom den turkiska stammens urfildsta 
hem nejden af Tangnn och Stora Altai, samt fortalja, att 
nyssnamnda folk efter den stora floden nedstigit ifran dessa 
berg. Hdgst anm&rkningsv&rd &r med afseende h&ra den om- 
st&ndighet, att ftfven sparen sav&l af Samojeder, som Finnar, 
sluta jost i samma bergstrakt. Jag har redan fi&rut omnftnint, 
hnru det under en ar 1847 om sommaren verkst&lld resa till 
Ofra loppet af Jenisej, hvars k&llfloder str&cka sig till norra 
foten af Tangnnberget, lyckades mig att sa^&l inom ryska 
som kinesiska omradet uppt&cka atskilliga, numera tatariserade 
qvarlefvor af den samojediska stammen. Att jemv&l den fin- 
ska folkstammen h&r varit hemmastadd, derom erinrades jag 
esomoftast sav&l genom traditionerna om landets aborigines, 
de lju8- I. hvitogda Tschud, som isynnerhet genom talrika 
ortsnamn, hvilka afven hos de finska stammarne &ro i bruk, 
och till en del jost i finskan haftra sin fdrklaring. Bland dem 
mS exempelvis anftras nagra af de vigtigaste. Floden Jeni- 
sej kallas af Tatarerna Kern, och detta flodnamn forekommer 
afven i flere delar af Finland samt i ryska Karelen, dels all- 
deles ofdr&ndradt, dels ander den fdr&ndrade gestalten af Kemi 
eller Rymi, samt betyder, enligt Renvalls ordbok, en st6rre 
flod, ehuru det numera icke gerna begagnas annorlunda, &n 
s&som ett nomen proprium. Mig vetterligen fflrekommer n&mnda 



*) Gananders Mythologia Feiroica pag. 70 och 71. 



ord uti intet annat sprak, an i finskan, sasom ett appellativ am , 
och det ar i anledning haraf antagligt, att just Finnarne gif- 
vit Jenisej dess ursprungliga namn. Men skulle afven detta 
ord icke vara nrsprungligen Finskt, sa maste Finnarne ifran 
trakterna af Jenisej hafva medfort detsamma till Finland, ty 
annorstades ar detta naran icke brukligt. Till det Jenisejska 
flodsystemet hfira vidare O/a, som i finskan betecknar en back, 
Jag a, som tvifvelsutan hdr till samma stam mcd det Lappska 
joga och Finska joki, samt afven antraffas i flera Samojediska 
sprak; Mana, ga, af Finska menen, Kolva 1. Kolba, fisk vat- 
ten, af det Lappska kuolle, fisk, och Syrjanska va, vatten. 
Sistanforda benamning fdrekommer jemval icke allenast i norra 
Ryssland, ntan afven i Finland, ehuru ordet icke ar fallkom- 
ligen Finskt*). Bland bifloderna till Jenisej ftrtjenar likale- 
des namnas lja (Iija) och Ijus (Iijus), hvilkas rotstafvelse Ii 
fkanske vatten) derjemte fdrekommer i norra Finland, ej langt 
ifran Kemi, i flodnamnet li eller lijoki. Slatligen upptaga vi 
den Jenisejska bifloden Sim (Sym)^ som eger en stor likhet 
nied det Finska Simo, ej langt fran Kem!» **). 

»Det ar svart«, s&ger samma fOrfattare pa ett annat stalle, 
»att bestarama tidpunkten, da Finnarne losslitit sig ifran sina 
stamftirvandter i HOg-asien och fatt fast fot i Europa, men 
sakert ar, att detta skett redan fflre den stora folkvandrings- 
tiden. Icke osannolik fir den fftrmodan, att bland antalet af 
Skyther fonnits Finska stammar, och att afven Hnnnerna varit 
af Finsk h&rkomst, bar manga skaM fdr sig. Hvad man med 



*) 'Samma ar fallet med Junta, ett i Finland ofta forekommande orts- 
namn, som afven finnes hos Syrjanerna, och till sin etymologi ar fullkom- 
ligen Syrjanskt, betecknande det fornamsta vattendraget (af Jur hufvud och 
va vatten).* 

*•) M. A. Castrtns Ethnologiska forelasningar dfver Altaiska folken, 
pag. 103 och 104. 



visshet vet, ar att Finnarne atminstone pa Taciii tid, d. v. s. 
omkring hundra ar e. Chr., voro hemmastadda i Europa. Sa- 
som bekant ar, later Tacitus sina Fcnni bo i trakten af det 
nuvarande Lfthauen, och Ptolemseus, som lefde ett halft sekel 
sednare, satter deras boningsstader pa ostra sidan omWeich- 
seln. Om nu dessa uppgifter om Finnarnes bostader ocksa 
icke kunna vara fullt tillftirlltliga, sa bflr man dock kunna an- 
taga att Finnarne redan vid denna tid maste hafva framtr&ngt 
om icke till sjelfva Ostersjdn, sa atminstone intill dess grann- 
skap»*). Enligt Castrens asigt hade saledes Finnarne vid Ta- 
citi tid annu ej hunnit fram till stranderna af Ostersjon; men 
pa ett annat stalle synes ban motsaga sig, da han yttrar: »I 
och med detsamma, som Finnarne kommo till Ostersjttn, hvil- 
ket icke kunde ske langt efter, men val vida fore Christ! f5- 
delse, stod fcfven vagen oppen for dem till Finska och Bott- 
niska viken»**). 

VI skola nu afven annorstades ifran s6ka bevis derpa, 
att Finnarne langt ft>re Chr. fodelse befunnit sig omkring Oster- 
sjon. Att Taciti Fenni voro verklig-a Finnar och ej Lappar, 
torde numera kunna antagas fdr afgjordt. ***) Redan forut 
har jag sdkt adagal&gga, att den Alexandrinska geogra- 
fen Ptolemseus, som lefde omkr. 150 ar eft. Chr., hade sa- 
kra uppgifter rOrande nordiska folkslag. Sasom bevis harpa 
tjcnar att anfOras folken Galindce och Sudeni, hvilka han 
staller uti Ost-Preusscn, och verkligen qvareta der annu 
provinsnamnen Galindien och Sudawen. »Invanarnei Prens- 
sen tyckas ifran aldre tider varit kande under namn af Vene- 



*) Castrens Ethnologiska forelasningar, pag. 95. 
**) Samma verk, pag. 162. 

***) Se en afhandfing af ffirfattaren under titel: *Om den Keltiskt- 
Germaniska kulturens inverkan p& Finska folket. . : i ■ ' ' 



<fer, Pruser och Lygier, hvilken sednare benamntng afven in- 
begripit Polens och Schlesiens idbyggare. *) Theophrast, som 
lefde 300 ar fore Chr., n&mner landet, der berasten ur jorden 
uppgrafdes, Lyngiste eller Lygiste; af sin heraort kallades 
sjelfva stenen: Lyncurion och Langurion, hvilken forandring 
sjnes bevfea, att laudets namn afven blifvit nitz\*dt Langisle**), 
och da ingenting ar vanligafe, an att * i de gamla nordiska 
spraken framfor g och k omsom absorberas och uttalas, sa 
tror jag mig aterfiana folkets Damn i Aethici Langianes, som 
bodde i Poles, och i de nuyarande Polackarnee, hvilkas gamla och 
egentliga namn Lecher, och auiiu raer den bos Lithauerne of- 
liga benamningen Lynker, traffande ofverensstarower med Bern- 
stenslandets gamla nama. Att Slavema, ett Kaukasiskt folk, 
ifran uraldriga tider, tvertemot nagra nyare Scribenters orig- 
tiga mening, bebott Preugsen och Polen, later sig utan m6da 
bevisas.» ***) Hartill kan det tiHaggas, att hos Slavonerna 
anna en tradition ar gangee, att deras forfader varit i strid 
med Alexander den Store och med Kejsar Trajan us, Dacier- 
nas basegrare. Ifran sistnamnde tid skola de afven, aasom 
det for males, borjat en ny tiderakning. f) Haraf Snner man 
saledes, att den Slaviska stammen redan ifran ur&ldsta tider 
omgaf den Finska atminstone pa den sydvestra sidan. Afven 
de fordna Roxolanerne berttrde tidigt nog Finska folk, hvartim kan 
utfdrligen lasas uti en af f orfattaren nedskrifven afhandling: »For- 
90k att beviaa det Rurik och ham Warager ej voro hemrna frdn 



*) Lygier omnamnas af Tacitus; enligt andre editioner kallas de Lt- 
gier, Legier, Leugier. 

**) Har likhet med Preussiska distriktsnamnet Lankan. 

***) Historisk och Geographisk Afhandling om Skandinaviens bebyg- 
gande, efter Orientaliska och Vesterlandska kallor af I. H, Wallman, pag. 3i. 

f) Geschichle des Ruasischen Reiches von Karamsin, Erster Band, 
pag. 27. 



8 

Sverige. Omkring Volgas kallor kanner Ptolemaens ett folk, 
Bom ban kallar Modbxai, och hvilka andra kunna de vara an 
Morduiner? I likst&mmighet med Ryska uttalet Permiaki, Vot- 
jaki, skulle Modokai saledes motsvara Morduaki. Bokstafven 
d uttalas i Finskan som ett d, I eller r. Morduinerne kalla 
Volgafloden f6r Rau, och ifran dera bar utan tvifvel denna 
ben&mning fortplantat sig till Ptolemaei vetskap, som aldraftrst 
kanner namnet Rha, och denna ringa onist&odighet bevisar 
mer an nog, att ofvannamnde Modokai (Morduiner) langt fdre 
honom befunnit sig i Ryssland. En insandare till Helsingfors 
Tidningar fOr ar 1850 pastar, att en del af den Morduinska 
stammen framtr&ngt anda till granskapet af Ingermanland, enie- 
dan deromkring forekomma st&llenamn, sota aro Morduinska*). 
Detta blir sa mycket mer sannolikt, da Ptolemaeas uppr&knar 
ibland de folk, som bodde uti s6dra delarne af nuvarandc Ear- 
land, afven Aorsae. Mark v*l, att en del Morduiner kalla 
sig JErser. VI dare kanner Ptolemaeus Bulgarer, hvilka omtalas 
i historien redan 200 ar fdre Chr., under namnet Mologeni; 
sedermera aro honom bekante: folket Rhobasci d. a. Baschki- 
rer; Machetegi d. ar Nogaier, hvilka sjelfva kalla sig Man- 
kat; Thybiacce, hvilka ban stftller s6der om Mologeni, och sa- 
ledes aro Tschuvasser o. s. v. Vander man sig oster ut ifran 
Rhobasci, sa fdrekommer bar ett folk, som samma forntidens 
geograf kallar Massei, och under detta namn kanner man latt 
igen de nuvarande Vognlerne, hvilka kalla sig sjelfva afven- 
som Ostiakerne Mansi. Nordvest ifran Massei omtalar ban 
jtterligare folket Susobeni, och dessa hafva, efter all sanno- 
likhet, sitt namn efter floden Sossva, vid hvilken Voguler, 
Ostiaker och Samojeder sammanstOta. Hvad ater Herodoti kun- 



*) Sadana aro de som slutas pa oksa eller ehsa. Wuoksen kallas 
afven i Ryska annalerna Oksa. Suorni 1848 pag. 10. 



9 

sfcap om de nordiika l&nderna vidkommer, sa kan i allm&nhet 
s&gas, ait ban n&mner deras inbyggare efter vissa hos dem 
gingbara seder och bruk. Ett folkslag, som ban till&gger verk- 
llgt namn och som bodde nordligast, ar Jyrcce {IvQxai), hvar- 
med troligen bor forstas Samojeder, Osiiaker och Permier. 
Samojederna b&ra hos Ostiakerna namnet Jergan-jack, hos Per- 
mierna Jarang och hos Vogulerna Jarrankum. *) Af Syrja- 
neroa kaHas ater Ostiakerna Jograjass (stafvelsen fass ar bloti 
plnral-&ndelse), hvilket namn tyckes vara en lemning efter de 
i Medeltiden sa namnkunniga Jugrer, afVen kallade Jugarer, 
Ugarer och Ugrer. Hvad Jyrcernas sammanstdllning med Jug- 
rerna vidkommer, sa bar jag sednare funnit, att afven andra 
forfattare delat samma asigt med mig. Sa yttrar sig Heeren: 
»Jag bygger icke mycket pa namnet Jyrker, sasom i allmftn- 
bet aidrig pa blotta namnlikheter. Men n&r det ar bevist att 
Jyrkerne bodde i samma land, der vi sedan finna Jugrierna, 
ja att deras hemvist str&ckte sig in till de (Jralska trakterna 
o. s. v., kan man v&l da afballa sig fran den fihrmodan, att 
Jyrkerna och Jugrierna beteckna samma folk, och att samma 
handel, som &nnu femton hundra ar efter Christus h&r &gde 
rum, redan florerat ett par tusen ar fdrut.« **) Castren later 
JcrraAr-Samojederna str&cka sig ifran Hvita hafvet i vester till 
Jenisejfloden i deter. Rftrande ater de med Finnarne besl&g- 
tade Permierna och Syrj&nerna otllter sig Castren pa fbijande 
sltt: »Soni bekant &r, voro Permierna i &ldre tider talrikast 
bosatta vid Kama , i anledning hvaraf de ftfven kallat sig Komy 



*) Der Ugrische Volkstam von Muller, pag. 314, 

**) Svenska Folkets Historia af A. M. Strinnholm. Andra Delen , pag. 
300: Noten. Uti ofvannamnde afhandling: »Forsdk att bestamma tidenifran 
hvilken Finnarne innehaft sina nuvarande boningsp)atser«, har jag pag. 
17—22, 37—43 utforligt visal de gamle Geografernes kannedom om nor- 
diska folkslag. 



10 

eller Komy-mort, folk af Kama, en benamning, som p& manga 
etallen blifvit bibehallen af Permier ocb Syrjiner, hvilka alla- 
redan tradt utom Kania-omradet. Ifran Kama drogo sig Per- 
mierne, undantr&ngde af Ryssar, at norr ocb nor d vest till Dvina. 
Vid floden Pinega finnes annu atminstone en Syrjansk volost, 
ocb vid nedra Dvina forekorama &fven nigra, ehuru svaga spar 
alter den Permska stammen. Namnda spar aftaga alltmera, ju 
narmare man kommer till Hvita bafvet. Det synes derfthre, 
som skulle den Permska stammen begynt sprida sig alltmera 
norrut, fdljande baron i hal Karelarne, utan att dock binna fa 
fast fot vid bafvet, forran Novgoroderne inkraktade Dvina- 
landet ocb derigenom atskilde hvardera stammen, sa att Kare- 
larne nftdgades draga sig till vester, men Permierna deremot 
halla sig dster om Dvina«*). Wal forklarar Castren har, att 
den Permska stammen blifvit af Ryssar trangd at norr, men 
detta ar alldeles osannolikt, utan har detta skett genom andra 
folkslag. Alltnog, man finner saledes, att Jyrker befunnit sig* 
i norra Ryssland redan 500 ar fore Cbr., afvensom Bulgarer 
i 2:dra seklet fflre var tideraknings bftrjan, samt den Slavon- 
ska stammen omgifvande i sydvest det Finska felket atmin- 
stone 300 ar fdre Cbr. fodelse. Vidare bafva vi funnit, att 
Morduiner trangt sig upp nara Finska viken, ocb detsamma 
ar afven fallet med Syrjaner, ty flodsnamn, som endast kunita 
f&rklaras ur Syrj&nska ocb Morduinska spraken, skola ofta fdre- 
komma i hela norra Ryssland ifran Ilmen anda till Hvita baf- 
vet. Kan man mimera rimligtvis pasta, att Finnarae annu ej 
vid Taciti tid f ram trangt till Ostersjon? Ytterst i nordvest vid 
Ostersjtin kanner Ptolemaeus Car bones, hvilka saledes Sro Ka- 
relare, som bott, ocb hvilkas afkomlingar till en del annu bo 
uti de sa kallade Petersburgska ocb Ingriska kretsarne vid 



*) Tidskriften Suomi for &r 1844. pag. 16 och 17. 



11 

jttersta andan af Finska viken. Soder om Carbones invid norra 
hafvet staller ban Salt och Careotce, af hvilba de fGrstB&mnde 
sannolikt bafva sitt namn efter Salisfloden i Estland; de derpa 
fdljande aro Curer, som uti Medeltiden voro kftnde under namn 
af Karis, Khors^ Curetes o. b. v. Sjelfva Tacitus synes bafva 
kant Finska vikens Ester, tj pa andra sidan om Fenni omta- 
iar ban Oxionas, enligt andra l&searter Exionas och Etionas, 
och manne ieke bar visar sig namnet Estiones? N&stan ett 
likadant ftirhallande ar uti Riigens fordna namn *). Den Gd- 
thiska biskopen Jornandes, som omkring 550 skref nftmnde 
folks historia, sftger att Hermanrik, som var deras konnng, 
onderkufvade Ester, Woter, Olonetsare, Wester, Merer, Mor- 
duiner ocb Karelare, **) och h&raf ser man iter, att Mor- 
doiner ocb Karelare bodde n&ra hvarandra. »B6rjan af Her- 
manriks stora Gflthiska rike infaller vid pass ar 335» ***). Jor- 
nandes g6r afven skilnad emellan Finska vikens och Weicb- 
selns Ester, ty de sednare kallar ban Aestri; da ban deremot 
ben&mner de f6rra Etta (nb. Taciti Etionas). 

Det torde saledes vara fullkomligcn bevist, att Finska stam- 
mar varit flere arhundraden fflre Chr. bosatte vid s&dra str&nderna 
af Finska viken samt e&rskildt Karelare vid dess yttersta ftnda, 
hvarifran de utstr&ckte sig till Hvita hafvet, hvilket de ftnnu 
i dag torde g&ra. Saledes stod nu vfigen 6ppen f6r dem till 
sjelfva Finland, ocb vi skola framdeles finna, att de drogo 
&nda till den Skandinaviska halffln. Att Iter Tavasterne oiu- 
gafs i norr och dster af den Karelska stammen, ftr allmtint 
bekant, och saledes befunno de sig i Finland redan fdrrttn 
Karelarne. 



*) Forsok att bevisa, det Rurik och hans Warager ej voro hemma 
fran Sverige, pag. 61. 

**) Suomen Historia af Kajaan, pag. 7, noten. 

***) S?ea Rikes Hafder af Geijer, pag. 285, noteq 7, 



12 

Men egentliga afsigten med ftirhandenvarande afhandling 
var ait visa, det Lappar och Finnar under samma tider invan- 
drat till Norden. Min uppgift skall saledes nu blifva att leda 
i be vis, att nastan allest&des, hvarest Finnar haft sina bosta- 
der, der hafva afven Lappar befunnit sig ibland dem. Castren 
yttrar sig: »Har (vid nedre ioppet af Dvina) igenfinnas till 
och med nagra spar efter Lapparne, fast&n lika glesa, som de, 
hvilka qvarblifvit efter Permierne. Man hdr atom den vanliga 
traditionen om Tschuderne, att de varit ett akerbrukande folk, 
standom fdrt&ljas, att de fort ett nomadiserande lefnadss&tt, 
och att deras forn&msta boskap bestatt i renar, soin varit af 
den storlek och styrka, att en enda dragit efter sig- en sl&de, 
hvilket endast kan tillampas pa Lapparne. Afven lata atskil- 
liga ortsnamn h&rleda sig fran Lappskan. I Cholmogorska 
kretsen finnes ock en sjo, ben&mnd Lopskoje (den Lappska). 
Det mycket omtvistade ordet Samojed later l&tt och natnrlig-t 
harleda sig ur Same och jedne, sasom Lapparne benamna sig*). 
Benamningen blef nemligen af Ryssarne ofverford pa Samo- 
jederne, da Lapparne utrymde landet«**). Uti ett andelig-t 
testamente af Lasarij, stiftaren af Muromska klostret, pa ostra 
stranden af sjon Onega, nti medlet af 14:de arh., heter det: 
»De da varan de invanarne omkring sj6n Onega kallades Lap- 
par och Tjudem ***> Uti ett bref, af d. 9 Jan. 1230, till 
Erkebiskopen i Upsala och Biskopen i LinkOping, uppr&knas 
ibland den Finska kyrkans Sender invanarne af Karelen, Ingrien, 
Lappien och Watland. Detta Lappia har efter all sannolik- 
het fnnnits i Ingermanland. Sjogren har afven upplyst, att 



*) Namnet Samojed forekommer i Ryska annaler omtaladt for forsta 
g&ngen &r 1096. 

**) Suomi for Sr 1844, pag. 18. 

***) Anteckningar om forsamlingarne i Kemi Lappmark af Sjogren, 
pag. 263. 



13 

inbyggarene nti vestra delen af S:t Petersbnrgska guvernemeii* 
tet af sina n&rmare till S:t Petersburg bosatte landsm&n, ehurn 
i fdraktlig bemfirkelse, kallas Lapplokot*). Det fir ftfven all- 
mint bekant, att Lappar ofverallt befunnit sig i Finland, men 
sirdeles anmarkningsv&rdt &r, att fcnnu i femtonde arhundradet 
drogo Lappar omkring i norra Tavastland, ofra Savolax och 
Osterbotten. Rigiska mission&rer omtala ar 1220 i Estland ett 
distribt kalladt Lappegunda, Oster ora Weichselfloden , dit 
Ptolemaens staller sina Finnar, fftrekommer en hel mAngd af 
rent Finska lokalnamn pa nen, sisom Kaukenen, Metschinen , 
Wilmandinen o. s. v. — , men eget nog finnes ibland dessa 
namn Sfven Lapinen och Laponen**). 

En ny k&lla fdr k&nnedomen af Nord-earopeiska folken 
bar af sednare tiders fornforskare, ibland bvilka fsynnerhetma 
ihagkommas den namnkannige Nilsson, blifvit upptackt, hvil- 
ken bestar i en hop besynnerliga verktyg af oiika amnen samt 
grafvar fanna i jorden. Till fdlje af de ftmnen, hvaraf dessa 
verktyg blifvit gjorda, bvilka vanligtvis aro antingen af sten, 
bronz eller jern , och som bvar f6r sig ntvisa oiika bildnings- 
perioder, indelar man afven folket, som begagnat dem, uti 
sten-, bronz- eller jernfolket. Det fOrsta, som naturligtvis &r 
det &ldsta, anses hafva utgjort fflrf&der till Lapparne eller Fin- 
narne, samt varit det &ldsta folket 1 Norden. NSmnde minnes- 
m&rken skola Annas i Pommern, Meklenburg, Holstein, Dan- 
mark och sddra Sverige. Ifran Holstein forts&ttas de at s6- 
der omkring Elbes och Oders flodomraden i Brandenburg; vi- 
dare dfver Hanover till Nordholland, talrikt i Storbritannien ; 
sedermera 1 Bretagne samt langs at Loirefloden fifvensom vtd 



*) Biskop Thomas och Finland i hans tid af Rein, pag. 69, 73, 74. 
•*) F6rs6k att fdrklara Taciti omdomen dfver Finnarne af Gottlund, 
pag. 116, noten. 



14 

Garonne och dess bifloder. Afven l&ags Spaniens kuster och 
flodgebieten forekomma de samt till ett betydligt antal i Por- 
tugal o. s. v. *)• 

Vi skola no Afven uti sprakligt och historiskt b&aseende 
fdradka ati upptacka Lappska och FiDBfca minnen der vi moj- 
ligtvls kunna. Vi hafva redan ofVan funnit, attoster om 
Weichselfloden uti aldre tider Lappar och Finnar varit bosatte. 
Uti Ost-Preussen flunks ett landskap ben&mndt Samland, och 
Lapparne kalla fcnnu 1 dag* sitt land Same. Hos Sveoo Ag-o- 
nis b&r Samland namnet Finlandia **)• Sedermera fdrekomma 
Finnarne omtalade ati en Anglosaxisk sang; stallet ljder 
galnnda :***). 

Aetla veold Hunum; Eormanric Gotam . . . 

Casere v6old Crfacum, and Calic Finnum, 

Hagena Holmricum and Henden Glommnm; 

Witta vfiold Svafum, Wad Helsingum . . . 

Mid Francum ic vas and mid Frisum and mid Frumtingum 

Mid Hugom ic vfcs and mid Glommum and mid Rumvalum. 

d. a. 
Aetla (AtUla) herskade Ofver Hunner ; Eormanric ofver Gother . . . 
Kejsaren dfver Greker och Calic ofver Finnar, 



*) Om Nordens aeldste Beboere och deres efterladte Minder af Fr. 
Klee, pag. 8—11. 

**) Forn-Nordiska Minnen af A. Cronholm, 1 Deln. pag. 283. Mel- 
Ian Duna och Niemen ligger afven en Lithauisk provins, som benamnes 
Samogitia, af infodingarne kallad Samodzka zemla samt af Tyskame Samoi- 
ten. Uti 9:de sekl. ar denna provins kand under namnet Semot. Samland 
kallas afven under medeltiden Semland. 

*••) Die Berufung der schwedischen Rodsen durch die Finnen und 
Schlawen von Ernst Kunik. 2 Abtheil., pag. 46. 



46 

Hagen ofver Hohnrikar och Henden fifver Glommer; 
WiUa herskade ofver Svever, Wade ofver Helsingar; 
Med Franker var jag, med Friser och Frumtingcr, 
Med linger var jag, med Glommer och Rnmvaler. 

Historiska undersdkningar hafva adagalagt, att denna sang 
blifvit forfattad uii 5:te arh. eft. Chr. Hvar namnde Finnar 
varit bosatte, kan jag ej afgora. Ostersjtfns sodra kuster alH 
ifran Holstein, det nuvarande Meklenburg, Pommcrn och Vest- 
Prenssen anda till Weicbselns mynning kallades af medeltidens 
fftrfattare Winlandia, Vinlandia, till och med nagon gang 
Finlandia*). Uti Ha^lidalen i Schweitz kallas en hexa eller 
trollpacka einige Finnige frou, och Finnarne hafva nti alia 
iider varit k$nde ffir trollkunaighet. Haslidalens hefolk- 
ning ar, som man vet, orsprangligen hemma fran Sverige, 
saroi bar vandrat till Schweitz uti sednare halften af 8:de sck- 
let. Hos Beownlf omtalas. en Frisisk hdfding benamnd Finn. 
En rese kallas i Flandern Finn-ard **). Dvcrgar aro deras 
mo teats. »De aro visa och forvara skatter i bergen. Bel- 
gerne anse dem bo under jorden och betrakta dem somhalfva 
menniskor, kallade afven dvergen, aarmannetjes (jordnienni- 
skor), trollen, drollen. De aro svarta. En heter ock zvaarte 
piet. Bonder i Herfelt veta, att en gang en mangd dvergar 
kommit till deras ort, bott lange i en skog och gjort ingen 
fornar, ehura de val lant eller bedt om ett och annat. Man 
tviflar nu ej, att detta varit Lappar« ***). Afven till Britan- 
niska darne synes namnet Finne hafva trangt sig, ty uti gamla 
Irlandska skrifter sages : Hibernos veteres Fenios dictos fuisse 



*) Biskop Thomas och Finland i hans tid af Rein, pag. 15. 

**) Gael, ard, Wal. erdd t Irl. airde, Lat. ardutu. 

•*•) Ny Smalands Beskrifning uf Wieselgren, pag. 100. 



16 

a quodam Fenio, qui primus litterarum Oghaniarum inven- 
tor habetur. »Enligt Armstrong &r Fionn = Fingal och (&f- 
ven Fiann och plur. Feinne) jatte, krigsman, bjelte. Nam- 
net synes i verkligheten ega en ctnisk betjdelse. Folkegen- 
domlig synes den i bcnamningar, sasom Campus Feniorum, 
som ock Leaba na Peine, namn pa heliga stendammar eller 
v&gar, angifver; hos Edv. Ledvich beta dessa minnesni&rken 
Heabthachana Bh feinne, d. &. Finnarnes sangar eller grafvar. 
En uppgift hos Moore 1: 98, rdrande en fOrm&lning med en 
Finsk qvinna, sjnes h&ntyda eller beteckna sjelfva verkliga 
Finland*) *). Afven Fingals egentliga namn rar Finn. ROrande 
denna sak yttrar sig N. Arvidsson: nFinn . . . s&Han kallas 
Finjal hos Oisian med detta sitt r&tta namn, (jal &r blott ett 
till&gg och betyder den hvite eller skOne); dock (inner man 
det nagra ganger. I de ofrige, yngre s. k. Oisianske dikterne, 
t. ex.: Sean-Dana, och hos Irl&ndarne heter ban alltld Finm**). 
Uti 3:dje Band. 2 Afdeln. pag. 16 och 17 heter det hos Ecker- 
mann, da det talas om Finngal: »Edle und Fiirsten der Fin- 
nen — Er sturnite heran mit Wuth und grfisste nicht Fin, 
nicht dfe Finnen« ***). Uti Skottska konungal&ngder fdrekomma 
&fven namnen Findocus och Finn\). Finn Mac-Cual (him- 
iens son) var en Eelter. 

Men da vi na funnit, att namnet Finne fdrekommer uti 
af Keltiska folkslag intagna l&nder, sa faller man belt otrun- 
get pa den ffirmodan, att detta namn &r tiil sin rot Keltiskt. 
Men man fragar h&rvid: har denna fdrmodan nigra sk&l fdr 



*) Celtica U von Diefenbach, pag. 420—22. 

**) Oisians Sanger efter Gaeliska originalet och dess vers-slag for- 
svenskade af Nils Arvidsson. 1 del., pag. 206. 

*") Lehrbuch der Religionsgeschichte und Mythologie der vorzug- 
lichsten Volker dess Alterthums. Halle 1846. 

i) Oisian af N. Arvidsson, pag. 58 och 62. 



17 

sig? Latom oss da nftrroare sk&rskada denna sak. Tacitus, 
bos hvilken naninet Fenni aldraffirst fdrekommer, var stathal- 
lare oil det fordna Belgien, hvars innevanare voro Keller. 
Strabo omn&mner, 7 Bok. pag. 331 *), Cimbrer uti nurarande 
Holland, och Plinias st&ller, 4 Bok. 28 Kap. **), dem ater nfcr- 
mast Rhen. Del &r naturligt, att Tacitus erhdll sin kunskap om 
de afl&gsna stammarne af det folk, som n&rmast omgaf ho- 
nom, och saledes af Kelter. Gallien utstracktes, efter Plutar- 
ch! intyg, »i aldata tider ifran oceanens yttersta gr&nser i nor- 
den, mot ostern anda till Maeotis och Schytien vid Pontus,« 
och var saledes sjeifva det Europeiska Nordlandet. De nama, som 
forntidens forfattare hade pa Nordhafvet, &ro derfflre &fvea 
Keltiska, sasom Mare cronium i. e. concretum af Irl. Muir- 
chroinn det sammangrodda eller frusna hafvet; vidare Mori- 
marusa i. e. mare mortuum af W&l. tnor haf och marvis ddd. 
Hos Plinias harledas dessa ben&mningar fran Cimbrer (Kim- 
brer). Ptolemeus stall er, som man vet, Phinni Oster om 
Weichselfloden. Men besynnerligt nog, tyckes icke Jornandes 
hafva k&nt dem. Manne de da redan hade bortflyttat derifran 
eller raojligtvis blifvit utrotade? Harvid ma man fasta sig vid 
den omstandighet, att uti Others Periplus heter det: »Weich- 
seln ar en mycket stor flod, som flyter genom Witland och 
Wenden. Witland hor Esterna tilk ***). Folknamnen Widi- 
varier, Vider eller Viter fOrekomma redan i 6:tc och 7:de 
seklerna uti dessa trakter omn&mnda af Jornandes -j-). Men nu 
heter hvit pa Keltiska finn, och saledes ar det mycket sau- 



*) Strabonis Rerum Geographicarum libri septendecim. Basileae 1751. 
**) Caii Plinii secundi Historiae Naturalis libri XXXVII a Gabriel 
Brotier. Parisiis 1779. 

***) Forn-Nordiska Minnen af Cronholm, 2 del., pag. 130. 

f) Svea Bikes Hafder af Geijer, pag. 82. 

Suomi. 1 



18 

noitkt, att med dessa Viter fdrstas Finnar. Paminne man slg 
hirvid de ofvan anftrde ljus- eller kvitogda Tschud *). 
Sdder oro navarande Schlcswig st&ller Tacitus XI Kap. folken 
Suardones och Hvitones af orden svart och hvit, och manne 
han harmed kunnat utm&rka Lappar och Finnar? Bo gammal 
Saxisk annalist fran 12:te arh. kallar Jutland fOr Vitland ocb 
tiHagger, att inbyggarne sjelfva kalla det sa **). Adam ifran 
Bremen sager: »1 Norden fannos Albaner, sa kallade derfdre 
att de fdddes med hvitt hir.a Den anseddaste sl&gten i det 
Dan mark, Gorm anderlade sig, hette Hvide. Atten Hvide in- 
nehade stora Skanska egendomar in i 13:de seUet. Anna &r 
ett harad i trakten af dessa egendomar, sora bar hvit fArg". 
Det fir Frosta harad. Att en stam med hvit nationalftrg at- 
tagat fran Norden (Skandinavien), vittna Roms forfattare ***). 
Anna Hr dr&gten hos de hftgre npp i Norrige boende mesta- 
dels hvit f ). Namnet Finn kommer saledes ifran Keltiska or- 
det finn, som betyder hvit. Vi skola fifven framdeles fa se, 
att medelst den hvita f&rgen utraarkas Finnar. Den vanliga 
birledningen af fenn eller fenne *), som betyder ett lagt trask- 
aktigt land, bar Sfven det emot sig, att n&stan ingen fOrfat- 
tare, med undantag af Tacitus, skrifver Finnarnea namn med 
bokstafven e (Fenni), utan alltid med t (Finni), ocb redan 
denna orastindighet sjnes hantyda pa en annan derivation. 
Vi skoJa ftfven framdeles finna, att uti sjelfva stammen af Fin- 
names namn oftast fftrekoromer bokstafven t, hvilket afven *r 



*) MSnne Hvita hafvet kunde ofversattas med Fitmhafvetf 

**) Svea Rikes Hafder af Geijer, pag. 82, noten 10. 

***) Ny Sm&lands Beskrifning af Wieselgren, pag, 124. 

t) Samma arbete, pag. 149. 

1) Uti Norrige betyder fen sump, och derifrSn kommer Fern, Fenes, 
Fennar, Fenn o. s. v., hvilka aro derslades stallenamn, men detta fen ar 
vida skildt fran finn. 



19 

fallet med de stfllen, som bafva sitt namn after Finnar. Fin* 
name kalia, som man vet, sitt land Suomi, och man ahser 
vanligen, att detta namn koramer ifran *«*, kSrr och utaa, 
land och saledes vore ferns, fenne bloU en dfvers&itning. 
Uti nomea gentile Suoma-lainen tror mail, att ordet maa vf- 
sar sig, hvilket Hkval &r alldeles griindfalskt; tj af euomi 
fcommer suomalainen likasom af ruotsi ruotsalainen *). Up- 
penbart far Suorm ett Savolaxiskt nttal af Lappska Same* 
hrarmed detta folk n&mner sitt land. Uti Rimitto socken ve- 
ster em Abo fdrekommer &nnn en holme ben&mnd Sam-saari. 
Af same (a &r lingt) blir suame likasom af maa, jord, mtfA. 
En del fdrfattare vilja &nnu skrifva sua, tua ] stallet f6r suo, 
tuo. Hen hvad ordet Same orsprungttgen betydt, kan jag 
ej afgtfra. 

Men iatom oss nn vidare uppsdka namnet Finne. Enligt 
Anglosaxiska och Forn-nordiska stamtaflor var Odens stigtre* 
giater fdljaode: Finn, Fridbavnlf, Frealaf, Frlduvald, Voden**). 
On Ffien kallas i aldre tlder Fionia och Finne. Greken Pro- 
copios, som lefde 1 5:te sekl. eft. Chr., kanner pa Skandina- 
yien Skrithiphinnoi, bvilka ftirde ett lif ej olikt djirens, utan 
•rdeiitUg kladnad och fltda; af Paulus Warnefried fa de samma 
namnet Scritobinu Jornandes ater omtalar p & Nordiska halftn 
Finnarne nnder tre s&rskilda namn, neml.: Crefennae eltor 
Screrofinnae, boende mot Norden , bvilka ej k&nde aagot Sker- 
brok, utan lefde endast af vilddjur och faglar, med hvilkasko~ 
game och tWteken voro dfverfyllde; vidare Finaithae, ka&eke 
invanarae i Finheden i Smlland, och slatligen Fenni, de mil- 



*) Suomi &r deesutom ett ord, hvars stam ar sum. Redan Porth an 
forkastar faarledoingen af suo och maa. Svea Bikes Ilafder af Gejjer, pag. 
31% not 5. 

**) Deutsche Mytbologie von Jakob Grimm, t Band. pag. 199. 



20 

daste af alia Skandinavicns invinare. Det sistomtalade Pin- 
heden ir mycket gammalt, och skrifves under skilda tider pa 
olika sitt, sasom Finvedi, Finnetkia, Finnedh, Finnodhia, 
Fineydi, Phinnethia, Finwede, Finwidia, Finnidia, Finmar- 
chia, Finnithia, Finnid, Finlandiae terra, Vinnewith; run- 
stenar ha Finhaith, Finhit *). En Arabisk geograf fran 12:te 
seklet omtalar i Sverige Finmark. En J&tte Finn Sr i Sma- 
land ett kolossalt roinne, hviiken atog sig att bygga Lunds 
Domkyrka; men jost som tornspfran uppsattes pa vestra gaf- 
veln, sade presten jftttens namn, da ban i vredesmod sprang 
bort ocb tog vestra gafreln ined sig. Med j&tten Finns minne 
fdrenar sig ock ett om bans qvinna. Hon fattar i en af pe- 
larne i den Lundensiska Kryptan. Den &t>tta qvinnan , somj&t- 
ten ville r&dda och fOra till sig, ihagkommes sard el es pa Hal- 
landskusten **). Af folknamnet Finnar kom sedermera tillnam- 
net Finn, sasom Tkorfinn, Finsleif, Finboge o. s. v. Se- 
dermera omtalas i Norrland Finnas omkring 900 af konung 
Alfred den Stores utskickade Other. Anna i denna dag fin- 
nas i Sverige flere namn qvar, hvilka forrada sin slagtskap 
med de fordna Finnarne; sadana ftro: i Smaland Finneryd, 
Finnestorp, Fintorp, Finna, Finnands, Finrihult, Finnshult, 
Finnatorp. Uti samma landskap forekommer &fven namnet 
Lappalan***) samt Lappebohl. Pa andra stallen i Sverige 
forekomnia Sfven lokal-ben&mningar efter Finnar, sasom: i 
Osterg-othland Fins tad och Finspdng; i WestergOthland Fin- 
nerodja och Finnkumla; i Westmanland Finndker och Findn; 
i Roslagen och norra (Tppland Finmta, Finndker, Finnsjon 



*) Ny SmSlands Beskrifning af Wieselgren, pag. 181. 
**) Uti SmSland kannes afven fran ur&ldriga tider tillbaka en Finna- 
kung med namnet Slagfidr. 

***) Ny SmSlands Beskrifning, 2 del, pag. 792 och 3 del. pag. 152. 



21 

och Finskogen. Under medeltiden fanns i Norrige mycket 
namn efter Finnar, sasom Finnavik (pa tvenne st&llen), JFVft- 
«m> Finaiot, Finnholt, Finney, Finnsland, Finnslandwoc- 
ken, Finnartadir (pa tvennc st&llen), Finnstadir (pa tvenne 
st&llen), Finmark, Fineid, Finndalir*) 

Man fcr i allm&nhet ensc dcrom, att Lappar oti nr&ldsta 
Cider varit bosaite Ofver beta Skandinavien , men huravida If* 
▼en verkliga Finnar nagon gang* baft sina boningsplatser der- 
stfides, ar en fraga, som ftnno ar strid nnderkastad. Under 
denna tvistighet bar man, sa mjcket jag- kan finna, salt for 
mycken v\gt pa namnet Finne, menande att dermed blott fOr- 
stas Lappar. Jag* fdr min del yore af den asigt, att med 
detta namn otmarktes i ftldsta tider sav&l Lappar som Finnar **). 
Ofrerallt inom Norrige bara Lapparne namnet Finnar, men de 
iaom Sverige bosatte Lapparne ben&mnas af Norm&nnen afven 
Lappar***). Jl andra sidan benfimna Lapparne afven stun- 
doro Svenska nybyggare fflr Finnas eller ock Kai nulads •{•). 
Enligt Lindabls ocb Orlings Lappska Lexicon betyder Icaino- 
lats en Svensk eller Norsk man. Haraf fflljer saledes tydligt 
att Finnar och Qvener (Kainulaiset) utgora tvenne namn pa 
ett enda folkslag. Men Qvenerne hflrde till den Karelska 

*) Historisk-geographisk Beskrivelse over Kongeriget Norge i Mid- 
delalderen af P. A. Munch. Moss 1849. 

**) »AU i gamla tider,» yttrar sig Gejjer, >bestamdt Stskilja Lappar 
och Finnar, nar endast det sednare allmdnna namnet brukas, ar derfore 
svSrt, icke blott genom underrattelsernas ofullstandighet, utan genom sa- 
keiia natur; i synnerhet d§ liar tillika ar frSga om folkslag, hvilkas forn- 
tid ej eger nagon annan historia an deras grannars.» Svenska Folkels 
Historia, Forsta delen, pag. 102. 

***) Anteckningar ofver Forsamlingarne i Kemi Lappmark af Sjogren 
pag. 256. 

t) Svea Rikes Hafder af Geijer, pag. 318, noten 5. 



22 

stammen. VI hafva dessvtom fonnit, ait Lappar ©eh Finnar 
Stfftljt hvarandra genom Finland, afvensom langs at sftdra 
Ostersjflkusterna till Belgien (se ofvan). Nar skutle detta 
hafva skett, on ej samtidigt? Det sa kallade StenfoUret drop, 
sasom redan blifvit sagdt, vldare upp till Danmark samt till 80- 
dra Sverige, der det utbredde sig at Blekingska kasten och a 
den andra it sodra Halland, hvarest det en langre fid nppe- 
hftll sig. Derifran undantr&ngdes det i hast mot norr. Detta 
folk var, sasom Holmberg s&ger, besligtadt med vara Lappar, 
om det ocksa jnst icke Far nrstammen till dessa. Till f6lje 
af Lappska och Finska sprakets n&ra forvandtskap haller Ca- 
stren fOr sannolikt, att for tva tnsen ar tillbaka Lappar och 
Finnar voro ett och samma folk. »Men skalle», s&ger ban, 
»pa ifragavarande tid en atskilnad emellan Finnar och Lappar 
egt ram, sa &r det otvifvclaktigt, att Finnarne maste hafva va- 
rit Lapparnes nfira grannara *). Men nftr vi fnnnit minnen ef- 
ter Finnar ocb Lappar nti Belgien, och de sistn&mnde drogo 
till Sverige, hvar bade i sadant fall Finnarne stadnat, om de 
ej Ukaledes samt pa samma gang vandrade till den Skandina- 
viska halfdn? Folja vi nn frin Stiomis fasta land namnde folk 
ftn&a vidare, sa traffa vi spar efter dem pa Aland, sasom Lapp- 
bole, Lappo, Lappvesi, Finbo, Finby, Finholma, Fimtrom, 
Finn'6; — h&r fin n as afven rent Finska namn sasom Jomala 
(fordom Jumala), Koskenpaa o. s. v.**). Skulle nn med 
Finbo, FinnO o. s. v. menats endast Lappar, hvarftre da be- 
gagna namnet Finn pa ena samt Lapp pa det andra stallet, 
om ej med den fbregaende benamningen nrsprnngligen utm&rk- 
tes saval Lappar som Finnar? Uti det Svenska landskap, som 
Hgger gent emot Aland, nemligen Roslagen afvensom Uppland 



*).Castr6ns Ethnologiska Forelasningar, pag. 151. 

**) Geografiskt-Statistiskt Lexikon ofver Finland, afWeckstrom. Aland. 



23 

ftrekomma, sasom vi ofvan visat, flere nann qvar efler Fin* 
name, och detsamma fir Sfven fallet hvad namnet Lapp vid- 
kommer, ty uti HafverO socken finnas de sakallade Lappgruf* 
vorna. Vid Finnbo fabodar, invid sjon Hinscn i Svardsjfi ock 
Sondborns socknar, skola finnas sma grasbevaxta jordgrafvar, 
son folket kallar Lappgrafvarne. Uti Smaland finnas afven 
namnen Lappaldn ocb Lappebohl (se ofvan), oberaknadt de 
manga staJIen, som hafva sltt namn efter Finnar. »Att de un- 
der medeltiden annu fonnits i det inre landet, kan slatas af 
den sftgen som tillskrifver upptackten af det mellersta Svcri- 
ges fdrnfimsta grufvor at Finnar.» — Si skall, enligt tradition 
i orten, Fain grufva ha blifvit upptackt af en Finne fran Tbor- 
sang. Afven Sala silfvergrufva skall hafva blifvit uppfonnen 
af Finnar, hvilka fOrst hallit upptackten hemlig; hvadan Sala 
skall fait sltt namn af det Finska salaan fordOlja eller sala 
hemlig. En gammal grufva heter bar annu Finngrufvan, ocb 
Finnar bodde i grufbyn intill konnng Gustaf AdeJfs tid. De 
an pa Dalarnes Finskogar befintliga Finnar aro af en sednare 
iuiyttning, ocb ha alia sina nedsattningsbrcf af konungarne 
Carl IX och Gustaf Adolf*). »Falu bergverks-privilegier lire 
af ir 1347, men aberopa aldre; och om grufarbetets alder 
vitinar, att ar 1268 en gard der pa orten blifvit said fflr elfva 
skeppund koppar. Upptackten af Sala silfverberg synes ej ha 
skett fdrran i Svante Stores tid vid ar 1510» **). *Smed (Seppd) 
ir pa Finska spraket nttrjcket fdr all slags haadtverk, och 
Finska sv&rd forekomma i Islandska sagor. Den namnkunni- 
gaste smed, som gamla Norden kande och Edda besjunger, 
ar en Finsk konunga-son pa Svithiods gransor; och annu I 
sednare tider ha Finnarne det rykte att 1 smidarbctc vara ut- 



*) Svenska Folkets Historia af Geijer, Forsta delen, pag. 107. 
** Sistnamnde arbete, pag. 320— 2 L 



24 

mirtt skickligao *). Rfirande Finnbeden eller Finnveden yttrar 
sfg Gefijer: aMan bar inv&ndt, att I den Smal&ndska Finnhe- 
den inga Finska eller Lappska namn &ro flfriga. Exempel An- 
nas dock. Salivara, en by i Angclstads socken, ma anfdras. 
Men vore afven delta exempel h&r det enda, sa maste man 
mirka, att gdrdars ocb hemmans namn I denna fraga fdga 
betyda. Mera betyda namn pa foremal som afven finnas ! den 
vilda nataren, berg, skogar, sjoar, strommar, ebnra fifven 
dessas ben&mningar fftrfindras. Svenskarne voro dfverallt i 
Sverige ocb af alder det egentligen akerbrnkande folket. De 
ba dfverallt med sitt arbete dopt sin jord, afven der de haft 
andra fdregangare. Jag &r sjelf fran en provins (Wermland), 
der Finskogar funnits ocb anna finnas sedan Carl lX:s tid, 
da egentliga Finnar fran Savolax ofverflyttades till Werm- 
lands skogar (ett slags kolonisation, som synes fdranledd ge- 
nom aldre brnk ocb exempel), men dfverallt bar med Svensk 
bygd Svenska namn uppstatt, sa att inga eller ganska fa Fin- 
ska namn qvarblifvit i de trakter, der fordom Finnbygd eller 
Finnskog varit; ja fcfven verkliga Finnbyar i Ny ocb Dalby 
socknar i Wermland kallas af de Svenska grannarne belt an- 
norliinda fin af Finnarne sjelfva. Afven i Norrland, i Nedre 
Tornea socken, bvarest likv&l Finnarne firo de talrikaste, firo 
de Svenska bynamnen ofta dfversattningar af de Finska. Denna 
sed bos vara forfader att forsvenska Finska ben&mningar &r 
sa gammal, att sagorna, ehuro fulla med be vis pa gemenska- 
pen emellan begge folken, ej fdrvara oss ett enda Finskt 
namn» **). Men oaktadt nu snart sagdt inga Svenska lokal- 
benlmningar hartills kunnat bevisas bafva sin rot uti Finska 
spraket, sa tror jag dock, att ett betydligt antal ortsnamn 



*) Svenska Folkets Historia af Geijer. Forsta delen pag. 108. 
**) Samma arbete, pag, 109, noten 7. 



25 

haft att tacka Finska tungomalet fdr sin find else. Inom Sma- 
land t. ex.: bar man namnen Algunnen, Gitsmunnen, Jdllu- 
18091, Motnen, Unnen; nfira staden Jonkdping Limugnen o. s. 
v. och findelsen nen fir genuint Finsk, hvilken ofta forekom- 
mer Fid ortsnamn sasom Jalknnen, Betunen, Huitinen, Ojoi- 
nen, Jdrvioinen. Uti Finland fir andelsen mo mycket vanlig 
lokalandelse sasom Uittamo, Sotkamo, Paldamo* W alamo o. s. 
v.*). Likaslutande ortsnamn finnas nianga i Smaland, sasom 
Runamo, Wernamo, Oremo, ldemo; uti Norrige under me* 
deltiden lesmo, Freyjarmo, Krakamor, Surkumor, Kidjamor. 
Ifran findelsen mo bar Smalfindska spraket, genom bifogandet 
af stafrelsen la, bildat sig en ny findelse mala, som fdrekom- 
mer snart sagdt fifrerallt vid ortsnamn sasom Hetemdla, Ku- 
ramdla, Takamdla, Tatamdla, uti Norrige Andsmala; ocb 
findelscn to, som fir fikta Finsk oeb som pa samnia sfitt fore- 
kommer fcfverallt i Finland, bifogas fifveu till andra andelser 
sasom Hatelmala, Puumala, Boismala o. s. v. Det fir afven 
mycket sannolikt, att af den Finska andelsen la Svenska spraket 
under tidernas lopp fatt sitt land, som ofta utgflr findelse vid 
ortsnamn. Salunda bar detsamma af Finska ordet Karjala, Ry- 
ska Korela, bildat Kiria- eller Kyrialand. Anmfirkas ma att 
uti namnen Ingermanland (Inkerin maa) och Moremanskoje 
findelsen man kommer ifran det Finska maa^ ocb troligen fir 
detsamma fifven fallet med andelsen man uti Jngermanland, 
Westmanland m. fl. Uti Smaland bar man vidare sadana namn 
som Finnsla, Vista o. s. v. och andelsen sta, fir likaledes 
Finsk ocb betecknar ett stfille, sasom sisusta, lausta, rinnusta. 
Ifran findelsen %ta bar Svenska spraket med tiden sannolikt 
bildat 8tad, som ofta fir en lokalfindelse. Andelsen sola ffire- 



*) Uti Tidskriflen Suomi for §r 1857 pag. 136 noten, uppraknas 
annu Here Finska lokalnamn med andelsen mo. 



26 

kontmer ifven vid Srenska lokalnamn, sasom Odensala, Fe- 
stersala, Salstad, och Ihre uppgifrer, att densamma ej kan 
ftirklaras ur do germaniska tangomalen. Latom oss da, on 
mdjlfgt, fdrklara denna &ndelse or Finska spraket. Jag tror 
mig ej behdfva l&nge oppsdka der dess rot. Uti Finskan be- 
tyder «afo en skogbev&xt 6, skogig ort, och genom dettaord 
bildas manga stfillenamn, sasom Hirvimlo, Ruvissalo, Taivas- 
salo, hvllka af Srenskarne blifvit ftr&ndrade till Hirsala, Run- 
sala, T&fsala; Salstad = Salon kaupunki*). Ortsindeteen 
taga, som skail fOrekomma i Smaland, &r sanaolikt ftfirea Finsk, 
tj taka betjder ati detta sprak det som &r bakom, deraf lfa«- 
gantaka, Suontaka, Wuarentaka o. s. v. **). Enligt Mancbs 
tippgift kallas isberg i Norrige jaklar (sing, jokull), och denna 
ben&mning &r ju uppenbart tagen fran Finska jdd-kallio ***). 
Trollhattan bar fatt sitt namn af Finska hete vattufall. Sta- 
den Kalmars namn ar lappskt~finskt, tj kalm 9 derifran det- 
samma h&rledes, betyder »stenrftse, vantigen ftttekollar och k&m- 
pagrafrar, collis sepulckralis major ceteris praestantior ;* 
alltsa Lap. kalme graf , Est. kalm begrafningsplats — Fin. 
kalmisto; kalma likstank, liklukt; Mordv. kalm graf. Pa 
Gottland betjder bjauren bakstammen i en fiskarhat, bjaurd 
sist, nederst, = Fin. perd jttersta &ndan af nagot, bakdel; 
det fordna Bjarmaland kommer af perdmaa; nti Norrige fanns 
under medeltiden ett stUlle ben&mndt Bjarland samt ett annat 
kalladt Bjarmaland. Bland andra lokal-bengmningar i Norrige 
ma man afven ftsta sig vid Raudeyjar, Raudvik, Raudafjall, 



*) Uti slutet af 9:de arhundradet omtalas af Otber en handelsplats 
1 sodra delen af Norrige med namnet Skitnngssalr, som egentligen var ett harad. 

**) Uti Norrige fanns i aldre tider ett stalle kalladt Inntaka. 

***) Men jokull var i Forn-Nordiskan afven ett mythiskt personsnamn. 
Jemfor harvid Finska louhi klippa, klippberg, samt louki, Pohjolan emanta 
(Nordens vardinna). 



27 

Raudaland o. s. v. efter all sannelHrhet af Fin. rauta^ ran- 
dan jern. 

Uti Fnndin Norregar (det fandna Norrige) heter det: 
»fftrran Norrige fick sin egentliga befolkning, voro bar (i Nor- 
den) tre riken Gottland, Kvinaland och Finnland^ ocb vidare 
sages dei att nKwenland lag austan Hafsbotn, som gar till 
nifties vid Gandvik (Hvita hafvet).» Har ar saledes ett intyg, 
att Finnar funnos i Norden fdrran Norrige blef bebjgdt. »Ett 
infall af Kurer (Karelare) och Qvener i Sverige omtalas redan 
i konong Signrd Rings tid, ocb de sistnamnde voro tillikamed 
Lapparne vara ffrf&ders grannar afven i det nnvarande Sven- 
ska Norrland. Svearne, heter det i 9:de arhnndradet, hafva 
nordan om sig pa andra sidan Oknen Qvenland, och i nord- 
▼est Skridfinnarne, och i Tester Norrmdnnen. Men Skrid- 
finnar och Qvener voro i dessa nordliga trakter blandade med 
hvarandra; tj Qvenland sages ock ligga i bredd med Norri- 
ges norra del, och Qvenerna strdfva till Norska gransen och 
derutdfver.» — *Hnru vldt namnet Qvener en gang gatt, skon- 
jes deraf, att hela det norra hafvet kallas Qvenersjon och hela 
Finland Qvenland. Dock fdrekommer Qvenland afven i en 
inskr&nktare bemarkelse. Det sages da ligga emellan Helsing- 
land och Finland, och innefattade i denna sednare bemarkelse 
hela Bottenlandet eller det inre knstlandet pa bada sidor om 
Bettniska viken, tills Svenska njbjggare attrangde Qvenerna, 
first i Vesterbotten, sedan till en del i Osterbotten, hvars 
Ffnska namn Kainu §n i dag paminner om de gamla Qvener 
elier Kvaner.* — oAnnu i ll:te arhundradet utgar en Svensk 
prins pa erofringar mot Qvenerna; pa samma tid kunde Hel- 
sin gland anna kallas Skridfinnarnes hufvuds&te. De strofva 
dfver stora rjmder anda in i Vermlands skogar, och aro troli* 
gen de Lappar, efter hvilka anna i Dalarne finnas minnen och 
spar. Att bade Lappar och Finnar fordom, sasom an i dag, 



28 

fannits i Norrland och Lappmarkerna, ftr saledes otvifvelaktigi. 
Sannolikt har ftfven detta till en del g&Ut om det mellersta 
Sverig-e; ebura fflrballandct der &r dunklare, odlingen aldre, 
och nomadlifvet pa flygt redan innan det tr&ffas af historiens 
dag-ero *). »Det sydlig-aste spar af egentliga Finnar i Skandi* 
navien innehallcr sagan om Norrigcs uppfinnelse, som later en 
Qvenisk hOfding traffa stamforvandter pa den lilla On Lessft 
i Kattegat* **). — »Adam fran Bremen omtalar ett Qvinno- 
land (terra feminarum) norr om Sven&karne. Det har otan 
alii tvifvel tillkommit genom en falsk uttydningaf namnet Qven- 
land, och vi se har anledningen hvarftire bade han och &nnu 
aldre forfattare forflytta de fabelaktiga Amazonerna till var 
nord. Vi fftrsta, hum Paulus Warnefridi tva hondrade ar 
fOrat kande sag* sig ha htfrt, att annu pa bans tid ett folk 
af dessa qvinnor fanns vid Germaniens yttersta gransor; horn 
den annu aldre geografen fran Ravenna kunde fdrm&la detsamma 
och s&tta dem vid nordliga Oceanen; slatlig-en, haru redan 
Tacitus kunde ber&tta, att n&st Svionerna vidtoge ett folk, 
som vore under qvinno-regering. Sa gamla voro saledes Qve- 
nerna bredvid Svenskarne* ***). Haraf ser man saledes tydligt, 
huru Lappar och Finnar framtr&ngt till Sverige redan omkring- 
bdrjan af var tiderakning; och manne det har skett pa skilda 
tider? Revise det den som kan! 

»I Nordboernas aldsta mythiska qv&den omtalas ett mot 
Gudarna fientligt, ondskefullt slagte, bvars benamning Jattar, 
Jotnar, Tursar, Troll m. m. synes ifran andra nejder blifvit 
medfdrd och tifverflyttad pa de stammar, hvilka de nye invan- 



*) Svenska Folkets Historia af Geijer. Forsta delen, pag. 97, 9S 
och 105. 

**) Samma arbete, pag. 108. 

***) Svea Rikes Hafder af Geijer, pag. 323. 



29 

drarne fflre s\g antraffade i Norden. Den valdige Thor ta- 
g'ade ofta i hftrnad mot dessa stammar, och de bedrifter, han 
dervid utfdrde, utgOra ett k&rt amne fdr skaldernas qvaden och 
lofsanger. »J&ttarnes ocb trollqvinnornas baneman, jattens huf- 
vudkrossare, jatteqvinnornas fortryckare, bergtrollens fftrkros- 
sare, fallaren af bergens fdrbatliga slagten, omstortaren af de 
Jotniska Gadarnas altaren» m. fl. aro de epitheter, med hvilka 
hammarens fOrare utmarkes ocb fdrherrligas, hvaremot de, sore 
fing-o erfara den valdiges vrede, bade till ntseende och gestalt 
framsta som Gudafolkets skarpaste motsats. An som vilde, grymme 
jattar, in som illistige dvergar, fale och vederstygglige att 
askada, b&frande fdr dag-en ocb ljuset, af hvars fdrsta traffande 
strale de ftirvandlades till stenar, skildras desse varelser i my- 
then. 1 sednare sagor beskrifvas de bocnde i hdlor ocb klyf- 
tor, klidde i raa djarhndar, fruktansvarde for nattliga strfifve- 
rler, bortrdfvande boskap och mennlskor, samt beromv&rde en- 
dast f6r sin ordhailighet. Att detta sagofolk skuile varit blott 
ett foster af dikten, kan sa mycket mindre yrkas, som i skrif- 
ter af fnllt trov&rdigt innehall man onitalas, hvilka harstamma 
fran dessa Asafolkets fiender. Visserligen rOr sig- bistorien i 
en belt annan verld an my then och folksagan, men sa mycket 
blfr i alia fall Mart, att de Germaniska nationerna vid sin in- 
vandring till Norden funno landet redan upptaget af andra stam- 
mar, dem de benfimnde Jotnar, Resar, Troll m. m. och sma- 
ningom mer och mer trangde undan*). Lange betecknades 
desse i sagan och sangen sa mycket omtalade, och med alia 
onda egenskaper utmalade varelser endast med deras fran my- 
then och traditionen arfda namn. Den fOrsta bestamdare npp- 



*) »Trollkonsten framstalles i sjelfVa Asa-laran sasom varande till 
storsta delen af Jotnisk harkomst.. Se Svea Rikes Hafder af Gejjer, pag. 
326, noten 6. 



30 

gift on dessa stammar fdrekomtner f en af TModdf fran Uv\n 
i 10:de arhundradet till Tbors ara diktad sang-, der denne Gad 
i en strid med bergfarsten Tkiasse s&ges hafra nklafvit minnets 
bro (hjessan) pa Finnarnes beherskare.» Denna asigt delag 
Sfven af Snorre Stnrleson, hvilken at trenne Finska konan- 
gar ocb deras barn gifver natna tillbdraade Jotnaitten. En 
ytterligare styrka vinner denna mening- derataf, att Norriges 
grins, som i Olof Tryggvasons saga gar till Finmarken, i 
Fondia Noregnr sftges str&cka s!g till Jotunheim, namn, hvilka 
saledes maste vara synonyma. Sistn&mnde saga, ehura ett flackt 
ocb prosaiski fdrsok att ferklara Nordens aldstahistoria, iane- 
baller dock ifven andra bevis pa Finnars ocb Jotnars ideatitet, 
otvifvelaktigt hemtade fran aldre traditioner. Ty den later 
Fornjother r den gamle j&tten, stamfader for Jotnarnes berr- 
skare&tt, rada dftrer Jotaland, som ifven kallas Finland eeh 
Qvenland, ocb fdrklarar med dessa ord tydligt bland hvilka 
stammar Jotnarne bOra sokas.» — »Sa mycket kunna vi af det 
ofvan anforda tydligen inse, att for Nordboerna sjelfvaidenti- 
teten mellan Finnar ocb Jotnar var obestridlig *). Ocb af 
denna dfvertygelse om Finnarnes ffirvandtskap med ocb b&r- 
komst fran dessa urfiender, dem de genom sjelfva sin religions 
keliga myther l&rt sig hata, ocb hvilkas namn ansags med det 
bdgsta fdrakt, foddes i Skandinavernas sinnen mot Finnarne 
en granslds forbittring ocb afsky, som gaf sig laft i de vid- 
anderligaste fdrestaMIningar om detta folks egenskaper. Val 
ar det sanut, att de i sagorna omtalade Finnarne merendels 
tillhdrde de no sa kallade Lapparne, hvilka &n i dag af Nerr- 
u&nnen kallas Finnar, men lika sakert ar &fven, att de i Fin- 



*) Klee utf sin alhandhDg »0m Nordens aldste Beboere*, pag. 27 — 30 
pastar deremot pa det bestamdaste, att Jotnarne horde till bronzakterns 
folk och slledes voro Kelter. 



31 

land boende ofta blifyit kallade sa, och skildrade med samma 
forger. Atskilnaden eroellan dessa Lappar och de egentliga 
Finaarne ansags ej af Skandinaverna vara af nagon betyden- 
het: det hos den ena stammen utmarkande draget skonjde de 
afven hos dea andra, och af denna orsak fastade sig 1 Nord- 
boeroas sinnen vid hvardera nationen samma fdrestillning, sa 
mycket snarare, som bada folkslagens geraensamma sUgtskap 
mer an no maste hafva framlyst, da hvardera i bildniugsgrad 
stodo bvarandra n&rmare, och ingen v&senilig olikhet ens i 
spraket hunnit blifva markbar. Ty Norrmannen Other ftrt&ljer 
i berattelsen om sin resa f6r Engelska kooungen Alfred, att 
Bjarmerne talade samma sprak som Finaarne, med hvilket 
nama ban ej kunnat utmarka det nuvarande Finlands inneva- 
nare, ty med dem hade han ficke haft nagon gemenskap, utan 
Lapparne, med hvilka han ofta, ftirn&mligast i handelsange- 
l&genheter, statt i bertiring. Men att namnde Bjarnier *ro 
Finnar eller noggrannare Savolaxare, bevisar Gastrin uti en 
nppsatts i Snomi fOr ar 1844» *). Ofvan funno vi, att Skan- 
dinaviska fornsagor gflra skilnad eroellan jattar och dvergar, 
och detsamma fir afven fallet i Belgien. Men besynnerligt 
nog b&r jatten, uti sistn&mnde land, namnet Finn-ard, och 
afven i Smaland ar Finn en jattebenamning. Haraf synes 
man knnna draga den slutsats, att, da i Nordiska sagor j&ttar 
och dvergar stallas jemte bvarandra, med de ftirra menas Fin- 
nar och med de sednare Lappar. Dvergarne sades ock bo i 
hdlor och klyfior **). Men nn betyder i Lappska spraket or* 
det lapa, lapp hala, grop, bergsrefva — dicitur spelunca in 
rupibus, non arti Bed naturae ortum debens — och saledes 
torde man nnmera med temmelig sakerhet knnna saga, hvari- 



*) Fosterlandskt Album. l:sta delen, pag. 76—79. 
**) Se harom afven Kalevala, runan 29 vv. 527—530. 



32 

Iran namnet Lappar koramer. Uti Finland finnes itanu en soc- 
ken ben&mnd Lappajdrvi. Uti Walkiala socken fdrekommer 
ftfven Lappala jdrvi. Omkring 500 ar fdre Chr. kom ifran 
Karthago under anfOrande af Hamilco en koloni till Thule el- 
ler Skandinavien. De traffade uti landet ett skyggt folk be- 
namndt Ligurer, hvilka ej vagade narma sig fr&mliagarne. 
Men slutligen bemannade de Big och kommo ar bergens kulor 
till stranden. Kelterne kallade beni&lte land Lochlin, och man 
harleder detta namn fran Keltiska Uwch sjti, eller lech Fatten* 
Men marine icke detta namn pa battre skal kan tagas ifran Fin. 
loko, nagot som &r ihaligt, lokero hala, kula, graft, Lap. sluggo 
kula, grop, Mht. luoc, luog specus?*). 

Klee uppraknar folkslagter, som omtalas uti nordiska niy- 
tber och sagor, och hau sdker &fven visa till hvilka mera kanda 
folkraser de hdra; men vi skola h&r fasta oss blott vid fdl- 
jande: 

1) nSvartalferne, som ocksa framtr&da under namnet dver- 
gar och troll, skildras som sma, sp&dlemmade, svarthariga, klyf- 
tiga men r&dda vasenden. De hade intet namn pa korn och 
kande alltsa icke akerbraket, men voro erfarna i metallers be- 
redning och alia slags trolldomskonster. Mellan dem och de 
tifriga raserne, i synnerhet Mannerna eller Menniskorna, som 
forfdljde och jagade dem som djur, herrskade en bitter fiend- 
skap, och umgange egde blott da rum, nar Menniskorna eller 
Asarne dnskade betjena sig af deras konstfardighet eller troll- 
kannighet. Man ser tjdligt, isynnerhet af skildringen i Riks- 
mal, att det var en undertrjckt och jemfihrelsevis pa ett lagt 
kultnrsteg staende folkras". 



*) M&nne icke ifr&n det Nordiska namnet Lapp kommer Nht. laffe, 
Mht. lapp, Schweitz lappi, Sv. lappare, Eng. lob, looby, hvilka betyda tok, 
narr, d&re, dumhufvud, vip, enfaldig stackare? Ldppisch betyder matt, 
platt, barnslig, pojkaklig, fjollig. 



33 

2) vLjusalferne synas viil haft spraket gemeasarat med 
de andra Alferna, men voro annars alldeles skilda fran dem, 
De skildras som ljusogda, skonhariga, af stor vaxt och sk#9 
form. De lefde till en del i vanskap med andra menniskoraser, 
ja tillochmed Asarne, hade ljusa och luftiga boningar, kanda 
det bdljande kornlandet och skont grenande tradet (ldftr&det), 
hvflket synes tyda pa att de atminstone tidigare bott tammeli* 
gen sydligt». 

tUppkastar man nn fdrst den fragan, hvilket folk skall 
ffirstas med de 1 mytherne oeh sagorna omtalade Svartalfer, 
sa synes det till folje af den Ofver dem gifna tydliga beskrif- 
ningen, alldeles klart, att derated forstas Lapparne, likasom 
det Sfven ar sannolikt, att deras tillvaro i Norden gar tillbaka 
till stenaldern, med hvilket folk de, efter allt bvad man kan 
staia af efterlemnade minnesmiirken, haft v&sendtlig likhet 1 
lefnadas&tt, seder och relig-iosa fdrestallningar. Fragar man 
deremot, om det ar Lapparne, som hafva uppftirt stenaldews 
koiossala' grafminnen, sa mdta der flere invandningara. — »Tan- 
kfcn v&nder sig harvid nainrligen till den folkras, som synes 
hafva statt dem narmast, ehnru de i flere hanseendep ma an* 
tagas hafva varit olika, nemligen de sa kallade Ljusalfeme*. 

— En omst&ndighet, hvaruti Ljosalferna synas hafva liknaf 
Svartalferne, ar att de sjnas hafva begagnat samma sprakartc 

— Men ehura Ljusalfcrne sa val i lefnadssatt som sprak sj- 
nas hafva en del gemensamt med Lapparne, voro de dock, si 
vidt vi kanna d&ma af fie efterlemnade dragen, vSsendtligt 
skilda fran dessa. De skildras nemligen, sasom ocksa pamuet 
ntvisar, som ett ljusharigt, start oeh vackert folk, som voro 
i fresftiaing af algon kuttar. De synas derfore hafva »t- 
gjort ett Ofvergangsled emellan de nomadiseraade Lapparne 
eller Svartalferne och de fast bosatte J&ttarne, om hvilka man 
med s&kerhet kan antaga, att de sysselsatte sig med boskaps- 

Sucmi. 3 



34 

skdtsel ocb akerbruk. Den tanken ligger sSledes nara, om 
ficke Ljusalferne hafva hdrt till den stora i den ftldsta tiden i 
Europa vidt utbredda Uchudiska rasen, af hvilken Here i forn- 
tiden fast bosatta afdelningar &nnu i den historiska tiden hafva 
lefvat pa lappskt vis, och af hvilka Qvenerne ocb Karelarne 
till otscendet n&stan alldeles likna den skildring som lemnas 
om Ljusalferne; I hvilket hinscende det synnerligen f6rtjenar 
att anfOras, att ordet Tzjud bieloglas (den IjusGgda Finnen) 
fOrekommer i de gamla sangerna *). En nfirniare unders6kning 
synes fullkomligt stadf&sta denna meningcc. 

»Se vi nu ftfrst till bel&genheten af stcnalderns grafvar, 

sa *r det onekligen en karakteristisk egenskap, att de n&stan 

uteslutande blott finnas lang-s at hafvet, fj£rdar och stOrre 

floder, i det de lang-s dessa, t. ex. langs at Loire och Garonne 

i Frankrike, stracka sig djupt in i landet. Erinrar man sig nu, 

att n&stan hela Europa, hvars rand de sa att s&ga kantade uti 

uraldsta tider, troligen var betackt med ogenomtr&ngliga sko- 

gar och moraser; betanker man de ofantliga anstr&ngningar, 

det torde hafva kostat att tiilhugga och flytta de Mock, sobi 

sammansatta dessa mimiesmarken; tager man i betraktande det, 

att innehallet vanligtvis ej allenast bestir af jagt- men ocksa 

af fiskredskaper, sa blir det temmeligen klart, att dessa sten- 

minnesm&rken icke kunna vara anlagde af ett svagt och rftdt 

folk, sasom Lapparne i allmanhet skildras, utan af ett stort, 

starkt och raskt folk, som tvunget af naturen och lokala 

fOrhallanden, bar nddgats n&ra sig pa Lappskt s&tt dels af 

jagt, dels af fiskeri, alltsa ett folk, som i hftg grad liknar 

de Tsckudiska Qvenerne och Karelarne, en mening, som 

ocksa med h&nseende till de i grafvarne fundna kraniernas form 

synes vara den enda hallbara»* 



*) Se ofvan, pag 4. 



35 

»Ett folk, 8om har varit sa vida utbredt, som stenal- 
derns folk till fOlje af de mangfaldiga efterlemoade minnes- 
marken nddv&ndigt maste hafva varit, kan, da Europa efter 
dessa rainnesm&rkens anlaggning icke har varit underkastadt 
nagon allmftn naturrevolation, omojligt vara alldeles fdrsvun- 
net, atan maste finnas till &nnu, eburo mer eller roindre blan- 
dadt med de sednare intr&ngde raserne. Intressant &r det der- 
fdre i detta h&nseende att marka, det kusterna pa en del af de 
stdrre Danska oarne, nemligen Seeland och Fyen, aro pi flere 
stallen kantade med en stor Ijusharig och rask folkras, som 
icke allenast till hela sitt yttre, utan ocksa med sin mera sjun- 
gande och hurtiga dialekt skiljer sig frin den nagot mOrkare 
och mera langsamt talande landtbon, en folkras, som otvifvel- 
aktigt i forntiden, i det den fortrangdes och sammanblandades 
med andra raser, har varit langt mera utbredd och som genom 
talrika generationer tillbaka icke synes hafva befattat sig syn- 
nerligen med akerbrnk, otan n&stan uteslatande med fiskeri 
och sj6fart». 

«Ar no detta folk en lemning af de i fornsagorna omta* 
lade Ljnsatferae, hvilka sannolikt voro af Finsk (Tschndisk) 
ras 9 och har denna folkras i den aldra&ldsta tiden bott ej alle- 
nast dfver stdrsta delen af det till fiskeri s&rdeles egnade Dan- 
mark, atan ocksa vid strdmdragen och kusterna af Earopas 
sirskilda lander, da blifver mycket begripligt, som annars ar 
donkelt. Vi fdrsta da den pafallande likhet, som ar emellan 
en del af vara knstboer och flere af Norriges och Sveriges 
bebyggare. VI ktinna fdrklara, burn ej allenast flere Danska 
oar, t. ex. Fyen, Samsti, Lessd (Hlessey), Hven, Falster och 
Mden, &nnn hafva Finska namn, men ocksa hnroledes Finska 
spraket finnes inblandadt saval 3 det Danska, som ock 1 flere 
af Europas knstsprak, saint hnru flere Sydeuropeiska lander 
hafva traditioner om folkslag (Kykloper, Giganter), som, nar 



36 

dot Afventyrliga borttages, i seder och lefnadss&tt syifas hafva 

haft en vftsendtlig likhet med de Finska Tschnderne. 

V! kanna tillr&ckligt fdrklara, hvarfdre sagorna kannat s&ga, att 
de sydligt boende folkslagen bestodo af Gotker (Gather, J5~ 
ter, Jftttar) ocb Huner, hvarmed man dock ingalonda ma fdr- 
sta de historiskt bekanta Hannenia, atan sannolikt de med 
dessa besl&gtade Finska Tschoderne eller Ljasalferne (Qve- 
nerae), sen rimligtvis, pa grand af deras atsprldda och oKka 
appehallsorter, hafva haft mycket ollka lokalben&mningar. Wl 
konna fdrsta, hara stenalderns kolossala grafvar i Nordtysk- 
land &nna kallas Hunengrdber (nti Jutland Jynovne).* 

»Ordet Hune, brakadt fflr Finne (Tschude), synes, att 
dttma efter sagorna, hafva varit temmeligen allm&nt, och 
bar atan tvifvel Mnge g&llt som ett dknamn. Saledes h*r- 
ledes skftllsordet: Do hund eller da son af en hand, snarare 
ifran mennfskonamnet Hune (Finne) &n ifrin djarnamnet hand. 
Samraa arsprong har rimligtvis efternamnet till den fran Olof 
den Heligcs historie bekanta Thorer Hund. Ocksa kallar Olof 
Tryggvason i sin vrede Sigrid Storrade fdr en h&dniak hund 
(Finne). Samma arsprong har rimligtvis det berdmda Hun- 
borgs hftrad i Jutland, hvilket endast tvunget kan hfirledas ifran 
Hundrade-Borg eller berg. Ar &ndteligen ordet Hune (son 
ocksa i sagorna skrifves Chune) likalydande med Qvene, sa 
hafva vi i sagorna flera vigtiga bevis derpa, att Qvenerne, 
som otvifvelaktigt voro Finska Tschader, icke allenast fannos 
i det nordliga Norrige och Sverfge, utan att de ocksa i forn- 
tiden voro utbredde ofver Danska Ian det, och att det alltea 
ir dessa, och icke Lapparae, som hafva lemaat efter sig de 
Finska stalienamnen I Danmarta*). 



•) Om Nordens aidsle Beboere og deres efterladte Minder af Fr. 
Wee, pag. 26, 27, 32, 35-39. Sid. 52 ocb 53 tiger ban, att Eoropaa 



37 

Kiee vill tlltika nied andra ftrfattare h&ifada aamnet AN 

far Ifran elf, eh, men jag- skulle sOka dess rot oti det gamla 

Srenska ordet »alf terra glareosa. Primo videtur saxvm vel 

petram significasse: unde alwarden dictum fuisee docet v. 

Dalin natvrale illud jugum, qao circumrallatar Oelandia. Alp 

Gailis niontem olim dictam foisse, notatur apod Isidoraitm. 

H&rigenom blefire da benamningen Alfer synonym med namnet 

Wuoren vdki (bergsfolk), hvarom Finska sagorna veta be- 

ritta, att de »arbetade i berg, smalte ocb fftr&dlade metaller*, 

hvilket aiVeu gallde om Svartalferne, (se ofvan). Om dver- 

garne sades ju &fven att de oppehdllo sig i bergsklyftor. 

Anm&rkas ma ftfren, att ben&mniogarne Jatit, Juutat, Ja- 

tulin kansa saint det sist omn&mnda Wuoren vdki iro ej 

inhemska bos Finska folket. Namnet jatit Sr taget fran 

Srenska jdUe; juutat iter fran det Forn-nordiska jote % jot- 

nar samt Jatulin kansa fran Fornnordiska jolull, Norska /o- 

lull, jutul rese. 

Till folje af Taeiti yttrande om Finnarnes vapen sola 
in sagiUis spes, quas inopia ferri ossibus asperont, drager 
man ranligtvis den slatsats, att nftninde folk ej hade k&nne- 
dom om nigra nietaller. Af detta bans yttrande kan emeller- 
iid alldeles icke slutas, att Finnarne verkligen voro nti saknad 
af all slags metall, ty man finner, att de, som gifvo honom 
oaderr&ttelse om de Nordiska folkslagen, trodde att de saknade 
aidant, da de betraktade deras pilar, sasom man finner af dessa 
Taeiti ord: ne ferrum quidem super est } sicutes genere ta- 



aldsta bebyggare voro Finnar, af bvilka Lapparne (Svartalfcrne) varit bo- 
eatte ofver Finland, Skandinavien och Danmark, samt de egentliga Finnarne 
<Hvitalferne) i Danmark, Skfine, samt pa f& undantag nar, langs samtliga 
Buropas kustiander. Efter dem kommo Kelter, som UUbakatrangde Finska 
ftammarne ouikr. 2000 fir fore Cbr. 



38 

torum cottigitur. Att jernet, sasero varande den yngsta me- 
tallen, var savil hos Fiunarne soni ock boa andra Nordiska folk- 
slag 1 obekant fir tenimeligen s&kert, ty det heler t. ex. hos 
Nestor: »Ar 1096. Jugrerne aro ctt stumt hedniskt folk (d. 
&. af fremmande stam) och gr&nsa till Samojcder i norra trak- 
terna . . • Om nagon gifver dem jern, eller en knif, eller en 
bila, gifva de skinn tillbaka». Enligt Nikonska kronikan lyd er 
sistn&mnde stalle salunda: »de peka pa jern ocb sv&nga med 
handen, bedjande om jern» *). P. A. Munch uti > Det norske 
Folks Historie», pag. 193 s&ger: Da myrmalmen pa Finska 
kallas roaudo, har man velat tillskrifra Finnarne den tidigaste 
utofningen af konsten uti vart land. Detta kan val i och fflr 
sig vara rimltgt, men af ordet kan det dock knapt slutas, da 
det Fornnorska ordet uppenbart ar bildadt af raudhr (rod), pa 
grand af myrmalmens r&da farg, och saledes ej kan vara for- 
meradt af det Finska roaudo (rauta), men detta deremot, sa- 
som sa manga andra Finska ord, ar formadt efter det Norskao. 
Diefenbach uppgifver aftren fflljande: «Lat. raudus (au, d, 6) g. 
eris n. Stuck Erzes, Steins; Schutt, Trumm (rudera Trummer); 
Estrich aus Steinchen; MIt. rudus Erz, bes. unbearbeitetes, 
assimiliert zum adj. rudus? Es scheint den Uebergang zu bil- 
den zu ith. ruda f. Eisenhammer, »Erzt» (Mielcke); asl. bhm. 
ruda aes, rss. ruda f. Erz (auch blut, wie sskr. rudhira) ill. 
ruda f. Bergwerk rudni metallen pin. ruda Erzstufe; Schmelz- 
hfltte. — Magy. rex kupfer» **). Ordet rauta jern, har sale- 
des otvifrelaktigt uppkommit af begreppet rod, och samma 
synes afven hafva varit fallet med kopparns benamning. Vi 



*) Tidskriften Suomi for &r 1848 pag 23, 24. 

*) Vergleichendes Worterbuch der gotischen Sprache, pag. 15, 16. 
— Jemfor vidare Sanskr. lohita rod i st. f. koppar samt rakta koppar eg. 
rubruw. 



39 

skola nu vidare at! sprakligt hanseende undersdba, buruvida 
Finnarne saint andra mcd dem beslagtade folbslag kande nagra 
andra slag's metaller. Uti Lappskan betyder matt metall, me- 
tallMandning, men detta ord ar patagligen I an ad t fran Fslav. 
mjedy Erz, Metall, Rysk. Mibdb koppar, Alb. madhem Metall, 
Arab., Pers., Turk, maden Metall. Samma ar aiven fallet 
med Lap. air, aira, aire koppar, — Kelt, ayr, aire, aren. 
V&nda vi oss nu ater till Finnarne ftir att betrakta deras sprak, 
sa finner man snart, att de ej hafva nagot namn pa det all- 
m&nna begreppet metall, men val pa sarskilda arter deraf. 
Den aldsta metall, som Finnarne kande, var koppar, ty uti 
fornslnger eller runor talas om kopparask, kopparsirat, kop- 
paryxa, kopparpilar, kopparhammare, kopparrafsa o. s. v. Kop- 
par beter pa Finska vaski. Man kan i allmanhet uppstalla den 
regeln, att de ord &ro inbemska i spraket, till hvilka lik- 
heter kunna upp visas uti besl&gtade tungomal, och detta sy- 
nes &fven vara fallet med vaski, ty uti Ostj. bctyder vach 
metall, Lap. veike messing, Ung. vas jern, Sam. jesea, jese, 
wese, bese, basa jern, Turk, jes koppar, Mong. dses metall, 
Mandsch. aisin guld, metall. Men besynnerligt nog kan man 
emellertid stalla i jemfOrelse med dessa ord Goth, aiz koppar, 
Tysk. eisen, Kurd, hassin, asen jern, Sanskr. asin jern, Lat. 
aheneus af koppar eller metall, till folje bvaraf man vore fre- 
stad att tro, det Finsk-Cralska folken genom Indogermaner ur- 
sprungligen erhallit k&nnedom om kopparn, i fall man ej kan 
fOrmoda att de val kant sjelfva stenarten, men ej konsten att 
deraf bereda koppar. Hopia silfver, Sam. hubt bly, synes 
vara genuint i Finska spraket, men kulta guld ar patagligen 
lanadt. Tenn synas Finnarne Sfven bafva kant, emedan uti 
spraket forekommer ordet minaan fdrtenna. Anm&rkas ma af- 
ven, att sasom till vaski kunde uppgifvas ordlikbeter ifran In- 
dogermaniska sprakstammen, likasa ar det afven fallet med 



40 

Syr), och Votj. irgon samt Tscherm. virgenje, hvilka alia be- 
tjda koppar, ty otl OsseL betyder arehu koppar, Dug* archi 
koppar, Arm. erkatk jern, Pers. ehren jern. H&rned tordc 
Afven kunna jemfdras Lai aerugo kopparrost, III. ergja, argja 
kopparrost, St. erg. Skulle no kopparns k&nnedoni kdaunit 
till Finska stammarne genom nagot sydl&nskt folk, el bar det 
troligen skett genom Kelter. 

Slutsatsen af n£rvarande undersokning blir saledes den, 
ail Finnarne varit Europas aldsta folk, ocb att de fran tlder, 
till hvilka cj ens gissningar kunna hinna, varit innehafvare af 
dess nordligaste lander. Atminstone nigra slags traditfoner 
borde i motsatt fall finnas qvar, hvilka kunde oppgifva att de 
anlfindt hit sednare &n t. ex. Svenskarne, hvilka redan Taci- 
tus omtalar. Det &r mycket sannolikt, att Finnarne blifvit 
drifne till sina nordliga boningsplatser af den n&ktiga Kelti* 
ska stammen, ty man finner niinnesni&rken efter Kelter borjaa* 
des ifran Ural sedermera langs Ostersjdns sodra kuster samt 
vidare oti Danmark och sddra Sverige. Af de uti liorra 
delarne af Europeiska Ryssland bosatte Finska staramar synas 
Syrjaner och Samojeder for aldre tider tillbaka innehaft nord- 
vestligare lander, ty enligt hvad appgifves, skola nti dstra 
delarne af Finland fdrekomma mycket lokalnamn, soft endast 
af Syrj&nska spraket kan forklaras, och Samojederna hafra 
ftnnu en tradition, att de kommit fran Suomi %emla till sina 
novarande byggder. Anmarkas ma, att nti gamla Svenska 
handlingar Hvita hafvets sodra kustland kallas Storm Somen, 
Suma Ian. Suma heter annu en a, hvilken genom derefter 
benamnda landskap faller i Hvita hafvet*). Afvea torde af 
denna afhandling folja, att Lappar och Finnar alltid atfdljt hvar- 
andra. Redan Gottlnnd har bevisfct, att Finnarne varit h&rstft- 



*) Joukahainen, 2 haftet, pag. 30. 



41 

des Itminstont 800 Ir fare Cbristus *) — men 4*t bar Wlfvit 
hans lott, att en ghkg f5r alia vara missk&nd af sin tid. Men 
deremot antagas for follt giltlga sadana uppgifter, som t. ex. 
foljande nti tidningen Soometar for ar 1847 N:o3: «Ajat, joina 
hfetoriamme kertoo Soomalaisien lahkokuntien siirtjneeo Sno- 
roeen: Kainalaisien viimeist&in 7:nell&, Karjalaisien viimeistain 
8:nnella vuoslsadalla ja j&lkim&iset H&mal&iset vuodesta 1130» 
(nb eft. Chr.). Utl gamma tidning* ffir ar 1858 N:o 45 finnes 
en artfkel, nndertecknad af Ear— s (Europeus?) foljande upp- 
gift: sWarsinaiset Suomalaiset tunkeiksivat Soomen rajoille 6 
ja 8 ruosisadan valillS». Uti Tidskriften Suomi for ar 1857, 
pag. Ill heter det: »Se on yleensa askottava mutta kaitenkin 
hjvin b&m&r&inen asia, ett& Snomalaisten paS-osa vasta joka 
lyhempi aika ennen Pyhan Eerikin retkea oli muuttanut nykyi- 
seben Suonienmaaban.* Slika bistoriska undersokningar &ro 
fallkomliga dormitationes Homericae — men asuum cuique 
pulcrumh 



•) Forsok att forklara Taciti omdomen ofver Finnarne, pag. 121. 



FSrkortnlngar. 

Alb. — Albanesiska. Fin. = Finska. 

Arab. — Arabiska. Fr. — Franska. 

asl. = Fomslaviska. Fslav. = Fornslaviska. 

bhm. = Bohmiska. Goth. = Gothiska. 

Brett. -■ Brettanniska, Hebr. = Hebreiska. 

Dug. — Dugariska. Irl. » Irlandska. 

Eng. = Engelska. Kelt. = Keltiska. 

Est. = Estniska. Kurd. = Kurdiska. 

Ethiop. *» Elhiopiska. Lap. » Lapska. 

Fht. — Fornhdgty8ka. Lat. — Latin. 



42 



Ha. — Littauiska. 


sanru — Samojediska. 


Magy. — Magyariska. 


Sanskr. « Sanskrit. 


Mht. — Medelndgtyska. 


Sskr. — D:o. 


MR. — Medeltidens latin. 


Sv. — Svenska. 


Mord. « Morduioska. 


Syrj. — Syrjanska. 


Nhl. = Nyhogtyska. 


Tscherm. = Tscheremissiska 


Osset. — Ossetiska. 


Turk. -» Turki8ka. 


Ostj. «= Ostjakiska. 


Tysk. — » Tyska. 


Pers. «= Persiska. 


Ung. —» Uogerska. 


pin. = Polska. 


Votj. — Votjakiska. 


rss. = Ryska. 


Wal. = Walska. 


Rysk. — D:o. 





Ne snomalafset suko-nimet joita Wltasft- 

rcn emse-pltseJsBn miehiset yksiiot oma- 

siwat vuonna 1834. 

t^aoraessa vaodelta 1857 jolkasin vsehseisen ebdotuksen ettae 
saomalaiset suku-nimet seurakunnissa koottaisin ja julastaisin, 
jotta Saomen Tosineilija joteokuten voisi naehdse ja arvostella 
mitkse Saomen suvut orat mistsekin talldt ja mitkse minnekkin 
lerinndt. Jos kohta ehkse vsehse-psetoinen, olisi se tieto kul- 
tenni vwhaeisenw lissense Saomen kansan Tosin&le, jonka tul£ 
tarkata vsehimmsetkin iietoset. Mutta senkaltainen loettelu told 
varman hyatyssemmseksi Tosin61Ie, jos sekse suko-nimet ettae 
myaskin mSes-puolisten luku kollakin suko-nimellae ilmoitet&n. 
Sitae slUta Tosin6n tutkija jo melk£n arvata, joskos p&tellsek- 
kin, mitkie suvat ovat aikaisemmin tull<H m&han tahi johonni 
seurakunt&n, ja mitkse myohenimin. Tietjsti mies-henkilaiden 
lukn jollakulla suka-nimellae ei kuitenk&n voi yksin&n olla rit- 
taevie perustus sihen p&toksta; sillae nimissse ja savuissa ta- 
pahtu monta mutosta aikain kuluessa. 

Naeytt&kseni miten nimi-luettela teht seisin mainitan pe- 
rast£n muk&n, litet&n taehaen luettela osottava tsetse seikk& 
Witasaren emse - pit&ssae Keski-Suomen makannassa voonna 
1834 *). Pubtat saomalaiset saka-nimet ainuastan tolevat taessse 



*) Witasaren khrkon-kirjain mukan. 



44 

lokftii, myasktn luetellan teas* alnuastan mlehlsten yksilaMen 
loka-m&ne, site sortie ette miesten sakv-niinet menerBt lap- 
■Ule, vkn ei naisten. 





Mlehitto 
jksMil*. 


EakeUaea 


2. 


Hakkaralneo 


34. 


Ibkallaea 


5. 


Hakonen 


10. 


Halttaoen 


2. 


Hasslnen 


8. 


Heiaonen 


1. 


Hlntlkka (Hintikalaea?) 


11. 


HIrronen 


5. 


Hokkanen 


12. 


Huikarl 


7. 


Huttuaea 


4. 


Hdskonen 


25. 


Hytonen. 


6. 


Hynerinen 


4. 


Hjri»nen 


5. 


Hsiranen 


2. 


HckUnen 


2. 


Hcmelietnen 


106. 


Hcnninen 


17. 


Heyrynen 


1. 


ttue-beimoncn 


10. 


Jauhiaiaen 


4 


Janlkka 


11. 


Janttinen 


1. 


JiemsielKinen 


10. 


JieatU 


3. 



J&skelieiaen 


6. 


Jauvetaiaen 


4. 


Kahilainea 


10. 


Kaikkonen 


1. 


Kaioalalnen 


21. 


Kaaanen 


7. 


Karhnaen 


3. 


Karlsari(nen 


1. 


Kaapplnen 


52. 


Kaatialnen 


2. 


Kantto 


4. 


Kemppainen 


ia 


Keurulainea 


3. 


Kinniteinen 


2. 


Kinaoaen 


96. 


Kokkinen 


28. 


Kokkonen 


11. 


Kolehmalnen 


12. 


Koljoneo 


21. 


Korhonen 


11. 


Kotllainen 


2. 


Kovanen 


2- 


Kumpalaioen 


66. 


Ki)siranta(nen) 


3. 


Kyrelsinen 


4. 


Kytekangas 


1. 


K«hKTK 


15. 


K»lriie(inen) 


1. 



45 



Lakaaen 


5. 


Pattoaea 


7. 


Lamanea 


1. 


P«aUe(iaea) 


2. 


Leikanen 


4. 


Peybeaea 


12. 


Leppenen 


3. 


Ratfkaiaea 


50. 


Leiroaea 


4. 


Rauttainen 


It. 


Liraatainen 


63. 


Reiaikaiaea 


1.' 


Linkkon«n 


3. 


Rekonen 


2. 


L^tineo 


5. 


Rossi 


3. 


Mleskoaeo 


1. 


Rutanen 


6. 


MiakUaea 


14. 


Ruska(nen) 


46. 


Moisio 


10. 


Rytkeaea 


1. 


Bfuhoaea 


13. 


Ryttieri 


1. 


Myllynea 


6. 


Rsia* 


4, 


Mattaaen 


4. 


Sastamaiaen 


13. 


Niemonen 


4. 


Savolaiaea 


2. 


Niskanen 


51. 


Sarekiaea 


2. 


Nawni 


57. 


Siekklaea 


6. 


Okroero 


3. 


Simonen 


3. 


Paaaaea 


169. 


Sirkka 


4. 


Patelaiaea 


10. 


Sommanea 


2. 


Pahinkl 


1. 


Stellinen 


3. 


Parkkoaea 


5. 


Tarraiaea 


20. 


Pasaaea 


42. 


Tenhancn 


20. 


Pekkarinea 


11. 


Tianen 


7. 


Pekkoaea 


1. 


Tilikaiaea 


1. 


Peaaaaea 


10. 


Titinea 


1. 


PentUnen 


3. 


Tikkaaea 


1 


Perawea 


3. 


Toikkaaea 


18. 


Pietiteiaea 


20. 


Toivaaea 


4. 


Pokelafinen) 


1. 


Tolmnnen 


3. 


PaUddaea 


7. 


Touhuoen 


2. 


Paraaea 


29. 


Toikkaaea 


1. 



46 



Tuorila(inen) 


2. 


Westerinen 


5. 


Turpeinea 


24. 


Wetelcinei 


1. 


Tjesm 


1. 


W«els«nen 


5. 


Urpelainen 


3. 


W&ntenen 


3. 


Wainikainen 


4. 


Wettenen 


5. 


Warls 


36. 


JSniekteinen 


2. 



Luetelma osofta ettae 9eura>aiset suvut ovat rikkaimmat 
mfehisistae yksilaistae ja sis Idltavasti seuraknnnan ranhfmmat 
sakukunnat, jotka ensfn ovat sinae rovenn^t mata viljelem&n 
ja astumaa siristyksen tietae, nimiUaein: Hakkarinen 34; Hds- 
konen 25; Haemaelaeinen 106; Haenninen 17; Kainulainen 2i; 
Kaappioen 52; Kemppalnen 18; Kinnunen 96; Kokkinen 28; 
Koljonen 21; Naerhi 57; Pananen 169; Pasanen 42; Pietflaei- 
nen 20; Puranen 29; Ratikainen 50; Rdskanen 46; Tarvafnen 
20; Tenhunen 20; Toikkanen 18; Turpeinen 24 ja Waris 36. 
F&naaen suko on rikkain mies-henkitaistae. 

Ettae Witasaren aselmmat alku-asnkk&t ja mdUoIaiset ovat 
tolldt Savosta, eli idaestae ja kakosta paein, on eiltaem»tem totiis. 

W. K. 



Nagra historiska urkunder 

meddelade af 

Johan Esaias Waaranen. 



Inneh&ll. 

1. Erik Flemings artiklar lefvererade at brorsonen Lara 1541. 

2. Nils Bjelkes ocb Bothvid Larssons bref till Mans Nilsson 
Stjernkors 1549. 

3. Nils Bjelkes ocb Bothvid Larssons bref till Henrik Klasson 
Horn ocb Nils Andersson Boije 1549* 

4. Kyrkoherden i Perno Anders Larsson Teijts inlaga till 
Kongl. M:t. 

5. Studios! JOran Jakobssons intyg 1576. 

6. Domprostens i Abo Henrik Knutssons intercessionsbref for 
Kristiern Andre© till Lando g&lt 1579. 

7. Arvid Eriksson Stalarms bref till Arvid Henriksson Tavist 
1588. 

8. Johan HI:s bref till fog-den i Borga l&n Henrik JOnsson 
1590. 

9. Borgm&stare ocb Rads oti Nadendal vittnesbOrd for fogden 
uti Norra Finland Mickel Pavelsson Munck 1591. 

10. Arvid Stalarms qvitto at Borgaren i Narva Henrik Sibbet 
1594. 

11. Tvenne bref af Kon. Sigisraund f6r Kyrkoherden i Hel- 
singfors Henrik Henrici 1594. 



48 

12* Ryttmlstaren Richard Rosenhrantz' qrttto for Rjska sinde- 
budet Feodor Boboriklns fflrt&ring 1612. 

13. Stathallaren Karl Eriksson Oxenstjernas bref UN Rlfcs- 
kanslern Axel Oxensijerna 1620. 

14. Best&llniag fOr en Rltteskr&mmare 1621. 

15. Gustaf II Adolfs bref pd Finska till Gubernatojrn Ofrer 
Finland NHs Bjelke 1628. 

16. Landspresterskapets pa Aland aahallan bos Kongl. M:t om 
confirmation pa deras rftttigheter. Med 11 bilagor 1651. 

17. Kommissarien Abraham Stein Mejers berattelse om Ryska 
trnppernes aftlg Iran Finland 1721. 



1. Riddaretii Riksrddet och Amiralen Erik Flemings ar- 
tilclar, hvaruti ban beder brorsonen Lars Fleming for- 
mana sin fader Ivor att ingd uti Ullborligt skifte efler 
deras Mormoder i Sverige och deras broder Joachim, 
dfvensotn pdminna honom om skyWgheten att under- 
hilla endera af sina systrar. 

1541. 

Original et i en papperskarton pa* Kongl. Riksarkivet i Stockholm. 

Anno domini Mdxli Odensdag-hen nest ffflr Sanctis Val- 
burgbe dagb *)) tha var iacb Erieb Flentingh UH Svidbie gardh 
Ridder till tals mz mijn brodher son Laurentz Flemingh och 
gaff honom tbenne ept:ne menigb och artikler tilkenne opa 
ftinde mijn gardh Swdhie ocb Jeffreradhe dem honom sfcrifftlig- 
tilbande ordb fro ordh likerviso som her &pt» skriffuitt star, 

Item Laurentz Fflemingh giffvendes tig- tilkenne horpledhc 
Jach Ujtt och opthe tin fadber mijn kar Brodber Iffuer Flenringh 

i) Det vill saga: den 27 April 1541. 



49 

bode okriffkeilg och uiynteligh brodherlighen b\ dt oc ffftnnaoatt 
haffner alt ban sodane brijsthffeijH oeh dander son vij 000 
emeMom haffua eller oeh beggia vara arffna epther 000 then 
euellom haffua konne ville latha sigh bcvika ndi negra billighe 
vegber apo sine sidho mich skall ban altide Hone veluillgh pa 
nine side 00s emellom uti begge vor llffs tijdh brodherlighen 
fforllke, Ocb atthskilie upS dhz att iu Laurenfa och nine barn 
epther beggea vor dddh ieke akoie haffua annatt beatelle niz 
Un annen uthan 00m brodher bdr alt leffaa tiloammen, Deaa 
dock tin fadker till tkenne dagh ieke fin no hair sigh latid 
seija, eller hevika uten niz aodane fdrsumeke. sow tu on seer, 
lather sa tidhen hen slike och uiedlidhe, till tess att sodane 
klauder kan reckia till begge vore eptherkommende, Och eptker 
thz Gudh Ugh halpitt haffner till en m6gen alder och ffftrstond 
si to redhe kant besijnne hvadh ont eller gott fir, dker ffiBr 
veld inch sodane ffeijll och brist son oss emellom fir fflr tigb 
ieke haffaa fordollt, uten An no bnd[er] oeh formatter mijn kire 
brodher att ban aigb utbi tbenne eftenne artikler sielff rette 
vill och bider tigb som framdelia tili saken svara skaltt, attu 
tbenne miinc meniger och brist vilt thin fadher alvarligen fdr- 
giffue oeb fforniana honom att ban i tesse artickler och andra 
fler bvad thin arffuedccl tildrag[er], vill sa lagatt och bestel- 
ledh i sin liffs tidhc att then deel God honom giffuett baffuer 
motte vara fdr tigh ohindratt och oklandratt Och fir tbenne 
mijn meningh tber vm thin fadher oeh Jach ieke fin nu fire 
forreatte, 

I fdrstone att alt (ha arff oss tlllfalledh fir i Sv&righe 
epther begges vor modher modher som sigh lOpa till en bop 
skOn godz, haffner thin fadher alt i sin hender och mig for 
alt thz inthz mere medh sigh giffnitt for min anpartt fin itt 
annpt godz liggiande her i Finncland i Sata gnndh i Kama 
Sokn benempdh Pijhenkorffua, tess rentta fir orligben IX spen 

Suomi. 4 



so 

864b, II pond mntr, och so haffaer iach II godz I Srerigbe 
benempd Treskstadha och Flinckestadha renla tilhopa ¥1 Tanner 
korn I march penniager, hrilka II goJz iach sijdhan Vesterors 
Resee nnden ktrkien klandrai haffaer Och ir iach iathz vijss 
opo dem am lack fir beholla dem eller efj 9 dz ene arett haffiser 
iach den th* annett bliffoe the rycte fffiron mloh, Urn iach ksn 
beholla them, Dho ftr iach till fridz ther mz och rill beholln 
them lor fijllest epther en rett rekenskap och apo min mfr- 
dherni8 anpartt, Min h*ad mich &n dho mere bdr dho bidet 
iach och formaner tigh Lanrentz atta vllt formane dhin fadher 
the haa sodant goto ekill[jer] i froo sigh och lather migh 
thz fa, Sa frampt han eller da fcke vilt i framtidhen aff mine 
barn eller den deris fermijnder blifner till teas gad fflgher 
them 18 moghen alder rarda till taladh, 

Teslikes och som tu Lavrendz veil fdrstotth haffaer vm 
tease begge vore systrer Margrethe och Valborgh 2 ) haroiede 
vij bodhe fOr Gad och menniskier &r pliclige till ajt handhaffne 
och ftraftrghe dem mz (heres velfordt i theros. liffg tldh mz 
• ktedher Oil ,och matt Sa epther Jachms dOdh 9 gaff iack thin 
fadher rilkoret att han motte taghe hvilken dera han ville 4W 
sigh sa kor&de han Margrete till sigh, och Jack Valharg [;] 
til sadhb me mijn breff och skriffaelser hennis hemkdm9t boss 
roigh och mijne arffua Hvilkit mitt lijfftc iach hcnne4cke utslS 
kan, epther thz att hon sigh ja der i fro ingcledes giffae 
Till, Ooh ther Are vill Jack sende Margrete till thin fadher 
igen migh ftr thz icke mdgheligit och eij heller tillb&rligitt 
dem bodhe nppeholle skale ther |b6r ySI vara "eller"] kane, 
All then stand gud thin fadher rijkelighen begoffuett haffuer 



2) WaWorg var 1484 Syster i Pudendals kloster och omkring 
1530 Abedissa derstades. Men nSgon Margaretha Fleming Sr icke forot 
kfed. 



51 

att hao veil haffuer rod och magt till att holla en aff sine* 
Sjstrar sow han plictugh 4r, hvar kan &n icke hadhe en pcn- 
niagh ulaff hennis, Sa formana och tin fadker att kan ock handler 
sa emoth beane son kan Till undvike gq<h 09b menpfskiers 
ahijllist Men hvar sa &r ait hon an nu ytterlighfue vardker 
nodk till att giffiie sig i fro : henom Och forr &n vg ekule 
korama • tfcpr ffoje I gudz och menniskiexs obijileste och fOr- 
aetilae, rtho v*H Jach taghe hennc .^ill mich.lgen och fOrsorgb* 
bengc sa veil som den annea Men ea skall mijn brodher ther 
ntinnen vteselighen vara fortencker att han eller du skul$ 
giffae mich eHef mijne arffua sextie march for hvartt aar si 
kqge hon &r toss mich eller mine arffne, her ntinnen ma kan 
sigh aloarlighen epther retta, 

Ytterligare vm thz arff oss till fell epther Jachim Flew 
mfag vor kerb bto&het 3 ) epther iha thin fadher thz jcke heflej 
ende och hedrUEiie vill qss emelfom atkan tfaa och a a henpe {?) 
ferdrfijer; Ar ftag] altidhe ftn nu til fredz ther mz ait han 
taghe den dgel sow iac^ haffuer Jag vill gerne taghe den 
deel kan haffuer En $ogb ait iach mgjn partth nizll gqdz far* 
bktratt hafTuftr* och an mera (orb&tra villc en iach thz Uck, 
less *r lack attidhe effuerbodigh att vmbijte igen &nar han vil) 
Och sa vill iack tick icke forhollidh haffue vm iti godzfce- 
nempth Yliskyle l|gg|endes i. Vemo sokn som lflVer och fick 
pa sin andell epther Jachim Sa du rodher dhin fadher att han 
sigh skilljjcr] dber vid som Jach honom tilforenne sagt haffner, 
tij ther vm stor iptliz till arbete ssa thz ma bliffue fast Och 
inthz heller vill iaoh mere arbete ther vm utban haffuer alredhe 
giffuitt thz iffro mich och bekenner mich att iach skall vpfijlle 

3) Joachim Fleming tjente med rustning i Wiborg omkring 1512— 
1520, d& Tonne Eriksson Tott till Benhammar der var hofvjdsman, namnes 
som Landsfogde i Norra Finland 1526 och fick 1529 flere gSrdar uti Fin- 
land i forlaning. 



52 

fffuar helfftene sa mykitt Igen som thz godzet hallfparthen verdt 

ftr, filer nit Hgger fore Sa haffuer iach nu dlier emoth Igen 

aff gamma Jachems arff iit godz I Halko sokn benempdt Vh- 

sole, Hvilkft nu for mlch klandras, aff Lasse Hotosson som 

thz pa sin hustros vegne igen haffoe vlll, eptber ban nestber 

byrdman ther itli ar Si vlll fach biitde till thz besta lacb kan, 

vm iacb kan f& kftpltt fin no en reso Igen hurovell Jachlnt thz 

tllforennc veil bettaleit haffuer, tfco rill iach giffoc III dabbelt 

ther fdr vm iacb an dho konne beholladb och eptber iach sa 

moste kffpat igen tbo bllffuer thz ene godzett vm thez annett, 

Sa bllffuer iacb din fadber inthz pllctigh vm fonda Yliskyle 

godz Men bvar Iach finge bebolled othan ytterligere kOpende 

mltb got* Vesole, tho vill iacb gerne vpfylle thin fadber then 

halff[par]tth[en] aff YHskyle godz. EIj annett in gflr veil ecli 

half thenne arttckler udl itt gott betenckende och formana din 

fadber att ban skijll|jer] mlch och mine arfftra vid sigh vdl 

sin lifts tijdh Sa frampt ban icke viil att sodant eptber oss 

bodbe skail blilfae till rette emellom mljne arlfoa och bans, 

Ocb bvar sa skeer tho kenne gudh att thz &r icke mijn skyld- 

ty iach haffoer altidbe sticktt och beg&ritt en endelighen enda 

oss emellom Gudi ticb ther mz befalandes. Datom aff mijn 

gord Soidle Odensdagen nest fOr S:te Valburg dag Anno 1541. 

Erlich 
„ f . Ridder. 
Flemlngh 



2. Rika- och Kammar-Rddet Nth Bjelke 1 ) och Befallnings- 
mannen pa Stockholm* slott Bothvid Larsson (Anckar)*) 

1) Nils Pedersson Bjelke till Akero blef Riksr&d 1544, Ofverste Ram- 
marrSd 1546, kullseglade och drunknade 4 Br&viken den 20 Maj 1550. 
Gift 1537 med Anna Hogenskild till Hedenso + 1591. 

2) Bothvid Larsson (Anckar) till Agnhamraar var Befallningsman p5 
Stockholms slott Stminstono 1541—1550. 



53 

bedjm BefQUmngamwnen pd Wiborg Mdns NiUson 
(Stjernkora) till Ackti* och Helgd i god forvaring 
behdlla den *pan*n*dl, torn icke med ndgon fordel Icon 
faryttras, och forklara sina foreg&mde bref am upp- 
borden etc* 

1549. . 
Aflryckt ifrSn etl pappersblad, som fionos uli samma karton som 
foregSeude handling. 

Var vialig och valuillelig helsse medt Gudh altid til- 
forene. KSre Mobs vij haffue vndfwgedt cder skriffuelsse, 
Dher mz tha Regilsther, som i oss vpa then spannemal, sow 
dher tilstides *r, stflth fcaffne, Dher boss geffne i tilkenne at 
dher i Viborgs Ian ar godt tiid vpa spannemal, Eunoe i for- 
thenskoldh Icke, effthcr som vij s.enesth eder tilskriffae, for- 
ytire then spanemal Kong*. M:tt tilhdrer, Hans N. til nogen 
fordeell, Dherftire &r var beg&r, ati vele> lathe liggia samme 
spanemal tilst&d valforvaradth, Thiith offuer skall na videre 
(son i beg&re) ingenn mher spannemal schiickes, Item vm 
spaoemalen annerst&des der i landhx geller siith v&rdh, och i 
eune [imne] skiicke tilth nogre l&sther, mage i dherutinnaii 
vethe och sdkia K. DL gagn och b&sthe. 

Videre kSre Mons. som i och skTiffuc heev&rende eder 
fasth hure i Wifcorgs slotth medt fetalie och eHenth nodtorff- 
teligen forsdrge schole, och dher hvad folck for ndden ar 
holle krone, synneligen effther at all arlig[a] ran than aff Borgo 
som aff alder til Viborgs slotth legedth haffuer nu dher ifran 
kalledt ir, och menc, som i och skriffae, at then som Kong. 
M:tt dhe rntinnao radt geffnlt haffuer, skall dher mz icke myken 
god meningh haffua, si haffue i udi then motthen tileffuentijrs 
icke forstatth hans N. meningh rh&ttb, For ty Hans Kong. 
M:tt menthe icke anners, som vij och for see oss anneth icke 
skriffnedth var, vthen hvad deel vtaff for.ne Borgo rftntha, 



54 

bide I penning* 1 , fctalie ocb andre partzeler, eom idher til 
dotzens behoff Icke for nftden haffae, lbs sktflle Jons skriffuere 
opb&re ocb WFtb leffuerere, vethende dberfOre rede ocb re- 
genskap gdre Men forsth sknlle ban eder leffuerere brad dee! 
i bade i penninger ocb fetalie for ndden hade, dber om vij 
baffue ocb bonom tilskriffuedtb. 

Teslikes geffae i tilkenne, ati (he Harar, Fngier, G&ss 
ocb Hftns, som dher til slotthet falla, icke ifrann slotzensfor- 
t&ringh vmbara bine, medt mindre 1 Oxerne i then staden tess 
■ere haffue motthe. Sa skriffue vij eder for nogen tiid sedhen, 
ati sodane partzeler en parth i penningar foryttre akolle. Dog 
var icke var meningh, som vij eller icke skriffne, ati ale fdr:ne 
harar, fiigler, g&ss ocb bOns foryttre skull e, vthan brad 1 nftd- 
torffteligen effther skfilig viiss affsamme partzeler til slotzens 
fortiringh behoff bade, skulle i aaaroe, Men thz som ther offaer 
vore, skalle i thz dha foryttre i penningar, hvilketth vij innu 
begSre vpa Kong. M:tz vegna, 

Yttheriigere begare I ocb, at vij ville scbicke tiitb offaer 
noghet elide, til Kong. M:tz ti&neres behoff, hrilbedth vij och 
mz thz forste vij kane ttitb scbicke vele. Slotzskriffueren mz 
47 och 48 regenskaper som i skriffne, mage i. ocb inz thz al- 
der ftfrrsta bHth offuer schicka, anneth inthet synerligen vtben 
befalle eder aHiid God. Dak Stocholm 4 Janij Anno etc 49. 

Niels P[er]ssonn* 
Botoedt Larssonn. 



Sf. Riks- och Kammarrddet Nils Bjelke och Befallnings- 
mannen pd Stockholms slott Bothvid Larsson till Hen- 
rik glasson Horn och Nils Andersson Boije att tnon- 
stra och betola alia Byttare, Knehtar och Skyttar i 
Finland* . * . 



55 

1549. 
UMta ett pappersblad ttti samma karloa pi Kongl. Riksatfuytt som 
foreg&ende bref. 

War v&njfg ocb valuillelfg helsse med Gudh <altiid til- 
forene. Kfire Hendiiich och Niels Boijf effther tij at Kong. 
M:ts befal&ingzmen vpa slotthen. och garderne, si p^cb Rnd- 
fongterne dher 1 Findland, sa vail som andre all IrHg r&nthe 
i penningerne udi alle parzeller in udi Kongv M:tz rantp Cam- 
met leffnerere skole. Dherfore ir yar J>egar vpa htigbemelthe 
Kongl. M:tz vegna, som bans N. och befalledt haffuer, ati alle 
fonne Hans Kongl. JM:tz befalningsmenn ypa slotthen och gar- 
derne, uodentagendes Wiborg och Nyslott, ocb Riidfougterne 
mz alle theres tienare, Skytther och kneckther, som i hele 
Findland beskedde &re, for thenne nasth forgangne Jule och 
Vasbargmesse lonn the som samnie Ion tilforene icke bekomedtb 
haffoe, affbetale schole, hvilken Jule Ion som eders master Sei- 
dell farmeler kneckterne bekommedt haffuei Anamende til 
samme betalningh tbe Try Tusendh 7/$L, som dher seneatb 
bleff utoffuer kneckternes betalning. Och hvad penningar der 
til videre for nftdenn ar, mage i fordre och aname vtaff Ole.ff 
Trottesson, dher um vij och hqnom nu tilskriffuedt haCTue, Och 
effther att mann fruckttyer endclis, at fougtherne scbole alders 
icke haffoe sa njonge gode oeh varhafflige karer medt hasther 
och hariusk vederrede tilst&d[es], som the fordre clade oc}i 
penoinger ypa och ellesth for noden ar. Dherfore ar var be- 
g&r vpa Hogbemelthe Kongl. M:tz vegna ati them, for an the 
affbetalede bliffue, mustre vele, och hcsee hvad karer hasther 
och harnisk the haffue. 

I liicha motthe mage i och handle mz skyttherne, som 
dher &re 1 Findland, beseende teslik theres karer, hasther och 
harnisk, och them dher effther betala latha, Tileffuentyrs the 
haffoe eller (?) e^ parth icke sa monge karer, h&sther och 



56 

barnisk tilst&d, som the gementh fordre elide och pennlngar 
till, Latbende Kongl, M:te peantagar icke i negen motihe til- 
pilles, eller onytteligcn utgeffues Dber mz i vele ett nOge vp- 
seende haffue, Are och tileffuentyrs en parih stGrre och en 
parth ringere Itin tllsagde, haffuer och en parth Kongl. M:(z 
breff vpa the res besoldning, dher effther f eder r&ithe haffue, 
och hvad them i sa motihe tilsagt ftr bekomma litha. 

I vele teslik[es] knecktherne, som dlier i Findland be- 
skedde are, nwstre och affbetala lata, beseende och hvad y*- 
rior the haffue, Vij ftrnime och aff then mnst[er] zedell, som 
i Hendriick oss biith vpa then 48 arss ldntngenn srbiickedth 
haffne, ati haffue geffuit them nogedth mher &n som the kacckter 
her i Sr&rige beskedde Are, bekome, nempiSgen en parth 20 
79!$., en parth 15 TftQL, 10, 9 och aldra ringesth 8 7QL hvflke 
dha inthz haffne liicha omack mz the kneckthar som her i Stoc- 
holm are, som motthe hele rlntther natthen raka her rpa ralle 
mnren, och &n dho Sngen bekometh mher &n til 7, 8 3fi(JL, eller 
hflgst 10, och andra sex 79$., effther som the haffue v*rior 
til och kunne gdra tienisth for, DherfOre ar och her med var 
begftr vpi hOgbemelthe Kongl. M:tz vegna, ati her mz etl 
noge vpseende haffne rele, sa at the motthe alle icke ft liicha, 
eller tradr&tth Offuer huffredth betalede blfffue, Uthen them i 
see noghz dnglige arc och gode vftrior haffue, fortrdstendfes] 
hvar for nGden bliffuer nogenn tilbftrlig ti&nisth g*ra kunna, 
them mage 1 tilbdrligenn som tilforene bekomma litha. Men the 
andre som icke nogre tilforlatfalige v&rior haffue, och ellest sa 
schiickthe &re, mage i udi thenn staden en 7QL, UifS eller tree 
ringere,' effther som leglighethen sig begeffuer, affbetala latha. 

Karc Hendrich och Niels anneth inthz synerllgen haffue 
vij eder nu tilskriffua vthan bcfalle eder altid Gud. Dat. 
Stocholm 5 Junij Anno etc. 49. Niel [Persson]. 

B[otredt Larsson]. 



57 

4. JC§rkokerden i Petno Jtndtrs Larsson Teijt klagar hos 
MTengL M:t ofver sin fattigdom, torn Hon rdkat uti 
genom fiendemas h&ryningar och fogdatnes samtandras 
oforrStter*). 

Fdrvaras i samma pappers karton pa Rongl. Riksarkivet, som fore- 
g&eode haarilingar. 

Stormechtigiste HOgborne Furste aldra nadigiste Horre 
ocl Konang, eders Kong:e JHttt skall min underdanfghe och 
Mmlake troplicbtige ti&nist vara redcrredhe sza Ienge lagh 
leflwcr, 

Aller Nidlg fete Herre och Konung, eders Konglige M:tt 
tacker iagh fattigh undtrsate, pa thz ddniiokellgiste, fdr all 
gonst och nade, och synnerliga for ihz stadfestilse, och iemrel 
ftrsvarilse breff, som Eders K. M:tt mig gnnesteligen haffvcr 
lstit giffwe, pa then collation lag tilforende aff eders Nadz 
sallge her Fader (HOglofflig 1 hwgkomnielse) pa Perna preste 
gild bade, Och en doch aller nadigiste Herre och Konung, 
wig een gtinstig och nSdig hfelp udi E. K. M:tt (salfge och 
hftglofflige ihwgkonmielse) Her Fadcrs Collationfs hreff haffwer 
varit effter la tit, sa haffwer lag same hfielp ieke fa£t ninthe, 
Dthan E. ft. Mitts foogter haffve same hielp upburit, alt iffra 
then tfjd Haas K. JH:tt rar ther senast i Finland, Sedan Iffra 
tire* tfjd haffwer lag hulpit mig mz stoor fatigdoom, Ther til 
bleff preste garden af vade eld Anno 62 afbrend, ther mig 
hende i monge niStte stoor skade, Teslfkis togo Jutarne Anno 
67 mit sktp bort pa Alandz haff, med last och aiickar oc tag, 
son pa skepet var, 



1) Inlagan saknar §rtal och af dess innebSH kan man icke sluta till 
&ret nar den ar skrifven; men d§ Ryssarnes infall i Nyland (1571) namnes 
och Anders Larsson var Kyrkoherde i Perno ifr&n 1550 Stminstone till 
1579, s8 torde den vara fr&n tiden mellan 1572—1580. 



58 

flffrer alt tbetta aldra imdlge&t* Hcwe oc Oftifftyft k*n 
Eden K. Mitta och hele Srerigis Itytta arttenfo H)rtzsefi, 
med mard och brand 6ffiNr 5 soknar i Ostra Nyiand, titer iag 
Eders N. fatige undersate upa nyt icke allenast mfete bws och 
hem an, men iemv&l alt thz iag- atie som rdrligit w, SdUf, 
Kopar, Messing*, Teen etc. ftrutan then shade the miggiorde 
pa min booskap, brende the ech up .flwr arfg itt -njlt Skep, 
An kfipte iag roig en akeps part igen, ftrmodandis roig fter 
med fortiena och verva mig salt IB mitt hwebold, ther aff 
haffver iag aldrig gagn, utan iffra then ene skintz resell, in 
til then andre bliffVer hon rappat, si at man ther med inlet 
ftjrverffve kan, Samaledis haffver Eders K. M:U» GancelUj far- 
van te Bertil Erichson undan wig begat, aff E. K. M:tt, en 
gard som lyder till Lappetresk Capel, hvilkitt Capol lyder Ul 
Perna ock Pyttps] kyrke Soknar, &n doch bonder no sow under 
same Cape} Italfve Eders Nsd« breff ther pa, at vij ekftUe 
.obehinjtrade sw»e .gird sampteUgen nitta, Haffrer o« Ko&ug 
,pSrich sitt gaffro. breff, som Bertil aff Hans Nad bekftm, if on 
JrePat* oek fl*gt Bertil iffra ffrrberftrde Cappal gard, bvilklt 
Q*rtU iitftt achta vil v utan fdrdrar aff ass affrad af-gfrden. 

Til thif jrterst* ha&wer VdboMg Q^tnne frustfu.BWta 
^nii0.O(ffspqa:M Tiuaterby, bekopit aff Bdejs K- ;M:tt tfU 
tgafdir, spm under P*ra$ kyrke %, docfe haffw the* g>o#e 
qujnw ick$ ktwpat sjg ther mod Lata ben#ja, ntan leet ^ udi 
same sit breff screffVa Ul sig en ang Ul 14 dragnn hpa, oofi 
ererdelige haffver legat under preste bolet, som iag med Sok- 
nenes breff oc vetne betyga vil , Angen heter Garde holm, 

Aldra nadigaste Herre och Konong, medan iag pa alle 
sijdor sa rychter och rappader bliffver, emot E. K. M:ttz sa- 
lige Her Faders collation, Samaledis emot E. K. M:ttz stad- 
festilse och ftrsvarilse breff, haffver min store armod och fa- 
tigdom mig tvingat besiikia E. K. M:tt, om saddant Sr B. K. 



fie 

Mitt gnafeUge hereUlt, som Arendet rig UMragit baffw*c, 
eHor Joke, Aldra Nidtgeste Herre och Kowag, uiedao I*g 
Eders Nades fatige uadersate i sa m#nge. motto stor .taisjL och 
tffrervold Wit kaffrer, oe Sn nn Hjda g|ral, hv«r E. K. M;(t 
wig i«ke nfidigist aff ioffidde Kon:ge mildbeet* begoe oc fiwr- 
srare vH, a$dgas iag rederaeie preate balet, oc kan kke up- 
kilb then tieast wig Mr g#re mine Sekae bender, Ar f«r 
then akol mta ttdmiuke och underdoaige ban Ul; Eders. K. M:U, 
at Edere Nide viHe verdiges mig hielpe .til underbold, an- 
tingen Nebbe skat em&ret, eller koo mate smftr aff Peraa So- 
ken, pi tte iag fiflge kepe mig «l*der npa kroppen jge*, oc 
aadre nddtorffter, mid an fatig akofflet man monge bande bc- 
hoffrer. •• . 

God ateiaeehtig varder soddaae E. K. M;tts hdge v^J- 
girtiingar rijkeltgen lOnandes, hvUfeen iag E^ers .K, M:tt, mod 
& K. M:tte tag* ?Irfeed«r ocb l^ffs herskeffter, 1U llngpa- 
rig*, lyekesampt och roligit tfonglige regem*nW alttfd.qad*- 
Hgen bevare [kederj. • 

Her epa fOr venter iagh udi underdatfjghet JBders Rpng- 
Hge Mitta guoslige och nadige aw. ,• • 

E..K. flfctte • , 

• , troo pndersate 

1 .., • Anders Liarsson ;; ; > 

■ Tcijtt. 

5. Studiosus Joran Jakobssons intyg, alt Johan Knutsson 
veiat forma henam till faUka stamplingar samVhotut 
lata morda Mickel Matt&wn och Sigfred Simvnason. 

1576. 
Ifr&n origioalet uti forulnamnde papperskarton. 
Bekenjiee Jagk Jftjpnn Jacabsonn Aboensis stadioaos Up- 
satautfs, aft anijo 70 Upe« 18 Aprilta, efflbtx middagen nb&r 



60 

clSckan var ▼« trlj, gick iagh till Jftren Jacobsoan fordeai 
krydde schrifbere, och etrax ther either kom Johaa Katffa- 
stiiii Uth, nh*r iagh flek niigb maath, och begyntbe befrage aff 
migh on IMebell Madaaoan oeh Stgfredh Sitaoassoun sknHe 
gestlta boos min brodber, Headrlch Sigfredsaoan i JLbo. Tka 
sraradhe iagh bottom, ait iagh retb Intket annara, otoan the 
gesthe boos tain brodber titode Heortch lijdke son the tH- 
ftrendhe gestha plegadhc. Si begyntbe baa bldhie migh, on 
iagh skolle nagherledea kuana komma till r&ghe med nagbe 
avepsaack, gfffoandhes ffire, ait f6r:de Miebell acb Sigfredh 
skuHc vara aiia brodber fflr:de Hearicb aaghot skyldigh och 
om iagh hadhe med sHjke osanferdighe stempllnger kunnat then 
lathe ftngsle, ocb taghe M&dher therea ifiron kroppen. Bau- 
kaanerligen Johaanem Secreteraren ttt ftrtreth, ocb aadhe alb 
bann hitler medh them, ocb badhe fcke hana ballet medh then, 
lenghe sedhan hadbe iagh them bracht ifrao liffaet. Therftre 
loffuadhc ban migh f5rst for f6r:de Bflcbell ecu godh gdddati 
ox ocb Mr fdnde Siffredh een godh heath ocb een Ungerake 
gjlleo. Item aadhe bann sigh fftrmodhe sin tienare bijt til 
Stockholm either Paske-heighenn, ocb strax ther either loff- 
vadhe bann offtha fftrbe:de Michel! ocb Sigfredh lathe afflijffua. 
Sa santh migh tbenn Erighe Gudh hielpe, att bans ordb ocb 
taali sa full. Ocb ther till yttermere yisso trycker iagh mith 
signet ber under. Datum Stocboim anno ut supra et die. 



6. Dompro8ten8 i Abo Henrik Knutssons intercessions href 
for Herr Kristiern Andreas till Lundo prestgalL 

1579. 
Originalel uti samma karton som ftregSende bandlingar. 
Kong:e M:tta rar nadigaste Herrea troghne mean och 
tieaere ndi Cantieliit &hrlighe och fdrsletighe, Hans Kranck 



61 

och Kmtii Hakenson, dusker iagh hebd aff Gadhi tilffcende. 
Gifaer och tesKkes Bder realighto tilkieaae, ait thenne 
bftr breffrisere fthrligh odi vtilird mann Heir Cbristiero An- 
drew bafrer rarit hear i Stocholm och giofdt sin obligate och on- 
derscriffiiingh eftcr then affakeed ClerckeiHi ir fdresatt. Hhrar- 
ftre bedber och begirer iagh aff Edker ganska venligka, ait 
IJ Ires flfride Her Cbrtetiern behicl*eligbe fflr sin ilderioow 
och fatighdom skoM, Thy ban haffuer rarit yftll ij trettijo aar 
in ministerw dlcr ij kyrckietienist, att ban matte bekoauna 
Lmtdo prestegield ij Sudherf aland sia frampt om Her Mats 
MMFVer ffrrseedder medb annedt nempligha till Effrabrotaiae* 
On saa knnde laghas och beatellas boos var nidigaste Hem 
Koag-e M:tt rore ihet olban tviffuel Godhi licki och behag* 
heligblt, then iagh Edher sampt medb Bdre rordnedher rJH 
eriaerttgben befaiedt bafae. Dat. raplim Holmim Anno dwi 
etc. 79 tben 28 Jnltj. Under mitt signet. 

E. v. 

Henric Canutj. 
Aboensis prapositas. 



7. Arvid Eriksson Stdlarm tillkannager for Arvid Hen- 
riksson Tavast till Wesunda, att KongL M:t befall t 
Olof Angerman vederkdnna alia Arvid Henrikssons 
gods i Tenala socken. Jtfven begat han hdrberge for 
en eller tvd natter pa Kuriala. 

Originalet, som eges af AgrSen vid mSlare-akademin i Stockholm, 
Hen* M. Samuelsson, har a tergo foljande utanskrifl: «Kongl:e M:tz til Sve- 
rige mio allernfidigste Herres Troman och tilforornedt Generall Krigz- 
ofverste ofrer fott folck, Den Edle och valbtfrdige Arfvedt Hinderson till 
Wesond, min broder och gode van tbetta broderligen*. 

Minn r&lrillig och broderligh helsenn samt ma hvadt mere 
kirtl och gott uti min ftrmogenheett &hr eller blffva kan tig 



62 

m* Gffdh then alzmecbtfgate alfijdb ttfftreMt* Kfcre Brer Atf- 

vedt Heiirfchsaen dia bekfe och sttedlge vtfmSge: sampt did 

kftrfe Hnsfnm into kire sisters kirer oca ftnrimmcr jag* altiid 

gftrne, Therntat betaker jag tig ftr mjckytt goitaasom migfc 

af % oftte rederfaritt ihr, hrtfkett ja£ uz altt got! gfirae 

igen fdrskylle rill, si lenge jay leffver. Odi kan tig ate 

Btoder 1cke forhalle aft Jag hafver bekommitt ehn Gepie ntaff 

Kong:e M:tz href saaom &br Olef Angerman tilscbrlaVitt, <*eb 

gamine bref fftrmaltr, ati alle din godz bar i Teaaia soeheft 

akatl vederkaanaa oanseett ehvadt to haffrer til att Strobile. 

Dherftre tycktte mig radligftt vara at to ville brgifre %tiU 

Srerige ma thett f6rate, tbett to sedan viidare kande atrltte 

Wine saber. Kare bror, om sa ahr, att nihi broder abr icbft 

bimttta otte dag:r h&r efirr, beder fdrthenschnld tig at to ville 

val gdre och seije din fongde til tber pa Kuriela att ton bftr- 

bergierar mig en natt eller tva, nar jag drager tilt Ny slots 

Lan och thedan rill jag drage til Wiborg, Tber fa vij sedan 

viidare talas vedh om alle hande. Eij annadt pa thenne [gang], 

utan befaller tig bar niz Gudh alzmechtig till all lifz valmage. 

Datum Gonoarby then 22 February Anno 88. 

Arfvedt .„ , . , 

till Lindo. 
Erlehsson 



8. Konung Johan libs bref till Fogden i Borgd lan Hen- 
rik Jon8son att igenkalla tredje delen af alia forla- 

ningar och underhdll. 

1590. 

Delta bref finnes icke uti Riksregislraluret, ufan har blifvit med- 
del'adl af Herr M. Samueteson. A tergo finnes antecknadt med samma hand: 
•Copie wtaff K: M: breff Henrich Jonrtssonn (itechriffuit, Fongdte udi BorgS 
Lhann. Lijder opS alle forlaningar och underhold: tber afiMridie delerm 
skall igenkalles. — Och sielflbe Copien hafTaer iagh eierpiettt then 19 
iprilis Anno 9 1.« 



63 

J<riMO them Trldie medh Gnda nade^ Sverges, £l#~ 
Ike* och Wended Kmraogh, Storfafste tM Fiatendi^ 
Chnrttenn, Wotfeskepetlnn och Ingermanlandh iRjth 
landh, o*h Dfuer the Ester i Liflandh etc* Herti&j 
Wir nade UHttrende. Sasam vij udi fOrledne Sommef 
lathe t%h tilgchriflie Heidrich Juhssonn* aita skuUe haffue 1 
qaarstad alt hvad vij (ill underhold eller forl&ningar, anten aff 
Kyrckietiendenn eller arlige Reatann, haffue efterfattdt vare 
aoderaather och tlencre, andelige och verdzlige, alletfest undan- 
tagandhes ded de fatlge udi hospitaler och shikstuger var fflr- 
Iftat och efftherlathz, Sa haffue vij no betenckt oss vele bebolle 
all dhenn Spannemell som till vijnkidp och kyrckiebygnhgar 
&r efterlatidt, tesligest donikyrckie tunnen och presternes veder- 
lagh, Saaam ock en iridic deell aff alles fdrlaningar och under- 
hold, som aff oss kuune vare forlantc till liffztijdh eller be- 
hagelig tijdh, sa .veil Lagmans som Haredzhdfdinge renttan, 
som alt annet inthz actandes hvem thz heist vare kann, Men 
the andre tva delerne haffue vij efftherlatidt,. ati the magp 
bekomme sedann som denn Tridie deell &hr opborenn till vartt 
behoff, sa longt dot kann fOrsla. Befalc Ugh ftrdhenskuldh 
her medh alffuarligen, attu opber anntten pnngr for 8paH£me~ 
len. Nempligcn 6 7BJL for hvar T:nna, eller och godh re en s&dh, 
hvilchi alle sa veil penningerne som Spanaemallcn du sbali 
haffue udi godh forvarningh till vijdere beskedh iffra oss. I 
lijke motte skall to och haffue tilstedz all den Rentte och 
Tiende som tillftfrenne haffuer varidt aldelis igenkalledt ifra 
dem aff aradt 1 ) och the som udi var onade are. DSr pa sa 
v&ll som ded andre du medh det forste skalt giffue oss viss 
beskedh, hvadh heele Summan kann forsia, Men hvadh r$p*- 



1) Troligen .*rdrf,» ty s& kallade Johan Ritoeos RaU nar ban var 
iorargad p& dem. 



64 

tan*, tesligt fftrder och anaett Ulkoamer, im af gemene 
htfaens och kaecters hemmand Mr wtga som no ftbre emot 
fiendenn, skaH do inths befate dlgh aedh, *taa late den del 
okehindret niote och beholle, Ther to ma veto dlgh aldeils 
efterrette Sa frampt do wilt oadvijke onader ock staff, Schrif- 
fait pa vartt Slot (Tpaala theon 20 Norcmbris Auo 90. 

9. Borgmdsiare och Rdds uti Nddendal vittneeberd for 
Fogden uti Narra Finland Michel PdveUson (Manet) 
till JNuhiala, att han tiUtalt Michel Marhusson, earn 

salt nigra (dag$verhs)-$ndrhen. 

1591. 

Efter originalet uti fdrbemalte karton & Kongl. Riksarkivet. De vid- 
haftade sigillerne (1 storre och 3 mindre) aro alia bortfallne. — 

Bek&nnes rij efthnne Borgmestare och Radh I Nadendall 
■• Michil Kollalnea, Lasse Nilsson, Erich Nilsson, Madz Si- 
monsson, Morthen Olsson, Matz Michelsson och Simon Tho- 
masson att anno etc. 91 then 22 Martij holt Kongte M:ttz vSr 
aller nadiglste herres tro tjenare och Landz foogte i Narrefin- 
landh tken erligh och veladlat Michi! Poralson till NuchiaH 
Rastogo dagk roedh menige almoge I fflnde Nad end all, Nlnv: 
the Erlfge relbdrdlge och relarhtigc gode men, Morthen Olsson 
till Starbj, Lasse Olsson hOffVitzman for en feniche VestgOte 
knechter, Sigfrid Olsson och Erich VesfgOte hoffman under 
Hans Strangz fahna, tha kom i detta iblandh all andre k&rc- 
mall ehn bonde benempd Bench t Malzson i Sondamala och 
k&rde till Michill Marcosson I Nidendall om sijn salig brors 
Hindrich Matzsons ehn ahrs Iftn, si och om en T:ne Rogh 
som fdr:de Michill aff honom sigh till egne rllle fflr nagre 
Mercker 1 ) han och bans hostrn honom saligh medgiffnit hade, 

1) Dessa gifros troligcn St bonderne s&sora bevis att de fullgjort 
sina dagsverken till saltpetersverkstaden. H manga berregSrdar i vlrt 
land gifvas sadana -marken. annu &t torparne lor hvarje dagsverke. 



65 

att Beige bdnderne, fdr salpcters rerchstad, vedh och mnld- 
kdrning, sera ban tha med sigh hade till 120 st. for ban ibiel 
slagfa bleff i Haiicko, till bvilket fOr:de Landzfougte tha strax 
togh ebn selsam meningh och talthe fdr:de Mlchill Marcusson 
till oeh sporde hvars tilstandb ' ban tber till hade att sa fdr- 
saille H. K. JM:tt och Cronan medh sijn betrodde handlingh 
vidh verehstadh, tha svarade ban genstan sigh haffne fdr samme 
peninger ban fdr mercker bekomit haffucr kidpt nogre lass ved 
til verchstadz bchoff, tha beg&rade Landzfougten opi H. K. 
M:ttz vegne att ban sigh mz lagen v&rie skulle, att ban icke 
Here Mercker solt baffuer och dher med ramattb sijn egen fdr- 
dell mebr ebn Cronon&s, thz ban icke kundc gdre eller ville, 
Derfdre tha beg&rade velberte landzfougten, att vij fOr:de 
honom vart vitnes bdrdh giffue skulle att ban honom dher om 
till talt baffuer opa H. K. M:ttz vegne, pa thz ban framdelis 
icke dher om ma miste[n]cht bliffua aff hdgre ftffuerhet, att 
ban icke haffoer medh lagen sficht honom for snich [svek] och 
snilligbet. Hvilke vij honom fdr retvisons skuldh icko haffne 
kanadt eller viladht fdnrcgre, Dber och ddmdes fOr:de Bengt 
Matzson 3 T:nor Rogh for sijn broders ldhnn. Till visso un- 
der Stadzens signet sampt medh velbemelte och velacbtige 
gode mens signet dat. ut supra. 



10. Arvid Eriksson Stdlarma bevis, att Borgaren t Nana 
Henrik Sibbet levererat dt garnisonen 67 och annan 
fetalis hvarfare ban horde fd betalning. 

1594. 
Originate! finaes bos Herr M. Samuelsson i Stockholm. 
Kongl. M:U till Sverige och Palenn etc. Mian allerna- 
digste Herres tillfdrordnat Offwcrste fdr alle Finske knecfcter, 
och no pa denne tidh Stadtballere pi Narffwen. 

Suomi. 5 



66 

fagh Arfwedh Erijksonn till Linddo, Bekenner och her 
wed ritterligit gidr, att denne BrerVijsere och Borgare sdi 
Narfoen, Erlig velftrstanndfg Hlndrich Sfbbett hafaer fOmkrif- 
▼fdt ett skip ifra Rastack med nagre Lester Oil och folt med 
annan FUtalie Partzeler, Och na fOr den store nodh och 
trSngroaO son nn een tidh langh her vedh Befestiiingen {Hies 
God bettre) varit hafaer pa mail sa veil som andre Fittalie 
Partzeler, Hafaer banns Hastru ndi bans franv[aro] Efter nin 
beg&renn, f6r den nddh skull som pa farde aJir, most sSlie 
ttr.ne 6H och fittalie Partzeler ath Knechterne, fdr KHp- 
ptnger, Rundmarkstycken och halfor stycken, Och hafaer op- 
barith haar Klipping och Randoiarkstjcke fdr 2 6re, och 
4 halfirer pa ett rundstycke, Forseer niigh ddmiokellgen 
och anderdanigen till H:te Konn. Maij:t och till dhe vaibome 
Herrer Ricksens Radh, att ban motte bekomma sine BfttaJntng 
igeo, Och hafaer ban beg&rat mitt Bewijss, hvilkk iagh hooom 
fdr RMtvijsones skull icke hafaer kannat fdnrigre. Datum 
Narfuenn donn 23 Aprilis Anno 1594. 

Arffed 
Erichson* 

11. Tvenne bref af Konung Sigismund, hvilka belcfafta dt 
Kyrkoherden i Helsingfors Henrik Henriei samma un- 
derhdll och formatter^ som hans antecessor haft. 

1594: 
Efter en afskrill p8 eft qvartark ibland Herr M. Samuelssons hand- 
lingar. Uti Sigisnrands registrator faafra dessa bref take- kuiroat igenfinaas. 
I. Wtf Sigismondas med Gadz nade Sreriges gOthes 
och Wendiss Konungh, storeffaerste till Finland, Carelenn, 
WertzscMpetin och Ingermaitland i Ryslaad, och offaer the 
Ester udhi Lifflandh, Herctigh so och Keoongh wdi poJen Sior- 
ftffaerste till Ldttowen, Ryssen,, Prissen, Masrfenrf, So uogifim, 



KioaODta, Wolhinim och Lifflandh, Herre gdre vttterligtt, 
•it wij aff ynnest orb nade haffue undt och effterlatit, sore 
wij och mi mz dette vartt dpne breff unne och nodeligen eff- 
therlatte, thenne vor troo wndersotte Her Hinrich Henrici 
Kjrckeherde wthi Helsinghcfors ma niaihe och beholle ded 
spanmals wnderhold och hvadh mere som bans Antecessors* 
fflre hononi, och ban eliest sielf aff var Salighe K&re H&r fader 
bogfojffligh i hngb kommelse hafft haffuer. Ther vare Cam- 
marere, fouther och alle andre haffue sigh alt effterr&tfcp. fcke 
gftrandes fdroende her Hinrich bar motht fdrfongh heller meen. 
Skriffoit pa vart Kongligc Slott Stockholm then 26 Martij 
anno 1594. 

1L Pa andra sidan af samma qvartark. 

Wij Sigisronndus med gada nade Sveries, gdthes, wen- 
dts Konnagh, siorftierste till Finlandh, Carelenn, Watzscbipe- 
tin och Ingermantand ij Ryslandb ocb dfuer the Eester ij Liff- 
landh Hertigh So och Koaungh wdi palen, Storfaerste till Litto- 
v«?n, Ryseo, Prissen, jMasurenn, Samogitiea, Kiovien, Wolhi- 
nfen och Lifflandh, Herree gi>re vitterligit, att vij aff ynneat 
och nodhe haffue undt och efftberlottit, som vij och mi mz 
tbette vortt opne breff nnne och nidelighe efftherlotte thenne 
vor troo wndersotte Har Hinrich Henrici Kyrckeherdbe wthi 
Helsingefors, mo niuthe och beholle till oreligh wnderhold Tre 
ponder (ester Spaniuoll, som hans antecessor framlidne Har 
Skneo for honom hafft haffuer Hvilke vor Foutho vthi Borgbo 
l&n konom orlighe och tillfjllest skall bekomme latthe. Sam- 
maledes skall bait och beholle sigh till hielp then tiende som 
orlighen vthgfrss aff vore ladugorder ther vthi fornende Hel- 
singeforss effther som andre Kjrckeherdar ther samma st*dz 
them tUlforende plege och vore vane bekomme. Ther vore 
Caromerr£dh, Caimfiererer, foother, och alle andre haffue sigh 



68 

efter rithe icke gftrandes f6r:de Hir Henrfch hir emoth ftr* 
fongh eller meeo. Sbriffuit po Kongllge Sloti Stockhollm then 
8 Jottij 1594. 

Sigismundus Rex. 



12. Ryttmaataren Richard Isaksson Rosenkrantz qvitto pi 

Ryska sandebudet Feodor Boborikim och ham fdljes 

fortaring under nio dagars nietetse hos borgaren Kae- 

per Pit i jibe. 

1612. 

Originalet finnes bland Herr M. Samuelssons handlingar. 

Kongl. M:tz till Sverige troplichtig tienare och tilforord- 
net Rytmastare 6ffver en pfana Ryttere nth! Ryssland, Jagh 
Riggert Isaksson Rusenkrans till Granhamar tilfdrordnet Pristaf 
f6r den Ryske Sendbodh Fedor Boborikin bfojar] ,' som nn ahr 
affardet ifran Sverige och till Ryssland till att franifordra bo- 
ttom till NougoTodz Stander i Ryssland, och efther H. K. M:te 
fulmachtz lydelse och valborne Her Johan de la Gardies be- 
fallgingz sedell haffwer fdnte Sendebodh nthi nijo dagrr fOrtSrt 
utbi silt herberge boos Casper Pijll sielf tijonde nembligen R, 
wijn trettijo och sju kannor for trettije och siu D hater, Spanskt 
wijn siutton och half kanna for tiugo och en daler ocb tfngn 
och atta 6re, Oil famtijo och atta kannor for trij daler ocb 
fyra dre, Lybesk miod half trettonde kannor fdr Rex daler ocb 
en m:k, Bran via fdr half siette daler, for kast tiugu daler, 
Summa nijttijo ocb tre daler ocb tre mark. Till visso med 
egen hand underskriffvit ocb signete forseglet Datum Abo 
den 15 Novemb. ahr 1812. 

Richartt Jsackson 
Rosenkrans* 



69 

13. StdthdUarens ofver Jbo, Tavastehus, Borgd och Ra- 

seborgs Ian Karl Eriksson Osenstjernas bref till Rilcs- 

kanstern Axel Oxemtjerna. l ) 

1620. 

Aflryckt efter originalet uti Tido samlingen pS Koogl. Riksarkivet. 

W&lborne Herre, hlskelig-e kare Broder, Herr Axel Oxen- 
stjerna, min K, B. samt M. K. B.s alskelige kare vardnads 
helsa och lyckliga valmaga ftr mig af hjertat kftrt att hftra och 
f&rnimma, dnskar ocksa att den alltid sa stadig och fast bliftra 
matte. Och kan M. K. B. h&rmed broderligen ofdrm&ldt icke 
lata mig hafra den 14 hujos bekommit M. K. B:rs skrifrelse 
daterad den 25 Jan!, hvaraf jag 1 fdrnimmer M. K. B:s broder* 
liga ocb flitiga ftirmaning, det jag- hftrefter oftare &n h&rtill 
skedt &r tillskrifva skall, sasom ock H. K. M:t min nadigaste 
Konung samt Kammarrad om allt landsens tillstand, r&ntor och 
uppbftrder, latandes H. K. M:t tidigt fa reta, bvad har finnes 
i forrad, bvad ntgar, bvad innestar och fdr bvad orsak skull, 
sasom ock barn eljest allting i Iandet gar till, efter den In- 
struction mig sist blef tillskickad, hrilken H. K. M:ts nadiga 
vllja och befallning sasom ock SI. K. B:s trogna fftrmaning 
jag hdrsammeligen och gerna skall ocb vill efterkoroma. Men 
alldenstond K. B. mlg nn mera &n mina Antecessoribus uppa* 
Iftgges och jag ett sadant bistand och hjelp, som de fdr mfg 
baft hafra, icke hafver; tj Secreteraren, som mig tillord- 
nad ir, ftr v&I en god gammal man och kan v&l sma saker 
och ftrender, som i Iandet best&llas skulle, med befallnings- 
sedlar och bref ntratta och skrifva, men der nagot vigtigt, 
sasom uti mina Instructions fdrm&les, bestallas skulle eller 
det follfdljas, blifver det honom allena fdr svart med skrifvande 



1) Meddelas sSsom bevis pa* den tidens embetsskrifvelser; anmar- 
kas bor att modern ortografi blifait foljd vid afskrifvandet, dock utan den 
ringaste forandring af innehSllet. 



70 

att eftarkomma och mig allena omdjligt: Hvarfflie jag M. K. 
B. brddervinh'geii och tjenstflltigeii [beder] M, K. B. ville si 
laga, att mig till hjelp en god ftrstandlg man oob Seareterare 
hit matte fdrordnad blifva, som mina molestias praesertim in 
seribendo levera och mig aftaga kunde. Det M. K. B. fdrraa- 
ler, att jag beskylles fdr ftrsammelse, i det att jag !ng*n rat- 
tdse ifran mig gifver; sa vill jag fdrmoda, att sadant amor- 
hrada shall befinnas och att jag esomoftast hafver de vftlbortM* 
Herrar Kanimarrad tillskrifvit, sasom ock Jon Martensson (all- 
denstand han med alia rantor och uppborder hafVer att gdra) 
befallt, [att han] dem alii beaked bade om ett och annat skalte 
tillskrifva och vissa fdrslag dc gode Herrar tilteanda, jag vill 
ock fftrmoda att sadant af honom, som han mig ber&ttat, skedt 
vara. Han hafver sig, sa mycket jag fftrnummit, alltid H. K. 
M:ts gagn och basta till det hogsta latit angelaget vara, sa- 
som ock det han beflitat, att allt sa mycket honom niojligt [ar], 
matte riktigt och val tillga; vill ock med fersta iagenhet sin 
r&kensbap, hvilken snart fardig blifver, 5fvers&nda. Hvaraf 
de gode Herrar fornimmandes varda all beaked o» alia upp- 
bdrder och otgifter, si att deraf fornimmas skall, mig tnga 
andra anordningar eller lefvereringar, an af H. K. M:t min 
nag:te Routing och de gode Herrar Kammarrad anordnade och 
gjorde aro, gjort hafver, hvilken om mig Suspition med Gods 
hjelp falsk sa hare ft er som hartill finnas skall, utan allenast 
det med flit och storsta ahaga forratta vill och skall, som mig 
af H. E. M:t och de gode Herrar pa H. K. M:ts v&gnar mig 
tillskrifvandes och befallandes varder. Commissarierne ftfver 
Elfsborgs losen belangande bafver jag (det de sjelfve med san- 
ning intet [annorlundaj saga eller beratta konde) bade med bod, 
bref mundtligen och skriftligen tillskrifvit och befallt, det de all 
mojlig flit anvanda skull e, det resten matte med det forsta upp- 
buren och lefvererad blifva; desslikes att de utanr fOrsnmaielse 



71 

skiUle sig nied deras rftkenpkaper ocJb all beaked till Sverige 
begifva; dit och en part aJlaredan sig begifvit hafva ocb en 
part nu pa vageo aro, hafvandes wed sig alia de penning*? 
de opphurit ocb i forrad bafva. Orsakerita, bvarfore de sa ringa 
lefvereringar bit i Rantekammaren gjort bafva, mage de sjelfv* 
veta H. K. M:t saint eder gode Herrar samteligen beratta. 
Hit &r intet mera kommet ftn ftirslagen, de valborne Herrar 
Kamnarrlden tiUsanda, utvisa; Mr ej fuller, det roig reterligt 
*r, mera bar i forrad an tuhundrade daler, som Sigfrid Hen* 
rikason, litet forran ban till Sverige forreste, iftlefvererade, 
andock jag honom befallte, ait ban samma penningar ttU sig 
igeo annaiuma och ftfverfora [skull e]; ow ban det gjort hafver, 
vet jag icke, forran Rantmastaren Jon Martensson hemkomtner* 
H. K. M:ts min nadigste Konungs Maitdat samt tva Instruction 
ner ocb Riksens Stand ers formanings skrift till alk H. K. M:ts 
underwater bar i lanet ar mg den 13 Maj med Sten Mansions 
Statbajjarens pa Wiborg tjeaare lefvererad. Och sasom jag 
af del. medftiljaude H. K. M:U bref fornam, att jag med det 
ftirsta s&ulle kungora och med Biskopen allraogen den, palagga, 
alltsa aro vi den 17 ejasdem forreste hadanifrai* ocb i land#t 
och den efter Instructionens lydelse med sitdrsta flit allmogen 
fflrehallit ocb tillkaDuagifvit; ar ock at dem valyilligen och 
utan protestation vedertagen, allenast besvarade de sig om 
tidea och beg&rde pa den en ftrl&ngning till hostea, efter det 
de sa snart icke kunde komma till penningar igeo, ty alia de 
peqningar de nagon tid kunde fa eller ihop skrapa, bafva 
Eifeborga loseus Comtnissarier uppburit och annu hafva sina 
ubkicMde der i Haraden liggandes, som uppa akta., att sa- 
snart de nigra penningar fornimma bos dem, de da strax af 
dem taga. Och efter har i landet sa ondt efter penningar ar, 
hafva de alltsa begart att boskap eller apdra varor, som hos 
dem finnas kunde, matte ocksa efter varderingea af dem taget 



72 

bllfra, pi det de ingen rest I denna skattolngen pa sig draga 
matte, utan matte den, som de gerna sage och sig derhin sa 
mycket mojligt vore befllta ville, ifran siglefverera, hvarutinnan 
vi dem intet gratificera kunde eller nigon foraodring dervppa 
gOra, utan med hOflighet och pa det basta s&ttet, vi tuojligt 
konde, afslogo. Dock bado de oss ganska ddmjukeligen, det 
sidan deras beg&ran matte H. K. M:t UUkinnagifras , det vi 
dem ock lofrade, dock intet med nagot skonsmil fdrtrtistan- 
des, atan ranligen fdrmanandes dem, sasom ock pa H. K. M:ts 
vagnar allvarligen befallandes, det de till fOrr sagdan tid matte 
sig penningar fdrskaffa ocb fogden andteligen tills talla, detde 
lofrade sa mycket mdjligt att gdra. Eijest hade de emot forme 
skattningar inga besrar eller insagor, atan roro adesammans 
med bonom val tillfreds; alienist besrarade de sig om den 
Elfsborgs lftsens resten och synnerligen tillokningen ocb be- 
garde, de matte med bonom fdrskonade blifra; ty der de f«U- 
komligen skulle den atg6ra 9 sade de sig rilja dfrergifra aJIt 
det de hade (andock det kunde intet anda fdr:ne rest betala) 
och draga derifran; deruppi jag dem svarade och pa H. K. 
M:ts vagnar Commissariernes uppbdrdsman befallte, det deaf 
ratt utfattiga, som icke mera an en ko eller get bade, icke 
skalle nagot taga, utan salange med dem fordrag hafra, till- 
dess besked ifran H. K. M:t eller Kammarrad skulle tillbaka 
koroma, Och ar sannerligen fflr Gud bar i landet bos mesta 
parten en stor fatigdom, ja stdrre an jag skrifva kan, ocb 
Commissarierne, der de sanningen beratta rille, det rti reta 
och fftrnummit hafra, sa att der Elfsborgs losens nja anteck~ 
nade och gamla rest skulle uttagas, sa blefre mestadelen af 
landet visserligen dde, sasom med nigra i Borga Lan allare- 
dan skedt ar och mig fdr full visso beratta, det nigra skulle 
i fOrleden vinter ocb fftrst i rir hafra begifrit sig dadan ifran 
och till Lifland med hustru och barn, ty de *ro slatt boslitne 



73 

rordae. Jag hade geraa vidare derom ransakat, medan jag 
der an stadd rar; men efter tiden rar sa kort och landet stort 
att ftfrerfara, hafrer derfdre mast diferera till en annan tid. 
Vi ftro ock af samma resa den 16 Jani tillbaka till Abo komne. 
Ocb alldenstand Henriksm&sso marknaden ftrhanden Far och 
da h6lls 9 maste jag med Stadsens saker oeh de firender, som 
mig mi min Instruction af H. K. M:t borg erskapet tillk&nna 
att glfVa uppalagdt rar, hafra ftirdrag; dock strax efter mark* 
naden hafrer jag- latit lysa Radstogn och altt borgerskap dit 
st&mt med deras bref, beris oeh besked, som de hafva knnde 
pa deras Sker eller fingar, de slg ftrmenade med sjelfegande 
rfttt att besitta; kommo sa tttlst&des, dock med inga bref, ntan 
Borgmftstaren ber&ttade och sade, att alia de Skrar, Borger- 
skapet hade, roro af Stadsens akrar, deraf de ock Staden de- 
ras r&ttfghet Srligcn gflra, hrilka egor af framfarne Konungar 
under staden gifne och privilegierade [*ro], sasom ock f5r* 
skrefne gafra och pririlegler af H. K. M:t rir allernadigste Ko- 
nnng confirmerad, eljest bade de fnga andra egor att brnka. 
Jag hade ocksa efter H. K. M:ts befallning relat refra all 
Stadsens aker, men jag knnde inga Lagl&sare bar fa, som 
dermed tillftrene umgatts hafva eller besked visste; skref fflr- 
densknll Gref Jakobs Underlagman till, att ban oftrsammeligen 
skolle sfg hit beglfra, hvilken finnu intet kommen &r, ntan som 
rolg fir sagdt skall ban vara pa nagra sjner i Hollola h&rad, 
dk jag ock en fdrskickat hafver med bref till honom, fflrroe- 
nandes att ban ntan nagon fdrsummelse skulle sig hit begifra; 
sisnart ban kommer, skall H. K. M:ts vilja ocb befallning efter- 
kommen blifra och derom med det fdrsta all besked till Rfik- 
ningekammaren komma. Med boskaps I&ngdernas skrifvelse gar 
llagsamt till, tj jag [bar] finna inga manga bekommit och de, 
som komne firo, s&nder jag nn fifrer till H. K. H:ts R&kninge- 
r. Jag hafver ocksa esomoftast fogdarne tillskrifrit och 



74 

altvarligeii ftrmaaat, del de med all flit skulfe padrifva, *tt 
l&ngderoa miite forftrdigaa o$h hit oftrsammeUgea siadae, pa 
det de kunde Qtr&knad* hllfva och sedan dertfttr skatten efter 
H. K. Afcts nidiga hefollnJag uppbaren. Oeh efter med akrif* 
ningeo langsamt tillgar, varder ocksa med aa manga lingdere 
utrikning Ungsamligare UUgaendea, ty Secreterarea. intet wyc- 
ket med rikslagar vet att nmgas och mig ostfjligt ar alleaa 
dem att atr&kna, ej keUer hafver dertill tid ftr manga andra 
landsens saker ock aliggande Srend tr; dock vill jag all flit 
aavanda, att easaart de lefvererade varda, skulle de med det 
snaraste mdjligt utrakuade blifva, skalle jag ftn karlar d#rt|U 
for mioa egna penniogar lega, som det g&ra kuade, pa iet H. 
K. M:ts nadiga vilja och befallning matte med det forsia efter* 
komuen oeh fullbordad varda. Hvarftre fjr till M. K* B. nun 
broderliga beg&ran, JM. K. B. viiie mig hos ft K. flfct i all 
underdanighet hafva escuserat, det sa laogpamligsa dereied 
tillgar, ty landet Jkt vjdt och Haradea saint Sockasrae sipra, 
sa att snarare sadaut full&nda &r icke mttjligjt; deaalikea ockaa 
alt nagon forl&agniag pa tiden matte gifven varda, om det 
yore icke lingre an till Michaelis tid. Dock vill jag det dem 
intet yeta lata, utan med all flit padrifva att ju forr jo hattre 
skatten matte af fogdarne attagas och uppbaras* Utj H. IL 
M:ts mig tills&nda mandal forsiales om den vanliga taxan Pre- 
sterne skulle igeo upptaga; och alldenslund hftr i laudei ingen 
taxa pa presterskapet ar eller varit hafver, yet jag icke am 
dermod nagot anqat fdrstas, som prestejrne utgOra skujle eller 
skulle de allena blifva vid de 18 daler, som de, a&r garden 
paUgges, for hvarje 64 bonder, de i secknen hafva, uigttra 
skola. Desslikes ocksa formates nil samma Mandat on> *u 
Ordnlng, hvad alia st&der i synnerket hafva utlofvat HL K. JM;t 
(ill hjelp med att komma; mig ocksa skulle vara tillelUid, hyil- 
ken jag intet bekoniinit bafver, vet ej heller om. boo skulle 



75 

vara aagoa lefverera4, son henae icke hafvrr framf&rl; item 
an Adelns legoboskap, Presumes, Fogdars och LAnsmAns bo- 
skftp octal stall skrifvas eller icke, beder jag M. K. B. ville 
nig h&ren mad det fOrsta evac bokomma lata, hvarefter jag 
nig rftttar ; pa en mil n*r Adeias saterier skrifs iageo boskap 
kas deras landbonder, am sa i Sverige ocksa sker, villa jag 
ocksa geraa af H. K. B. veia. On JSIfsborgs Uftseas ransak* 
■teg, san all Imtructionen formates jag halla skalle, ville 
jag gerna i verket sl&Ua, men mig ftro inga reall&ngder lef- 
vererado eller tillg&nda, bvarefler jag ga ban, och savant atU 
alt raaaaka vill mig flhr svart Mifva fOr waagahaoda andra 
landseas &render skull, dock sa mjcbei mig alar till att gora 
ocb jag ftrnar, skall jag del efdrtrnleligen gftra och efter- 
komma* K. B. oil den andra Instructions om rftalans otfar- 
drande ocb Hppkr&fvaode, baru H. K. JU:t dermed aadigasl vill 
kafva hallil, fdrm&Ies om en jordbok ofver aiil mill l&n mig 
skalle lillsind blifva, hvarotianan l ) alia skalle ocb krono gods* 
hela, halfva, lorpare och nybyggare med dess arliga raata 
ocb olakjlder saml fr&lsegods, anlingen de n&r eller fjerran 
ifr&a a&leglrdarne Hgga, skalle inskrifae vara; hvilken ock 
hir bftgeligen af noden vore och myckel nyltigt alt bon hil 
bamaie, ty h&r &r och kiipes nigra gads for fr&lse, hvilka jag 
inlet Iror alia frfclse all vara. Men alldenstund bon anna mig 
icke *r lilbanda kommen, hafver jag inlel (eflersom Inslrnctio- 
nen ianeballer och fdrmaler) kunnat i verket stalls* utan sa 
smart ban bil kommer, skall jag all mojlig fill anvanda, all H. 
K. JH:ts nadiga vilja och befallniog sasom ocb gaga ocb b&sla 
i [alia] mallo ma och skall en frauigang vinna och hafva. Vill 
ocb skall mig derbao beflita, all alia H. K. M:ta mio nadigsle 
Konong och Herres befalloingar ocb tltuler, som i mina lostrac- 

1) NSgot otydltgt, men bor v61 l&sas s&lunda. 



76 

tloner fdrmllte Are, skolle (nflst Gads hjelp) af mig sa mye- 
ket mftjllgt exeqnerade och hSllne bllfra ocb i Ingen mitt* 
tillst&djas, att de med min retskap sknlle dfrertrAdde rarda. 
Det M. K. B. uti slit bref fOrmAler och mig fdrmanar, att jag 
uti alii, det Kronans rfttt rldkoramer, sknlle sine favore et 
metu handla, pS det mfna mlssgynnare fcke m&tte hafra eHer 
fa orsak annat an rAl om mig ocb mina gArningar tola. Skall 
jag sSdana M. K. B:s trogna rad ocb broderliga fdrmanlngar 
(sasom de mig ock till godo och vAlfard skedde aro) fllteligen 
efterfftlja, s£ att jag med Gods n&dlga tillbjelp sa bar I lan- 
det mlg fOrbaHa ocb H. K. M:ts min aHernadtgste Kommgs ocb 
Herres mig tHIbetrodda rM ocb Arender si fflrratta [vill], son 
jag det fftr Gnd allsmAktig, H. K. M:t och hrar Arlig man vfll 
till srars rara, ocb mfn slAgt ocb anftrvandfer af mig ingen 
skam otan ira hafva skolle, och mina ovAnner med ingen san- 
ning annat sknlle knnna dfvertyga, an det soni ftrligt ocb godt 
[Ar] , Andock jag med skrifrande nagot fiOrsnmlig hafrer rarit, 
dock hArefter skall jag [all] mOjIig flit anvAnda, det jag oftare 
konde R. K. M:t ocb dig K. B. alia lAgenheter tillskrifra. 
Jag Fill dnska, iet H. K. M:t nadigst tacktes hit att fdrordna 
nigra »Refetherran>, som sknlle landet Ofrrerfara och refra, sa 
flnge de se, horn med Sveriges Lag af en part domare Ar 
handladt, sasom ocb horn med skatte och krono gods ar spe- 
ladt och bvarfOre de aro dde blefne, andock om ddes godsen 
Ar allaredan ransakadt och dermed icke Konnngens eHer Kro- 
nans ntan en part Comroissariers egen nytta sfikt, fordrad och 
frAmjad, det jag ingalunda vill fftrtiga, nar de gode berrar 
hit komma eller jag sjelf mnnteligen med M. K. B. kande fi 
tala. Men kan jag en omakulerad viss jordebok af Kammaren 
bekomma, som H. K. M:ts nadiga vilja hafrer rarit, v\\\ jag 
si mycket mig mdjligt [Ar] med all flit ransaka, sa att H. K. 
M:t battre beaked, An bArtlll skedt ar, bekomma skall; dess- 



77 

liken ode oro Elfsborgs lieens reslen, nar mjg visaa resiling* 
der tlUhaada komma. Jag beder ock M. K. B. ville ocksa lag*, 
ati jag matte af Rakainge Kammaren visaa tides l&ngder [fa] 
sa vftl pa dem no 1 sisia ransahiingen besattne blefvo, sasom 
de intra dde aro. I lika matto sage jag gerna s&som ock big- 
addigt vore, att bar i landet en monstring halles bade med 
ryttare och knektar, ty uti den ferra mftastringen, som i Qol 
skedde wed ryttarne, ar intet synnerligen visst, attdenstand 
mangen Sventjenare med »lahne» histar ocb bOssor sig inatAllde 
oeb blefvo InskrUne, ocb mangen tapper hofman, sow sa ha- 
aUgi icke knnde firamkomma, blef utstrnken ait gGra skatt ocb 
skald, sasom Ryttmiatarne mig sjelfve berittat hafva sadant 
vara skedt, sedan de graaaeligen (som dem i fjol af oss samte- 
Hgen befaldt blef) derom ransakat hade om deras ujtderhaf- 
rande ryttares l&geahet. Med knektarne mastc ooksa i lika 
matto ballas monstring, ty hdfvidsmannerne en part, hvilkas 
lingder jag iatet kafver ej heller af oss i Qol m&nsirade voro, 
teto siaa atskickade taga, bvem de ville, ocb gora boaden 
samt bans folk stort ifvervald, ocb sker sadant mest I Ran- 
talampi ocb npp i HoHola harad, der jag sa snart icke komma 
ban eHer ock dit sanda kan dem att antasta lata; och fast man 
dem beke*Huer, sa skjuta de pa deras hofvidsmins uaderskrlfne 
lingder, hvilka de med sig hafva, sa att man icke vet, om 
man ritt eller oratt gdr, att man dem nlgot straff paiade, all- 
deastond jag toga vissa fdrseglade mdnster roUar dfver bela 
tenet hafver. Hvarfore [jag] broderligea begirer M. K. R. 
ville sa laga, att bar en ny mdnstrlng bade med ryttare och 
knektar bar i iinet ballas matte, pa det jag matte veta, bvem 
ryttare, bvem knekt och bvem bonde vara skulle; far jag en 
viss ralla, de skotte vil sedan lata allmogen med sadant dfver- 
raid tillfreds, indock jag sa roycket mig mojligt hafver varit 
aHmogea derfdre hafver fersvarat och inno g6ra vill, sa alt 



•78 

ingen I nigon mitto fdrn&r ske stall. Jag* tan ock take M. 
K. ft* offftrmftldt lata, att medan jag I Sft&tam&M hftrad var, 
roro nigra Rautalampi boer met L&nsmanaeft oeksi'tlNot&des 
«cb klagellgfn tillk&nnagifr* den stora offirrfttt ocb dfrer- 
vitd dem vederfaren ir af Lars Urbaossons knektar, brllka bit 
(tilgre fftrrymde knektar igen att taga) af (MVersten Henrik 
Fleming till en 70 man ftrsinde voro. Oeb sade offenttigen, 
att siframt de ieke med [dem] kande afbllfva, ville de sjelfve 
se till, hum de dem qnitte blefve, skolle de &n bela socknen 
mot dem resa. Det jag dem pi H. K. Mrtg v&gnar str&ngw- 
ligen firbjtid ocb v&nligen fdrmanade, att de fngalnnda stelle 
nagot wppror gOra, jag ville v&l si laga, att de simile dem 
ingen stada mera gttra. Befallte fcrdensknll Fogdea oeb Lag- 
l&saren, att alldenstond de dit ffirresa att billa ting, de dl 
granneligen derom ransaka skolle oeb mig ransakningen titl- 
s&nda, s&setn ock der de nigra af »befalhningzhaberfl» kande 
antr&ffa, skntte de dem bastan ock bunden till mig* s&nda. 
Men da de dit anbommo, voro de allaredan sin k*s oeb hafra 
sig der si fdrbillit, som M. K. B. af medfdljande ransaknin- 
gen sjelf hafver att fdrnimma. Jag viH ingen ariig man vara, 
om jag icke (der jag bade nigon af det parti bekommft) startle 
hafra iatit l&g'ga samma plaga ocb straff pa bonom ocb si 
•bunden till Sverige till H. K. M:t fthrsftndt Sisnart jag oek 
sad ant fofnam, skref jag strax Henrik Fleming till ocb sande 
mill egen post till bonom f6rmanandes, att ban sina knelrtar 
skuWe tfllbaka fordra ocb icke tiilstadja sadan tyraniridkhet pa 
allmogen att drlfra; siframt det icke skedde skvfle ban till 
all- vidlyftigbet, som deraf ftlija kunde, svara. Deruppi ban 
mig igen svarade oeb tifiskref sig* hafra efter H. K. M:ts 
uoderskrifoe ocb medgffna fallmakt (af brllken han mig en 
Copiam sinde) gjort, ocb ville ftrmoda sadant intet skedt 
•vara; ocb der de nagot str&ngeligen med allmogen foro, skedde 



79 

alleaaat att de »at*e sferamde Tarda. Br s£dat» skrftmnfttg vill 
latel tjena Mr i landed ty de sade <dct mig i ftgoaea, atl hftr 
i Jaadet Wr miaJre otaaker skill en nppresning skedd vara, 
ock mente der leke anttars blffva kunde, kande det ocksa ati 
aammaledes tfttga, Dei jag dem^ (a&soni] fOrbri ar, pa H. K. 
flirts vagaar forbjftd sasem ack afradd* s&danl intet gdra; d* t 
akulle med miadre stfiila*. Hvatftire jag braderiigen beder, alt 
der aagon Ofverste sadana faHmakter hftrefter begftrtr, de 
dem da fcbe m&ktiga blifve, utao der nagoa ftrrymd vore, 
mage de mig en viss ftrseglad langd pa dem tillsAnda, s& vill 
jag deasamma, soai I&ngdeo medbafver, opp i hiraden s&ntta 
ocb Fogden eHer ock L&nsmannen tillskrifva, att de fro deai 
behjelplige sadane att antasta ocb dem honom igen tHKstilla 
ocb Irfverera. Eljest blifver bar intet godt i landet, ty fa de 
draga som de vtlle ocb intet gifva slg bos mig tillbAnna^ sa 
gftra de bvad de vilja ocb draga sedan sin bes; sa att jag 
deai intet bekomma kan ocb UUbOrligen straffa lata. Den ling- 
Hga tr&tan, som enieHan Savolax bar pi den ena sidan eeh 
HoIMa bor pa den andra sidan [ar], vare hdgnodtgt, att den 
koade dirimerad bllfva, pa det sa manga manslag fflrdenskall 
[Icke] ake matte ocb de vrangvise, som aig med Konungsliga 
domar ocb confirmationer icke ville nftja lata, matte ocksa d*r- 
Are hard*Ilgea straflade Mifva; Gad gifve de vore v*l St- 
akHde, tviflar ock intet j samtlige gode Herrar Riksena Rid 
varda val ett godt medel .fioaandes dem att atskllja. Hvad 
talfte* anlaagar, om hvilken jag H. K. M:t beaked sknlle vela 
lata, om ban antingen ffrmeras eller ffrrminskas, vet jag ingvo 
besked derom ej beller af toHen&ren nagot veta far, titan sva- 
rar aig mig ingen rftbenskap ekyldig vara ej beller tjaaar H. 
K. M:t, hvarftre baa ock ieke akyldlg ftr mig pa H. K. M>ts 
vagaar nigen beaked derffrre att gftra, ataa den berren ban 
tjenar. Dock Hkvfil bafver jag ftrnnminit, att (ulleaaren bat- 



80 

ver tnllen af Herr Johan Poutusson arrenderat och skall gtftra 
6000 dater derftre; on boo sig sa mycket belOper, vet jag 
Icke, men sa mycket gifver ban. /fara quidem haberem; sed 
ne tibi adtnodum molestus meis Uteris aim, cum seiam te 
multis aliis occupationibus molestiisque occupatum *«#*, dif- 
feram in aliud tempus: interim beder jag" M. K. B. broder- 
Ugen ocb tjenst-fliteligen, M- K. B. ville alltid sa h&refter 
som hartill blifva och vara min K. B. ocb via, ocb sasom jag 
visserligen mig deruppa fdrlater, M. K. B. varder mig pa det 
basta sattet mdjligt bos H. K. M:t min nadigste Konung ocb 
Herre ihagkomma och min fdrstimmelse bartill oil skrlfvande 
excusera, sasom ock mig [underr&tta], hvarutinnan jag beskyl- 
les (sasom M. K. B. mig dei tiUftrene tillskrifvit, ffir hvilket 
jag M. K. B. broderligen ocb tjenstfliteligen tackar) et si tibi 
non intolerabile fuerit, hvilka mina ovanner vore, som mig 
sa godt unna, pa det jag mig konde I mina saker battre akta 
och fdr dem mig taga tillvara. Dock hoppas jag till Gad 
allsm&ktig, att de mig oti mitt kail ocb embete, *) att jag icke 
skulle med all flit och ahaga bestalla, brad mig af II. K* M:t 
min nSdigste Konung och Kammarrad pa H. K. M:ts v&gnar bju- 
des och befalles; men uti skrifvande kan val Annas nagot fel 
med mig, hvarutinnan harefter med Gnds hjelp iagen ftrsum- 
melse vara skall. Allenast beder jag anna som tillfdrene, 91. 
K. B. ville mig den broderliga benagenhet bevisa och sa laga, 
att mig en annan Secretaries matte till hjelp s&udas, aHden- 
stand den gfirs gamma) ocb eformdgen sadant omak (som nu 
med det embete fftlja Till) att utsta och mig allena omOjligt 
[ar]. Dock beder M. K. B. ville honom fdr sin gamla och 
trogna tjensts skull till nagon god l&genhet fttrbjelpa, som 
honom tjenlig kunde vara och att, der ban afsatt biifver, matte 

1) Har synes nSgot saknas sasom t. ex. »icke kunna beskyHa* eller 
nfigot dylikt 



81 

slna girdar si val pi landsbygden som i staden far alia u<- 
Ugor och besvir I sin och sin hastras Jifstid fri vara. Der 
M. K. B. hit nigon ffirordna ville, sige jag gerna att Andreas 
Gerelinus, om ban sjelf rill, m&tte bit komma, alldenstund jag 
med honom bekant och bans sinne nagorlnnda yet; dock stil- 
ler jag det aflt till M. K. B. och bans goda betankande. Detta 
jag ML K. B. vidltiftigen icke hafver kannat anderlita om allt 
landsens tHlstand att kangOra med broderlig ocb tjenstflitig 
b6n ocb begaran, M. K. B. ville mig si harefter som hartill 
sig alltid till det basta lita vara befalld. Jag skali alltid vara 
ocb innas M, K. B. fflr en trogen ocb tjenstviilig broder, 
dttftnge jag lefver; M. K. B. ville mig intet f&rt&nka, att jag 
med min linga skrifvelse M. E. B. besvarar; dock hafver det 
icke annorianda knnnat gdra, atan dig som min egen och tro- 
gen broder sadant tillskrifva och tillkannagifva. Befaiiandes 
M. K. B. samt allt det M. K. B. kart ar (hvilka M. K. B. pi 
alias vara vagnar k&rligen heisa ville) Gnd den ailsm&ktige 
till all lingvarig helsa och v&lmaga broderligen och k&rligen. 
Af Abo Slott den 20 Jnlli Anno 1620. 
D. t. o. U B. 
S. L. J. L. 

Karl Eriksson Oxenstierna. 



Bilaga till f6reg&ende bref. 
Klagopunkter af Rantalampi Socken vppi Lasse 
Urbanssons, Kapitens att Njslotts L&n, hefal och 
gemene soldater, som hafva varit att befraga och 
nppspana utskrifne knektar, som skalie hafva fdr- 
rymt ifran Sagnland *) och begifvit sig till Ranta- 
lampi samt uti Sa&ksm&M h&rad, si och till Orivesi 



1) Troligen Savolax. 
Suomi. 



82 

och Rnovesi sockaar ati Ofoa Satakunta. Hansa* 
kade och ftrhdrde fer en dttande rfttt «U Ra*ta- 
lamp! Socken den 12 Juaii 1620. 
Fftrst steg ffir rotten Henrik Martinen och besr&rada, 
att Erik Knntsson Profoss under fflr.te Lasse Urbanesons ft- 
ttika s. 27 1 ) hade kommtt i hans gfird och velat faugsla en 
busman be:d Per Asikainen, som for lega hade arketat hos 
bonora, ftiregifvandes honom vara atskrifren, bvtlket inlet Bil- 
lies, i Banning; och fflrran som for:ne Per hade latit faiig&la aig, 
hafver ban med knif slagit en knekt. Och eiaedan Per btef 
f&ngslad och Bp&nd i handklofvar sa ock satt bride oaahftlsan, 
och derfore att Per slog en knekt mod kaifren, hlef ftrae 
Henrik beekyld af f6r:ne Profoss att bafva »gj+rt flick och 
samnadh pa sig» och sp&nndes Henrik i handklofvar och nod- 
gades gifva at f$r:ne Profoss penningar 20 daler, fOrraa som 
do slappte honom ntur j&rnet. 

Lasse Andersson Ltijtnant hade kommit s. 20 till Tho- 
mas Kumbolan och tagit sin bos hans faherde oeh salt at Cftrae 
Henrik Martinen f6r 11 TflJL penaingar; och eh anaan dreng- 
pojke hade fdnne Thomas lost af Erik Knutsson och gifvit 
honom 11 711$. penningar, oansedt att ingendera utaf fdrskrcfne 
drengar yar atskrifren till knekt, och dermed drag-it sin kos ftir- 
sta gangen. Men nagontid derefter hade fdnne Lojtnant kom- 
mit igen, tagit hans hast i skjutsftrd och haft 2 mils v&g till 
Saokoila och pa vagen spant honom i handklofvar; der hade 
Ldjtnantens hakeskytt stigit till honom och sagt, safrarot do icke 
vill efterlata honom for mojlig betalning samma hist, som ban red 
bit, sa skall da vara fortankt att hafva l&ngre v&g, som du tror; 
derfore nOdgades ban salja LOjtnanten sin hast fdr 7 daler, den 
dock icke med 14 daler hade varit betald och andock tvungit fdnne 
Thomases bom&rke, att ban fcke derom vidare kiandra skolle. 
1) Betyder: sjelf 27:de. 



83 

Saumaiedes besvarade Markus Oksaintfi Lansman, att 
feme Lojtaant s. 23 hade kommit i bass gar* och f&agsfat 
2 bans drengar mh Ufppt hare* otaf dem oti Bfarkoses frail* 
vafo; Ocb emedan .baa hemkom, sokte ban efter stria drengar,' 
som vor* i handklofrar. Sedan hade de Gfrerfallit honom otl 
bans eget has och bakboodit bans bander ©eh slag-it honom 
alii omkring med bans egen» yxehammare, ocb nddgade* gifra 
dem 1 tiramer grarerk, forrlnsom de slappte bans bander, sa- 
som och gifvit dem 3 W£. penningar for den ena drengens.- 
jernpenningar. Men den andra drengen bade de fdrt med sfg 
atft tiU S:t Nickels kyrkan be:d Per Mattsson oeh baft brade 
om sin hals, sammaiedes bans bander varii fastbandne i samma 
brade; sa bade de p& sistone slappt bonom sin kos ocb taglt 
aiaf bonom 1HI lueeo penningar — 7 W8L, GraVerk — 50 at 
oeh en yxe. 

Eliseos Rancka bekande fdr r&tten, att fdnne Lojtaant 
Lasse Andersson s. 22 hade midnatts tid kommit till bonom 
och fragat efter en dreng Per Hindersson Tijhoinen, som intet 
ar ntskrifren, ntan Per Mattsson Tijhoinen ar ntskrifren och 
ir bos Thomas i Kfjtds. Oansedt fonne Per Mattsson flfver 
30 ar sedan fir ondansloppen andan knektfanikan nti gamie 
Per Larasons Hefrldsmans tid, sa bade de dfreriallit ftnne 
Elfseos och slagit neder pa garden och ilia trakterai bonom, 
sedan hafra de fdrt bonom i bans egen stnga ocb tfangit 
bonom att bekanna utskrifne knektar, hvilket ban intet gfrr* 
kande eller namna ntskrifne knektar; sa hafra de afhandl bononi 
ifran dessa efterekrefne persedlar: skjortor 4, fyrsk&ftadt I&rft 
24 alnar, linne bjxor 1 par, vadmals byxof 1 par, vadmals- 
kjortel 1, skor 1 par, jeropenningar 2 TflJL. 

EskU Leinoinen bekinde fdr ratten, att Lasse Andersso* 
Ltijtnant s. 8 bade kommit till, bonom, emedan ban pi fjerde 
veckan bade legat sjnk, hafra slagit bonom allt omkriag och> 



84 

sp&nnt i handklofvar ooh fort till prestgarden och btagt honom 
npp med j&rnen, si att bans totter n&mligen hade tagit rid 
golfvet, fdregifvandes ait Lasse J&sk&liinen, som 3 veckor 
bade arbetat bos honom, akall vara utskrifven, hvilken hade 
undanstockit sig, emedan ban fdrnam dcm vara fflrhanden; oeh 
sedan andra gangen kommit igen om midnattstid och fatt fait 
pa Eskil och ilia trakterat honom fdr fdr:te Lasse J*sk&l&incn. 

Herr Thomas Kyrkoherde och Lasse Slkaiaen bek&nde 
fdr ratten, att fOr:ne LOjtnant med sltt mcdfOlje hade kommit 
till Matte H&cki, Ofverfallit honom och bans hnstru och ilia 
siagit dem bada, sa att de iro fftrlanade vordne, fOregifvan- 
des att Jakob Larsson Kovainen, som Mr sin broder i Kova- 
lanm&kiby uti Pieksem&ki Socken ar blefven utskrifven, hvil- 
ken hade rymt d&dan och nagon tid varit innehyst hos fdrne 
Matts, oansedt ban no allaredan ar dragen sin kos ifran honom. 

Item hos Per H&nninen hafver Ldjtnanten och F&nriken s. 
40 varit 2 n&tter med hans 01 och mat och tagit 3 yxor med sig, 
emedan de drogo sin kos. Oansedt att de, sasnart de hade 
kommit der in, hafva fatt fatt en dreng, som de hade sOkt 
efter, dock likvftl hafva de lemnat drengen uti samma garden 
igen, der de honom fannit hafva. 

Bek&nde hela n&mden, att Thomas Tarvoinen hade kom- 
mit till Rantalampi Socken, emedan ban Ofvermaga varit hade, 
och tjent Iftnge hos Staffan Hannlnen och pa sistone gift sig 
till Matts Hinsikas enka och 19 ar hafver statt fdr skatt och 
skuld; men nu tvinga de utaf honom penningar — 20 daler, 
ftregifvandes honom vara utskrifven, hvllket aldrig i nagon 
Banning finnes. 

Bek&nde Per Toivacka for ratten, att fdrrne fdlje hafver 
Ofverfalilt honom oti sitt eget hos och stdtt hans hustru med 
stdr ett refben sdnder, sa ock slagit hans son med en stdr 
tfver armen. 



85 

Widare fofc&nde Staffan Perstinen, att sanma ftlje hafver 
tagit bans dreogpojte (hvilken intet ntskrifven varit hafver) 
och begirt 13 daler penningar tilt lOsen", hvilket ban intet 
gjorde; deraf bafva de fdrt honom fangsligen sin kos med sig. 

A tergo; 

Ransakningen om Lasse Urbanssons knektar och Profoss, 
som af Ofversten Henrik Fleming' till Raatalampi s&nde voro 
att igentaga nagra fflrrymde knektar, hvar de sig der staJIt 
bafva. 

14. Boatalningh for en Motteakrammare. Af Stockholm 
den 26 Martij 1621. 

Denna handling, som ar aftryckt ifran Riksregistraturet for 1621 
bl. 139, ar trotigen den enda i silt slag och meddelas derfdre sasom ett 
ctiriosmn. 

Wij Gastaf Adolph med Gads nade etc. Gdre Tetter* 
ligit att vij uthi var tienst hafve annamedt ocb tagit Bref- 
visare Christoffer Kahre, och honom i befalningb gifvidt, at 
ban sigh till alle rare Slott och garder Ofver hele Sverige, 
Ffnlandh och Lifflandh skali begifve ocb alle de Rotter ocb 
Ohyrer som der finnes, effter som ban sigh fdrplichtadt hafver, 
ftrdrifve. Och bafve vij der emoth honom nadigest tillsagdt 
och beviliat at vidh hvad Slott eller gardh ban ankommer ocb 
sin konst bruker, sa att man ftrnimmer och seer det Rotterne 
flhrdrifne blifve, skali Fougdten, som der &hr, honom strax 6 
Daler Peningar lefverere och sigh aff honom qvittere lathe. 
Ocb skali dedh sa varde fflrstaendes att dhe ladugarder och 
boder, som till ett Slott eller gard lyde, skole ocb der till 
reknes och derfdre tillhopa icke mehr bafva att fordra ahn 6 
Daler. Hen hvad Materialia som hann dertill behdfver, skail 
ban sigh sielf holla och fdrskaffa. Befahle fOrdenschuidh alle 
vSre befalningzm&n sampt L&nds och Fierdingzm&n, der ban 



86 

frajn-rehser ait dhe abre boaom medh tva sttufffceSter och 
anuan ntidlorfftigh fri Fordeaskap i 4ram oeh atherf&rdh beftr- 
£erlige. Sasom och biude Fougdteme att Abe honom fftriae 
6 daler ovegerligeu tillat&lljp. HvHke dftm QtM deres rftken* 
skap skolle bestadde och .aftortede blifre. Actum at supra. 



IS. Copia af Gustaf II Adolf 8 fullmakt for Gubernatorn 
ofver Finland, Nils Bjelke, att handla med under- 

sdtarne om en hjelp. 

1628. 

Handlingen finnes pa Kongl. Itlksarkivet iiti buntem Gustaf II Adolf, 
RSdet och Nils Bjelke till Jons Kurck 1626—1631* 

Me Gustaff Adolph Juraalan armosta Raotzlo, GOthfn la 
Wendin Caningas, Surifflrsti Suoinen Maalle, Estin maallo ja 
Carelin, Herra Ingermannin maalle etc. Teerame tieiiftrfiari, 
etta ninqujo tama njkyinen GhristfcanDan meno surasti tarvitze 
Ja vaati, etU me wastahan caiakin Fihamieston edeeottamista 
Ijyvio itaem etehem cataoisim: Ja sent^bden surest! tarpeliieea 
on, etta me meid&n ja caicken meidftn uscolUaten alemmaiste*- 
[mme] varjelnxexi ja edesvastauxexi suren ja cukiisan Sfta- 
joufcon valmihina pldeisimme. Ja etta sencaltaiscn SotajQocoa 
yltisplt&raisexi ja palcaxi sari calatus ilman csteta tebUmda 
pita, ja Rijkln Raatty sieben eij ulotu, Erinomaisesta etta 
Myjlj Tulli, ninquin se paras valicappale jonga jelkin me mei- 
4&n Summa[rnme] tehnjt olemme, puolittain swreo esten, puo- 
littain yastahacoisuden ja tottelemattomuden pijn monde[n] ja 
gwrden Posteinssa caotta tacaperio lytipi, nijn etten me col- 
ipatta osa roeid&n lucomme jelkin, ninquin olroatuleman pfdtis, 
saada taida; Mingatahden, ettei meillen itze roeidan pota- 
vaelluxen tahden tila ollut taicka meid&n alemmaisiam cocon 
cutzua anda, taicka mutoin jongun moan menon cautta ait& 
laitta ja paatta; Olemme meidan racasten Rykin Neuwon and*- 



67 

Jain ja moatoahtafc Papain cahsa jotca tSila ISsiri ovatt olletfr, 
motto pftftnaett, mill* taratla se ®tfri putos parattaman ja 
t&.ytetUUu&n pfdii&r, Ja euinen ole taitanet yht&kftn mtfta vali- 
cappaletta I6yt&, matoln vaan etta sencaltarnen apn palle- 
pandajsin ja idrosiebtttoia, joka jotiakin mu#to edeslftis ia 
aleraateillen huoketa oils; Ja nijn taman six! parahaxi 15 y- 
d&mme, etta itze cakin persana, ioca on ylltze cahdentoista- 
kymmenen ajastajan, ymbari coco Ruotain Rijkin Caupufig-eis 
Sa maankylis ukostekis colmen maran palle ajastajas, Nimittafrt 
cnsim&isen kerdan Johannexen pal van atean, toisen Lauritaan 
ia colmannen Michelin paivan aican itze cullakin ajalla (ker- 
dalla) jhden 7f$.:n Persanan palle, nijn hyvin palka vaki cuin 
manikin, ilman yhdeotakan eroitnxeta. Ja ne Pakoilteei, jella 
ej Use o)e vara, sita marcka ulwostehda, nijn pita heidan 
Perhen isanda sen ulvos paneman, ia he jallen palretodn sen 
edestft. Ja tama on se huokein vftlikappale coin l6yt& taitan, 
ettei kengan sen ylitae valitta taida. Me kaskeomie sijs teita 
Herr Niellss fiielcke ettA te coconcutzutte yhteitzenn canssan 
teidan hallitoxessaane ia Hnnaia Lufussamte ia toimitat hei- 
dan cansans sanasta apustu, muistuttain heillen sea swren 
raaran, cuin mridan rakaa Isamme maa ja he kaicki slsallfc 
oral, Joca eij ainostans tute tavarallen ia hengellen, ios vlha- 
mies ia ne Pavilaiset (Jonga Jumala armoHsest varjelkon) 
jrogaa witan sais, Mutta my 6s, joca enainbi on, heidan Sie- 
hriUens ia autudeHens. Ja en me epaile, etta coska he caicki 
asiat hyvin ajattele ia heidan omasta terveydestans vaarin 
ottavatt, etta he siehen soostovatt ia mtelistyv&t, niinqoiri 
he my to itae nakevat joka paiv& vaaran Iahemm& jovtnvan, 
ja eij yhtin muta valicappaietta loyta sita pois estaman, vaa» 
etta me itze cakin cohdastamme (yhden hartahan ja nflyran 
racouxen jalken Jumalan tygo) teemme mit& meidan tule, ia 
cakin hanen vircans ia titans jelkin hyvalla mielelia ulvosteke 



88 

sit& cuin sieben tarvitan ja hitt raati. Me maaamate slis 
armolisesti caickia meid&n alimmaiaiamme nljn by via Linnan 
Isandia 1 ) coin Pijspajakin, nljn mjos caickia nalto Caupan- 
gis la JMaalla, ett& he sydamehens andaia menaft taman meid&n 
rackam Isimme maan menon, ia itaens soyitateit sen jelkea 
cuin mahdnllinen ia cohtullinen ombi, hy valla mielella seara- 
tea, mitt sijofc asias heidan caickein paraxens, levoxens ia 
yapaudexens hyvin yl6s ajateidu ombi. Sen jalken itse 
cnkin hanens soviitakon. Kirioitetty Stochalmia 28 paiv&a 
palle Huchti causta Anno 1628. 



16. Landspresterskapets pd Aland anhdllan has KongL 
M:t om confirmation pd sina rdttigheter jetnie 11 
bilagor 2 ). 

Originalet forvaras i ett pappers konvolut pa Kongl. Riksarkivet. 

Nade ocb Frijd af Gud fader genom 

Jesum Christam. 

Stoormechtigste ailernadigste drotning. 

Uti alsom stdrsta underdanigheet in fdr E. K. M:t an- 

drage vij landpresterskapet pa Aland efterf&tiande 3 poatalata, 

Underdanigst bddnfallandes at E. K. M:t tektes med mildheet 

ocb nade them ansee ocb resolvere. 

1. Begares underdanigst, at vij motte hekomma en fdrnjat 
Konglig Confirmation oppa var ffirra nadigst efterlatna tijond 
fisk af E. K. M. 1643 ocb 1647, sasom ocb af E. K. M:t S. 
Herfader 1627, nemlig: en fierding saltat strdming af hvarie 
baat som bonden om somraaren fahr i fiske med, em&dan aldrig 
ar in til Datum nagon anan fOrordning her pa giord af E. K. 

i) Understruket o. in margine tecknadt: Stadthollareita. 
2) Emedan tvenne exemplar af denna handling Annas, sfi skola alia 
vasendtliga olikheter anmarkas i noterna. 



89 

M. ocb Cammaren, herigenom verkeligen atniutandes then 4 
ponct i E. K. M:tz privilegier 1650 gifne allernadigst menige 
presterskapet. 

2. At jempte annor rettigheet, som fanderar sfg pa lag, 
breff och gamma! sedtenia, allernadigst os confirmeras tliz 
son E. K. M:t och framfarna Konnangar i en ruman x ) tijd 
allernadigst unt och efterlStit hafva, formedelst medskickade 
skaal, som E. K. M. sampt then h6ge Kon. Regeringen 1643 
nadigst gillade, Nemlig at bekomma riktigt ohr kyrkioherber- 
gen halfparthen af sides tijonde efter thz sett som vanligtt 
varit hafver och infflrdt ar [i] tijondlengderna. 

3. Begares underdanigst pa E. K. M:tz S. Herfaders 
breff 1624 en fornyat confirmation om the tillydande Schafft och 
halm, at almogen sin sedvenia och plicht pa var anpart folgdr. 

Haroppa E. K. M:t underdaneligen dnskandes langt lijff, 
god- helso, rotlgt och lyckosampt regemente, och fftrvente 
nnderdaneligen santptligen och synnerligen en nadig Confir- 
mation, stedze fdrbiffvandes 

E:s H. K. M:tz 

Underdanige och tro-hdrsamme 

Undersatare 

Landzpresterskapet pa 

Aland. 

Alands Landzpresters skaal och orsaker til skot- 

fiske och halfva sadestijonden uthu kjrkioherber- 

gen*) med thes schafft och halm. 

1. Ahre Prestbohlen pa thenna 06n ganska sma och 

ringa til utsade, nemlig 8 ) 5, 6 och h6gst 7 tannland med 

1) Betyder troligen samma som: rund, d. a. ]§ng. 

2) Dessa ord Annas alls icke i dot andra exemplaret. 

3) I andra exempt, star: «4, 5, 6 och* etc. 



90 

tog och horn, af hrilka £bts vexten standom Uiraer til halfra 
vintera och etundom til jaafea. 

2. Ahre sielfra Soknarna stn& och ring* tH ottfldo, 
nemlig: sk&ribdnderna in vid Casta landet 1 haifspan, 1 span 
•Her hogst 3 haifspan l ), men alia andra 1, 2, 3, 4 och 
h&gsi 5 lumiland 2 ). Nagra hjar hafra tAgot Ifthz och alia 
andra alaintet fiakerij. 

3. Presternas taxering* och hielper ofrer all ifra hjy 
och bonde, *r hlr sa stoor, som pa alia aadra orter I f&deraes- 
landet goras gl&gar af fulgrrdx henman. Thetta otvijaar 
alia trixhielper, Crdningsg&rden 1650 och the Shrlige prest* 
penningar. a ). 

4. Maatskottet, Semiosmfiret och Klockare vackan Jr 
088 Ifiratagit, och hielper athan trifrel eij mebr tenkia ther 
pi, ehura vel rlj faitige prestmin kunaa underdaaeligen refe- 
rera os endeels pa ftderneslandsens bravk och endeels [pi] 
g-anial h&fd och Kon. breff, allenast thetta til B. K. M:t athi 
alsomstorsta nnderdanighz sflkia vij, at A alleni£dig>st ninta, 
jempte all annor rcttigheet som fvnderar s\g pa konunglig 
bookstaff och ganrmel sedvenia, nemlig skdtfiske och half- 
parthen s&destijonden efter E. K. M:tz 1643 och 1647 confir- 
mation^ och then tillydande skafft och halm, efter E. K. M:tz 
S. Herfaders, hdgloflig i arainnclse, Konung Gustaff Adolphs 
Kongl. forunnelse Anno 1624, och alt thetta fdr ofvanbrte 



1) 1 andra exempt, stir: «1 span etter t tuana*. 

2) I andra exempl. stir: «in pi landet 2|, 3, 4 och 5 tunland*. 

3) betta ar i andr. expl. den 5 punkten; — 3:4je punktea lyder der : 
•Klockare vackar, som Prasterna baffva Kon. breff pi bleffvo revocerade 
aff Hogl. S. Konung Carll til annan nytto; endoch om almogen ville Ihet 
forsti och Ul lydno sigh beqvama at loda sijna Klockare medh nigot vist, 
at the viste hvad thet vore, och val hilla sijne Kyrckior och Socknestugor 
byggia och vidh macht billa*. 



01 

akft&l, hvllka 1643 E. K. M:t eampt then Ugl Kon. Jfeg*. 
riogen approberade, Och ther pa vnderdaoeligeo sflkia vij nu 
088 til nddtorftigt Uppehalle en absolut confirmation, at icke 
theiia dfriga raed tbet fdrriga geaom nagoa annao limitation 
och uUjdning- revocerat varder. Sliest kunna vij fdrmodelat 
thessa sma preatg-eld och prestbohl eij balla oa efter vart 
stand, uptukta tilborligen vara barn och gdra the vanUga 
otakjlder efter som pliktigheeteii fordrar, och vij gerna schole 
och vele, sasom E. K. flfcta andra trogna andarsatare ocb 
fiULerneslandsciw retta patrioter *). 



Copier 

•f 

Kon. Dokumenter och breff 

ifira Landzpresterskapet pa Aland. 

I. Om Tijond, MaaUkot och annor rattighet 2 ). 

Vij Gustaff raedh Gudz nide Svcrigea, GJfttbes och 

Wendee Konnng etc* H&lse eder osa elokelige Lagroao, 

1) Uti andra exemplaret lyder 4:de punkten: 

Maatskotet, Semiosmdret och eeo deel aff Jtondens affvell ar si 
forfaUit och ovaaat, at that, til tbet bruuk i Sverige ar, icke utban Kon. 
mackt Corrigeras kan». 

(Efter 5:te punkten stir): 

•Anno 1643 bleff Skotfiskie och halfparthen SSdeslijonden aller- 
nadigst Corflrmerade och Approberade icke pi n&gon annan uttydningh, an 
eflter thessa skaal, een gammal dbsotot och oduputerat hafd, Prastebohlen 
til hielp och Presterskapet til nodtorfftigt uppehalle; criliest kunna vjj 
fattige Prastman intbet halla oss effler tart standh, optukta vara barn och 
gora the vaanliga utskylder: Underd&neligen fortbenskull boonfallandes at 
fa allernadigst aff E. K. Maijt. niuta alt fram&lh aff ijdell Kon. ynnest och 
mildheet*. 

2) Ehuru detta bref forut ar tryckt uti Handlingar till upplysning i 
Finland* Kyrhohutoria af J. Tengstrom, I p. 4, sa meddelas det likval bar 
for alt icke gora samtingen af de aberopade bilagorne ofuUstandig. 



92 

Heredzhhftfdingar, vara Fongter, Cronones skatskyldig e bdnder 
ocb menige aimoge som byggia och boa nthi Abo Biskopa 
stift kierligen med Gndh alzmechtig. Kiire venner vij gifue 
eder tllkienne, at oss elskelige vdrdige fader Biscep Marthen 
och Capitlet i Abo hafoe varit nu boos oss, och ibland andra 
theras ftrender k&rt och klagat haralonda then menige man 
och synncrligen frelset ther i landet giOra ganska skrdpHgen 
then tityonden, maatskot ocb annor rettigheet nth, som the 
fdrst effter Gudz lagh, Sveriges lagh och gambla goda sed- 
venior plScbtige och skjldige aro utgidra, hvilket endels ther 
ataf kommer, at the goda men af frelset villa slg her ifra 
draga, Menandes medh then Evangeliske och Christeliga l&ra 
(: som no Gudi skee lof fdrhanden &r) sadana eller annat slijk 
kidtzlig frljbeet at fflrverfva, och sadant mage behalla, hvilket 
doch icke Christ! mening &hr eller varit hafver, der ntaf then 
menige almogen utan tvifveH tager sig fdre et ondt exempell 
och efterdGme, icke heller viliandes utgidra redeligen then deel 
them bdttr, hvilket oss icke bOOr tilst&dia, eij staar sadana 
ohdrsamhcet till lidande, effter thet jv Godh hafner uthi sin 
helga Lagh enkannerligen budit at gidra rett tijond, theslikes 
nthi bans Evangelio uttrycht: en skall gifna Gadi thet Gadl 
b6dr, och K&ijsaren thet K&ijsaren bdflr. Vij hafae i Sveriges 
Lagh, uthi den artikell, klart fflr dgonen i sa motto, at hvil- 
ken der icke giflr sin retta tijond utan undanddol ther nagot 
ataf, han skall therfdre sosam fOr annan dulesmai straffat 
blffua. Och fOr desse och Here orsaker skull fOrrnndrar oss 
icke lijtet, at i gode men, bade htige och lage, fattige och 
rijbe, f6rdriste eder, uthi denna motto svijkeligen fdrniinske 
eder tijond, then doch sa med god grund, bade for Gudh och 
menniskor (och eliest nftr i retteligen tilsee, till deras egen 
njtto och gagn) insatt och funderat fir. FOrthenskuld vele 
vij fcnnu bafua alle sammans som nthi Abo Biscopaddme boen- 



93 

des &re, sa veil the goie men af frelset som then gemene 
ahnogen, strengeligeo badit och hdgeHgen fdrmant, at i hvar 
i sin stadh effter thenne h&r tijdh l&gge ther boot oppa, 
otgidrandes eder retta tijondb som edher bOor. Thee likes 
oeb maatskott ocb annan rettigheet inthet tviflandes at Gadh 
som sadant fftrst stichtat och funderat hafuer, varder thet eder 
handrade fait igen vcdergellandes. Hvar och sa skeer at nagra 
men af firelse eller almogen, sedan thetta vart Mandat fdr- 
kinnat och utropat &r, ther medh beslagen och medh skftlig 
vitne tilvunnen blifuer, at the icke gifira theras retta tfjond, 
ta hafne vij befalt ocb nu medh thetta vart dpne breff stren- 
geligen blade och befale vare fougter och befalning-zraen ocb 
fflrl&ningzmen ntbdfver beela Finland at the ther skole hafaa 
ett noge apseende pi, Latandes effter Sverfges lagh ther uth- 
dfver straffat varda sasom fOr annat dulzmal. Therftre ma i 
Dannemen sa veil then ene som then andre taga eder i tbenna 
motton till vara fdr eder egen skada. Befalandes eder her 
medh Gadh, aff vart Slott. Stockholm 27 Maij Anno 1538. 

(L. S.) 

II. Otn halfparthen Sddestijonden och Klockare vackan. 1 ). 

Vij Erich then Fiortonde medh Gudz nade Sveriges, 
Giothes och Wendes etc. Konung, Giore vitterligit at vij aff 
synnerligh ganst och nade haffue andt och effterlatit och nu 
medh detta vart opna breff unne och effterlate vare trogne 
undersatare menige clerkerijt pa Jjandh at the mage ahrligen 
bekomma til underbill och hvar besynnerligh uthi sit preste- 
gildh balfparten aff tijondhe spanmabl som ther falla kan; 
Sammalonda Klockare vackan til at underhalla theras Klockare 
medh, effter som thet i ftirtijden uthi var Salige Herfaders 

1) Denna handling finnes icke i Registraturet. 



94 

tijdb (hdgfoflfgk S hogkommeke) elterl&tft varit haffioer, thet 
vlre Cammererarl, Befolningzutin och atte andre mage vetta 
sfgh effter r&tta. Dalnm pi vart Mott Stockholm dhen 15 
Jamiarij Anna 1564. 

Under vlrt Konungzliga Secret. 

(L. S.) 

III. Om Klockare vackan och sidle tijonden. *)• 

Vij Johan tben tridie medb Gudz nade Sveriges, Gdtes 
och Weades Konung, Stoorfarate till Finlandh, Carelen, Wats- 
shepetin och Ingermannelandb 2 Rysslandh och dfver the 
Ester i Uflandh Hertlgb. Gore vitterligft at effter vij ftr- 
nimme at rare andcrsatare Kyrkioherderne pa Alandh veder- 
fares nagon or&tt, saledes at bade Klockare vackan och Siale- 
tijonden som them tilffirende aalt ifra hftglofligh i aminnels© 
var Salige tare Herfaders tijdh (hvars siall Gudh evinnerligen 
hngsvale) haffuer varit til fodo och oppeh&Ue effterlatin, &hr 
them uthan vart tilstondb for nagre ahr sedan ifra tagen, oak- 
tandes at vij allestades hafve forbelialllt then renta och up- 
bordh, som htirer Prcsterne enskvlt til, at ingen ma them oss 
oathsport minska eller Ifra them hilla. Hvarfdre vij och endc- 
ligen vele at the skole niatha och behalla fOr:de upbdrdh, 
Sa haffne vij aff ynnest och nade nndt och effterlatit ftirbide 
vare andersater, Presterskapet, fdr.de Klockare vacka ocb 
Sialetijonde igen, Sasom och elliest annammat them som vij 
och na her medh tage och annamme them med hnstru och 
barn, folk, boo, bohag, godz och egodelar, bade rOriigit och 
orOrligit inthet andantagit aff alt thet them tilhdrer, otbi 
vart Konungzlige hagn, vara, fridh och fdrsvar besynnerllgen 
til at fredha och fflrwara for all Offvervold och orett, och om 

1) Detla bref finnes icke heller i Homing Jobans registrator. 



nagor haffrer them nigot tit at lata, si skal thet skee fdr 
lagh och r&tt, Antes infttr oss eller Biskopen och icke elliest. 
Fdrbinde fdrthenskull her medh uthaff Konungnlig macht alio 
bide hdgre ock nidrigare slender 1 ) och besynnerligeft 
fougten och skrifvaren pa forfcte Alandh, at the Icke gdre 
▼are ffcrbrte vnderaiter Preaterskapet her emot meen, fdrfong 
elle* nigot dfverv&ld och orett, vidh var onide och thet straff 
som Sveriges lagh ther om ftrmftlef. Skrijffvit pa rart Slott 
Stockholm den 9 Apriiis Anno 1590 othi var Regementa tijd 
pi thet andra och tiugunde. 

I. R. S. 

(L. S.) 

IV. Om alia presterliga intruder 9 ). 

Vij Carll medh Gudz nade Sveriges Rijkes regerande 
Arffnrste, Hertig til Sudermanneland, Nerike och Wermelandh. 
GlOre vitterllg-it, at Presterskapet och Clerkerijdt utoffver hele 
Finlandh, si v&H i Stiderna som opi Landzbyghden hafver 
oss othi nnderdanighet besokle lathit, och 6dm!ake!igen bega- 
ret, at the matte behalla theres gamble privilegler, underhaldb 
och vederlagh som hvar f5r sigh her till varit effterlathit. 
Si effter oss no pa thenne tidh fdr andre Rijkzens htignodige 
fifender skuldh, som vij alife bekidmbrede medh, icke hafver 
varit laghligit, at gifve them ther opa nigot fullkombligh 
svar, Heist effter een dell iblandh dem hafve sigh medh andre 
ther i Landzenden emoot oss otilbdrligenn fftrhillit, Hvilke 
och th erf ore effter thz beslut som no sidst i Linkidpingh giort 



1) Dessa ord lyda i det andra exemplaret: «i hogre och mindre 
stand et». 

2) Detta bref fdrekommer i Registraturet p& Fol. 62 v. med foljande 
ofvanskrifl: *6pedt bref for Prastefrskapedt i heela Finlandh om iheras 
underhiUdb, vederlagh ocb annedt, som the her till haffl och nutbit hafve.* 



96 

blef skola tUbariigett straf bekomma, nftr ther om eeo lagitgh 
ransakningh kan hallen blifve. I medler tMh ahre vij nadigest 
till frijdz at presterskapet ther i Landzenden sza vail i Sta- 
derna som pa landzbyghden som vedh theras Call och Embethe 
skole stadde blifve, och sigh elliest grofiigen Soke fdrseedt 
hafve, mage niotha ocb behalla tbz underhaldh ocb vederlagh 
allena som the tilftirende hafft och nathit hafve, in till thess 
at vij om Gudb vill uthi tilkommande Sommer, eller thz fflrste 
lagenheten kan tilsagie, nagre godhe Man badbe af adell ocb 
andre therhedan fdrordbne, som ther Konungz R&fst x ) halle 
skole, hvilke da hvars och ens lagenhet och klagan granneli- 
gen ransake skole, Sedhan skall hvar och en om sin saak til- 
bdrligh svar bekomma. Elliest hafve vij och i medler tidh 
tagit och anammat, sasom vij och nu medh thatta vart 6pna 
brefz krafft taghe och anamme fdr:de Prestman, medh hustro, 
barn, legehion, agedeler rOrligit och ordrligit inthit undanta- 
gandes af alt thet the aghe, uthi vart Furstelige heghn, fredh, 
vern och forsvar, fdr alt dfvervaldh och orat till lagh och ratte. 
Der Befaldningzm&n, Fougdter och alle andre mage veta sigh 
effter ratta, icke gidrandes them her emodt hinder eller fdr- 
fangh i nagre matto. Af Nykioping then 27 Martij 1600. 

V. Om Klockare vackans revocation och bruk*). 

Vij Carll etc. Gore vitterligit, att vare nndersatere 
Menige man opa Aland hafve haftt theres othskickede her 
boos oss och uthi underdanigheeth Odmiukeligen begaret, att 
then Klockare vackan, som the af alder hafve utgiordt, mage 

1) 1 Registr. stir: *Rest*, som tydligen ar skriffel. 

2) Detta bref finnes blott i det ena exemplaret af Copiorne. 1 Riks- 
registraturet forekommer det p§ Fol. 90 v. med foljande Sfverskrift: «0peth 
bref for menige man op& Aland, att behalla theres Klockare vacka till 
Ryrckiones och Klockarestufers forbettringh.* 



97 

alien* Mfve anvendt till Kyrcfeiones baste, at hSlla Klockare 
stuffvorne vedh macht, Mr gamnialt folk och smi barn varme, 
och icke tages tHf andre nthgiffter, efter som een parth, bade 
Foagdten och Presterne nndersti sigh till alt g6re. Si hafve 
vij theres beg&ran nadigest anseedt och gunsteligen efter- 
lathit, ait the samme Klockare vacka mage behalle, och den 
gdre nth till theres Kyrckior och Klockarestuffur, och af samme 
vacka gifve Klockerne, som gdre Kyrckietiensten med rin- 
gfende och aonet mehre, Si som och hille Stuffurne varme, 
si myckit som the kanne hilla sigh varme medh 1 ). Der 
bide Presten 2 ) sampt var Befalningzman dersammast&des 
vette sigh effter ratta. Aff Stockholm den 21 Augnstj ahr 
1607. 

VI. Om Klockare vackan s ). 

Vij Gostaff Adolph etc. Giore vitterligit, at vare trogne 
undersiter, Presterskapet h&r opa Aland , hafve oss i under- 
dinigheet bestikt; ddmiukeligen begarendes om var Confirma- 
tion opi den klockare vackan, som de en tljdh ling hafve 
haft i upbdrd uthaf deras ahOrare. Si aldenstund vij befinne, 
att de samma r&ttigheet hafve haft alt ifran var salige Fader- 
faders (Hogllflig i iminnelse) Konang Gustafz tijd, sasom den 
och sedan af framfarne Konunger dem hafver varitt bebrefvad, 
Hafve vij sidane deres onderdinige begaren nidigst anseedt; 
och darfore bar med Confirmere och stadf&ste dem samma 
Klockare vacka si bar efther som tilforende till att niutbe och 
behalle. Befale fordenskuld undersaterne, att de den god- 



1) Begistr. bar: «underholle sigh medh». 

2) I Registraturet stir: -Prosthem. 

3) Detta bref finnes endast i det ena exemplaret af copiorna: i 
Riksregjstraturet forekommer det p§ sidan 1229 med fdljande ofverskriR: 
•Confirmation for Presterskapet pS Aland opa* KISckare vackan*. 

Suomi. 7 



96 

vjlligen athgdre; anseendet, ail Godh sielff aidant feiader, de 
dares si&letfiriere medh Ulbdrligit appehille oaderfaalle skole. 
Dftr de alle och hvar i sia atadh veite gig her eftkerr&tte* 
Aff Flijaehampn dean 5 Ntrembrte, ahr 1614. 
Gustaffrns Adolphaa. 

(L. S.) 

VII. Om schafft och halm, oansedt bonden 
trfokar och f&rer i kyrkoherbergen l ). 

Gustaff Adolph medh Gudz nade Sveriges, Giotes och 
Wendes Konung, Stoorfurste till Finland, Hertig uthi Estland 
och Carclen, Herre Ofver Ingermanneland. Var gunst, nadiga 
vilia och ben&genheet medh Gudh alzmechtig tillfdrenne, Vij 
lata eder Her Nils Bielke nadeligen ffirnimma, det vara under- 
satare presterskapet i Finland hafva sig bar besv&rat, at the 
icke fa niuta Skaft och qvicketijondh, som dem af framfarne 
Konungar (Hdglofiig i aminnelse) nadeligen undt och effter- 
latit, och annorst&des f rijket vaanligit &hr, Sasom och at the 
icke bekomma tijond af Odes jord, som brukas; Therftre ahr 
var nidige vilfe och beg&ren, at i der effter granneligen ran- 
saka ville, och sa laga, at presterskapet sa veil der i Lands- 
lides som annorst&des i Rijket theras skafft och qvicktijond 
och tfjond af dde som brukas, richticht bekomma motte, pi 
thet at Presterskapet i nagon m&tto icke mottc ftrkort skee, 
etter hafaa orsak offtare oss der om dfrerlGpa. Hftr om i s5 
endtligen bestellandes varde. Gadf alzmechtig eder befallan- 
des. Af Stockholm den 20 Aprilis ahr 1624. 
Gnstaffvus Adolphos. 

(US,) 



1) Detla bref finnes blott i det ena exemplaret; ocksfi i registralu- 
ret for 1624 saknas det. 



99 

VIIL Om *kotfi*ke, tfdeHijondm* riktiga lefrering 
af fougtarna och afkortningen *). 
Ctastaff Ad#lph etc. Var yanest, nldige vilie ock bena- 
genheet medb 6Mb alameohtig tiilforenne. Vi late eder Her 
Nils Blelke nadeligen fdrnimma, dot vare andersatare Prester- 
skapet uthi Nylaod ock Finske skftren hafve sig besr&rat, at 
tke nu icke som fdrr fa niuta den fisktijonde som deres ahd- 
rare skarikariarna dem (Nembligen en fierding strdming fisk 
af kvar bat som de om sommaren fara i fiskie inedh) abrligen 
gifna plaga; Sa medan Presterskapet i skaregardarne ringe 
ock af en part, som pa klipporne boor, ingen spanmals tijonde 
bekomifte; Akr var nadJge rilia at i late dem deras vanlige 
isketijonde ntan nagon afkortning niuta och behalla. Vijdare 
besr&re de sig fast Ofver foogterne, at the gidra them et 
stoort forhinder pa theres tertial i sa motto at de den opbare 
af almogen medb rakat tunna och lefrere sa presterskapet 
deres tertial med strakin tunna, den de andoch icke aftaa med 
storste modo* ldn och bon af dem mechtige blifva. Derftre 
ar var nadjge vilia och beg&ren, at i det granneligen ran- 
saka vilie, och sfi laga at presterskapet icke mage nagon den 
deel forroinskat yarda, Sasom de af alder &re vane at be- 
komma och skole the Tertialen af heele somman, som til 
tienden ntgiores, bekomma for &n the Kyrkie och Biblie- 
trjcketannorna aftagas. Sa lagandes at presterskapet uthi 
sadana och andra motto icke mage fdrkort skee eller hafva 
orsak oftare oss derom 6fverl6pa. Har om i sa endeligen 
bestellandes varder, Gud alzmechtig eder befallat. Aff Stock- 
holm den 1 Martij ahr 1627. 

1) Forra halften af detta bref ar visserligen forut tryckt uti Afhand- 
ling om presterliga tjenstgoringen i Abo Erkestift af J. Tengstrom I, p. 294, 
likasom sednare halften uti hans Bandlingar till upplysn. i Finland* Kyrka- 
htitoria I, p. 2$, men meddelas bar i sin belheL 



100 

IX. Om halfparthen sddestijonden uthu kyrktokerbergen. 
Var v&nlige och rellvilltge helsan och all gott medh 
Gadh then alzmechtigeste tillfftrenne. Sjnaerlige gode ven 
Her Stathallare SteUan Morner vij late eder neat god rel- 
ferdz Onskande veaHgen fdrnimma, thet presterekapet pa Aland 
hafre supplicando hoos Hans K. M:t var allernadigeste Ko- 
nung och Herre ! underdanigheet aahaliit, at H. K. Maijsj^v 
nadigest rl\le dem (effter sora the utbi longlig tijd nutit 
kafre) effterlata balfparten af den Kjrkie tljond som utbi 
deres geld falla kan, sa hafrer H. K. M:t thet them nadigest 
beriliat och for richtlgheet skull, wed the fbrord at bdnderna 
skole fora och lefverera tijonden in othi kjrkioberberget, 
sedan skall presten der utaf halfpart ntur kjrkioberberget 
lefvereras, ther dfver i och hand halla ville, pa tbz Hans 
Kongl. M:tz deel icke motte blifra fOrminskat och rjcht. 
Men fordristar sig nagon prestman at annama sin ftirtienta 
(deel) af tijonden af bonden for &n den in utbi kjrkioberber- 
get lefvererat ahr, sa skall den som en Konungz (frrbudz 
fdrachtare och brjtare bdta och straffat var da, hvilket i och 
ville i acbt hafra. Gudh alzmechtig eder till all velferd ven- 
ligen befallat. Af Stockholm den 18 Jonij ahr 1630. 
Claes Fleming. Carll Sparre. 

Olof Erichsson. 

X. H. K. M:t8 Drotning Christinae confirmation l ) 
Hennes Kongl. M:tz 
Nadige svar och fOrklaring oppa the postslater, 
som Landzpresterskapet pa Aland utbi nu pastaende 
Rijkzdag underdanigest hafVa andraga latit. Actum 
Stockholm den 30 Novembris, ahr 1643. 



1) Denna Confirmation finnes i Riksregistr. f6r 1643 Fob 1291 v. 



101 

1. 

Hennes Koagl. M:t hafver sig litit fdret&sa landzprester- 
nes pi Alandh underdanige inlago, och der af nidigst fttr- 
nummit, att indoch de h&r till hafvc fdrmedelst rare forfeders 
fraafarne Sveriges Konungars nidige tillatelse nutit halfra 
S&destijonden, som i Sochnerne der pi Alandh faller; Likval 
effter de icke hafve ftrr&rfvat sig Hennes Kongl. M:tz nidige 
Confirmation der pa, skall det vara dem af det Kongl. Cam- 
mar Collegio besv&r dar pi gfordt, derfdre de underdinigst 
anhille, att fii niata deres fdrre vilkor och gamble h&fdh. 
No sisom H. E. M:t af deres inlagde sk&ftl icke annat sij 
ocb befinna kan, in att dem fdrbe-.de halfva tijonde en ling- 
lig tijdh fdr vilse orsaker skald forundt &hr, altsi effterliter 
H. K. M:t nidigst att Presterne pi Alandh skole oqvaldh niuta 
fSrberorde halfva tijonde till H. K. M:tz angiende Regering 
och vijdare fdrordning, och skall samma tijonde dem uthur 
Kyrkioherbergen lefrerad blifva. 



Effter som de och besr&re sig inthet niuta Salig Eongl. 
H:tz bref til godo, dem gifvit Anno 1627 den 1 Marti), 
fjdande att Sk&rbonden skall gifva sin Sochne prest een fier- 
ding saltat Strdmming af hvar bath, som han om Sommaren 
faar i fiskie medh, si vill H. K. M:t lata uthgai befallning 
och ordre till LandzhOfdingen, att ban handhafver Presterne 
pi Alandh vid samma Kongl. breff, si vijda det icke ltiper 
emoth nagon sedermehra giord stadga och ordinantzie. Uthi 
det flfrige blifver H. K. M:t sine trogne undersathcre Pre- 
sterne pa Alandh medh Konungzlig nade bevagen. Actum ut 
supra. 



102 

Oppa Hdgstbem&lte H. K. Afctz vegner af H. K. 
M:tz sampt Sveriges Rijkes respective fOnayndare 
ocb Regerlng onderschrifvit. 

(L. S,) 

Matthias Soop Gostaf Horn Carl Gyilentaiclm 

i R. Dratzent stelle. I R. Marsk: stelle. R. Admirall. 

Peer Baneer i Gabriell Oxenstlerne Frijherre till 

R. Cantalerens stelle. Mdrby och Ltadholm S. B, Skattmestere. 



XI. Om skotfiske och sadestionden 1 ). 

Vij Christina etc. Giflre vitterligit, att oss hafva vare 
trogne undersater, samptlige Presterskapet pa Aland, under- 
danigest presentera I a tit tvenne bref, det ena var httgst&hrade 
Saline Kiere Herfaders (glorieverdigst i aminnelse) daterat 
Stockholm den 1 Martij Anno 1627 fOrmedelst hvilket dem ahr 
beviliat och efterlatit en fierding saltat Stroming af hvarie bat 
som om Sommaren far i fiske; det andre vare for detta varande 
fdrmyndares och Rijkz Regeringz de dato Stockholm den 30 
Novembris Anno 1643. Hvarigenom bemelte presterskap effter- 
lates halfva Sadestijonden att utfordra och bekomma af hvar 
sit serdeles Kyrkioherberge, Odmiukeligst oss ansokiandes om 
var nadige Confirmation. Vij hafve denne deres begaren af 
gunst och nade anhort och fdrdenskul i kraft af detta vart 
dpne bref them undt och Confirmerat fdrberdrde halfva Sades 
och fiskie tijondh till vijdare var Disposition, Och sa frampt 
nagon ordning sedermehra forfattat i Rijkz Cammaren loper 
bar emoth att niuta aldeles pa sett och vijss som forre de[r] 
a gifne bref i bookstaffven innehalla och formal a, der alle, 
som detta angar, veta sig til tilbfirligen att effterrStta. Till 

1) Afven denna handling saknas uti Riksregistraturet. 



103 

vi*so mA egtn band underskrifrlt och virt Konnngzliga 
Secret bebrtftat Datum Stockholm den 29 Maij Anno 1647. 

Christina. 

(L; S.) 

At thessa Copier Are med Originalen lijka ljdandes vitne 
oeh bekrlfte vJj underechrefne med vara egne bender. *) 

Brtthis Murenig Christie rn us Chris to phori 

pp. et p. Saltvicensis. pastor Jomalensis. 

Andreas Henrici Jsaacus Marthini 

pastor Haminarlandensis. pastor Leramelandensis. 
Nomine pastoris Sundensis 

Martini dementis Carolus Petri 

subscribit Finstromensis. 

Boutins Murenig. 



17. Kommissarien Abraham Stein Meyers berattelse om 
Ryska truppernas aftdg ifrdn Finland. 

1721. 

Relationen , som troligen ar skrifven med Stein Meyers egen band, 
fdnraras p& Risksarktvet i Stockholm och ar haftad i qvarlformat. 

S& snart jag deras Excellencies, de Herrar Ministres 
Ptenipotentiaire8 Instruction bekommit, fdrfogade jag mig 
strax den 25 September ifran Nystad till Abo, afgifrandes i 
de begge emellan Nystad och Abo bel&gne Vemo och Vtrmo 



1) Dot andra exemplarets underskrift lyder: 

»At tbesse Copier lyda i bookstaffven med sielffwa Ori- 
ginalen bekr&ftar iag med mitt nampn och egin band. Actum 
Saltrijk pa Aland 9 Sept. 1651. 

Bofitius Mnrenig 

pposits Alandensis*. 



104 

H&rader till Krono-betjenteroe de H:r Ministry* Plenipoteu- 

tiaires Patent om fredens lyckliga afslutaade, sa ock de h*r 
bos bifogade Ordres N:o A. Uti dessa begge b&rader for- 
naiu jag af Befallningsmannerne, huruledes allmogen sedan den 
30 sistledne Angasti de pabudne utlagor i penningar ocb spann- 
mal till Gref Douglas hafver ulbetalt, oaktandes sadant i 
Tractaterne varit fdrljudet. — Den 27 kom jag i\\\Abo, derest 
jag i anledning af min Instruction befriade de pa Abo-*Lott 
befintlige fangar, hvilka fdr correspondence ocb annan ogrun- 
dad misstanka skull en lang tid varit fangslade, gifvaudes till 
den davarande Commendanten Iwan Strekalof derpa bebdrigt 
qvittence. 

Derefter gick jag till Gref Douglas att gOra mig under- 
rattad om den anstalten, som ban till Magazinernee oppr&t- 
tande fttrfogat. Ocb som jag fdrnam, att ban nigra dagar fore 
min ankomst latit utga Ordres till Krono-betjenterne, att trenne 
Magazine r, det forsta vid Sommar on, det andra i Tavaste- 
hus ocb det tredjc vid JKymmene flod till de aftagaade Rjska 
trouppers fouragering skulle uppr&ttas; Sa stallde jag honom 
fore, att tiden till en sadan vidlyftig dessin vore alltfdr kort, 
dr&gterne till fouragets ihopsamlande ntmattade ocb arkldsa, 
v&gen alltfor lang (ty sadant fourage skulle pa 16 mil om- 
kring med de fa hastar, som &nnu i landet dfrige vore, an* 
skaffas), bvilket allt ban fdr billigt fann, Iemnande mig der- 
utinnan fri Disposition. 

Sa snart jag mig gjort underr&ttad om marche-routan, 
att General- Major Zelcin hvar dag ville marchera tva mil, 
l&t jag strax ntga till alia Krono-betjente de h&rhos fdljande 
Ordres N:o B. 

Ocb sasom de Ryske troppernes aftagande skedde pa 
2:ne vagar, namligen pa den Tavastehuska ocb Hehingforska 
vagen ; alltsa fann jag fdr nodigt pa General- Major en 



105 

Zekms *instiftd1ge» anhSltande sjelf till Tavastekua att reda, 
pa det alia deremeHan liggaitde posthallen och ombyten desto 
8narare med f outage matte blifra fdrsedde, och ingen oreda 
eBer annan vidlyftighet derigenom »entsta». 

Reste jag 1 aHtsa den 28 September ifran ^*o, da jag 
tlllftrene ftfrerantvardat Stadsens, Slottets ocb Magazinets oni- 
rardnad till Prosten Bits och Borgm&staren i staden med Ordres, 
att dersammast&des forordna vissa borgare, som omsMften skola 
halla vakt, intill dess Kougl. M:ts befalshafVare ifran Sverfge 
dli aollnda kunna. 

Den 30 September begaf sig Gen.-Majoren Zekin med 
sitt Cavallerie Regemente, som bested af 2428 hastar, ifran 
Abo; da jag allt fdrut reste, post ifran post att anskaffa dot 
begarda f outage, hvartill ock jag ingen Ilten srarighet hade, 
pa en sa kort tid tillsamman fora lata pa hvart och ett ontby te 
en sadan myckenhet af ho och hafira. 

Den 2 November kom jag till Tavastehus, derest jag 
anskaffade fourage, sa vh\ som pa de andra posthallen. Och 
som jag der i staden ingenting utr&tta konde, fdrr&n General- 
Majoren Zekin sjelf ankom, sa begaf jag mig till Lampis, 
derest jag ordnerade fourage for 2:ne hvilo-dagar; Emedlertid 
sklckade jag alltid Ordres fdrat anda till Lappstrand, att alia 
ombyten vil skalle fdrses med behdrigt fourage. 

Vld Kymmene flod kom Regementet att halla tre raste- 
dagar, hvarforc jag ett fflrrad af 6972 L% h& och 129y 4 t. 
hafira niaste lita samla, sa ock beordna allmogen rid Kymmene 
flod, det de af de n&st liggande skogarna skulfe forftrdiga 
sa manga flottar, som till Hans Czarishe Mrts ttouppets raak- 
Iiga transporterande dfver de der befintliga strdmmar, floder 
och aar nddige vore, hvilket allt i b&sta matto efterkommet 
*r. Nir Gen: Zekin ankom till Tavastehus, skref han mig 
till, att det vore honom omdjligt att marehera hvart dygn 2 



106 

mil, utfto att fctta nagra raste-dagar. Maate tea alltaa »r- 
deasknll hvth sig med Regemeatet 8 dagar i Tavosteku*, sa 
framt ban icke alldeles sdkte att ftrderfva Ctarena hietar; 
Hvarpa jag strax tillbaka (ill Tavwtihus reato, skickaade 
med Capitein J)HamoUe y son hade Orfke* att fara fanit och 
base om posterna vara alia vftl med fourage ierattade, en 
Hirads-skrifvare Walman vid na»n, hvUken i laodet val koa- 
nig var, tagaades med .aig till ftfverfldd atsk&lige Ordree oaa 
fouregets anskaffande* 

Vid min aterkomst till Tavastehus fdrest&llde jag Gen*- 
ral-Majoren, hum det mig vore en omdjlig sak at! ett otblot- 
tadt och utpressadt laad for 8 dagar ho och hafra pa att st&Ue 
att aaskaffa, ja det vore landet Ull ruinera och inlet deri- 
genom att marcher a; uppehdll sig alltsa intet Iftagre med aitt 
regemente &n 3 dagar i Tavastekus. 

Under hvilken tid jag bonom fdredrog, hero det vore 
nOdigt i foije af Tractaten, forst att Casaquernes bostrar af 
mig skolle blifva tillfragade, om de godvilligt oeb otan tvlog 
ville folja sioa manner at, till det andra att alia betjente af 
Fiask och Svensk nation^ som intet l&agre lost bade att Fara 
bos sina husbonder, skolle af deras tjenster frikalbs oeb intet 
blifva tvongne att folja dem dfver gr&nsen* Strax gaf Gen. 
Majoren ut Ordres, att alia der pa orten med svenska oeb 
finska bostrar gifta Casaquer sknlle sig med dem bos mig in- 
stalla, pa det man fdrnimma kunde, om de godvilligt sina man- 
ner ville efterfolja; Hvarpa de mig alia till svars gafvo: att 
de mycket heldre ville folja sina manner, om det ock vore till 
Tartariet, an att blifva qvar bar i landet, forlata dem oeb 
esponera sig till den hela finska nationens forakt och forsm&- 
delse, deras namn &ro af bifogade uppteckning N:o C. att in- 
hemta, Betjenterne, som intet bade lost att vara Utogre i 
Rysk tjenst, blefvo pa fri fot st&llde. 



iffl 

Sfcdan stftrsta dote* posierna fftrln Tmvastekue <*tfda UN 
Lappstrand voro mod fourage vfcl f6rsedde, reerte Gen. Maj^ 
rem den 12 October ifran TtrooafoAttf, lemnandes pa iriin an- 
stknlng after gig en Under-officerare ooh Corporal med 12 
man gemena tHl Magazinets bevakando, hvHkets fttrrld bestod 
af 3639 t. 16 kappar Rag, 948 4* 13 kappar Kern, 114 t. 88 
kappar Hafra, 182 pad Salt; Hvaraf berttttas setton ten 30 
abtl. Aug. ifran Bjomeborg och Tabaetekue ft* #frcr 2600 
t vara inkamaa ocb aflefvererade. 170 man Jhagoner mlste 
blifva efter Gen. Majorena afresa trie dagar som arriere-garde 
qvar, tor hvflkas fouragertAng jag af nyo era*rg draga miste. 

Ifrin /Pa*a afmarcherade 400 Dregoner, ifran Bjtirne- 
borg 70, far hvilka Jag ocksa alia ombyten, derest de an- 
kommo, med hfl och hafra lat f6rse. 

Commendanten i Tavastehus Corret vid natun reste den 
14 October derifran, sedan jag till mig Staden och Slottet i 
behftrig matto inventera latlt, och fangarna ifran deras harda 
ocb oskyldiga f&ngelse befriat, af hvilka sa val som af staden 
och slottet fdrteckningen N:o D. »fdlje», hvilket allt jag under 
Reetorens Sadeis nppsfgt lemnat, fdrordnaudes 2:ae Lftnsm&n 
tillika med 12 bander, hvilka omskiften i staden skulle bftla 
vakt, som bifogade Ordres N:o F. utrisar. 

THl de 1 Tavastehue varande Ryske kftpm&n oeh mar- 
quetentare gaf jag en fdrsakring, ait de sin handet med all 
skjdd ocb frihef drifva knnde, som fir att se af N:o G. — 
Atsklllige Svenske betjente af det Ryska Kansliet sa ock Be- 
fitUningsmftnner, som Vaivallenius, Jacob Hellsing etc. hafra 
fatt Ordres af Gref Douglas att fdrfoga sig till Hehingfors 
att liqvidera, men vid deras ankorast bllfvit tilhagik sig strax 
tH Petersburg att hegifva, derest Liqvidation med- Qouver- 
nementet ske sftatte, och de som Intet godvilligt en e&dan svar 
och kostsam resa velat pa sig taga, &ro under vakt dit forde. 



106 

Eljest toe de alligande Trouppet med mi god disciplin 
anhallne ingen, det ml ocksa vara hvem det viH, pa nagei 
satt att ofreda eller valdfdra* Och om nagon soldat fanae, 
torn den ringaate oreda eller ol&geahet fororsakat, blef ban 
Ulan nagon pardon padoggerad. Sedan jag anda till Lapp- 
strand inrattat v&gen sa* val fdr de ankemmande resande sa 
oek for correspondence?*) och allt det, hvad mfg i mtn In- 
struction anfcefallt, med all mftjlig Sit, sa mycket som af en 
person vid en sadan vidlyftig oeh svar Commission gdrligt 
och mftjligt varit, ntr&ttat, reste jag tillbaka at Jbo att af- 
vanta de ankommande Transporte-fartygen, med hvilka jag 
till Stockholm ankom och sl6t alltsa denna resa den 24 Nov. 1721. 

Abrah. Stein Meyer. 



(Bilagor.) 

N:o A. 
Tttt alia Krono-betjenterne i gemen. 

Till ftdmjukt fdlje af deras EsceUenciers de Htigtftr- 
ordnade follmyndige Svenske gesandters mig meddelte befall- 
ning och Instruction beordras i hvart och ett harad, anda 
ifran Abo till Tavastehus, ifran Tavastehus till Kymmene-flod 
och Lappstrand alia Krono-betjenterne. 

l:mo. Att skyndsammast inkomma med berattelse till de 
snart ifran Sverige dfverkommande Landshftfdingar om Odes 
hflet, som pa Stskilliga st&llen fdrnimmes vara samladt och 
tiUhopa bragt, hvilket till vidare Hdga Ofverhetens Ordres hal- 
los i god och sakert fdrvar. 

2:do. Hura mycket penningar, spannmal och fonrage vid 
sista Contributions erlaggande till Gref Douglas ar aflefvere- 
radt och horn mycket an deraf aterstar. 



109 

3:tlo. Alt innehfila pi vidare Kongi. M:ts Hftga Ordres 
de sedan den 30 sfstlidne August! inlet utlefrererade eller 
bos Presterskapet staende utlagor af contributionen. 

4:to. Att med l&mpa ocb foglighet indrifva utlagorna af 
aHmogen efter det B&ttet, som af Ryska Gouvernamentet hfir- 
tflls varit gangse. 

5:to. Vld nastkommande kyrkodag lata publicera all- 
mogen till efterlefnad det birbos foljande patentet om fredens 
lycHiga afbandlirtg, gifvandes deraf som oclc af dessa Ordres 
med det aldra skyndsammaste part till alia h&rader ocb socknar, 
samt antyda dem, att de likaledes hdgre upp i landet derina 
kungftrelse pa bebdrigt s*tt befordra. 

6:to. Till en bdgnddig correspondence ocb de kommande 
resandes befordring beordnas Kronobetjenterne, vid de b&rtills 
vanliga ombjten ocb postballen alltid tre eller fyra b&star i 
beredskap att hSHa, dein resande derated emot betaking att 
bebjelpa. HSrefter hafver sig Kronobetjenterna i alia stycken 
ocb mil med ofOrtruten flit ocb redlighet att r&tta, si kftrt 
dem Sr att bli ansedde som trogne undersatare ocb oftdvika 
ett bardt p& trftgbet ocb fftrsummelse fftljande straff. Abo 
den 28 Sept. 1721. 

Abrab. Stefil Mejet. 

Commissarius ifran Sverige. 



N:o B. 

Till alia Krono-betjenterne i gemen. 

Till ddmjukt falje af deras Escellenciers, de bdgtfflr* 
ordnade fullmyndige Srenske gesandters raig roeddelte befall* 
ning ocb Instruction beordras str&ngallvarligen i hvart ocb 
ett bftrad &nda ifrau Abo till Tavastehus alia Kronobetjenterne, 
ingen undantagandes, ntan nagot drdjsmal ocb oppskof pa alia 



110 

vanlig* P«*all«i| oq\k omby ten and* till TmpaUekm ifrfln der- 
nist liggande och angrausande h&ntder, socknar och gardar 
att anskaga och tillearomaas bring* lata 1942 L% ho, 113 t 
fcafra ffir Heir General- Majorat Zekin* Cavallerie, som be- 
stir af 2428 at. hMar, hvilka efter fredens lyckliga afslutaode 
na strax utor landet koinma att marchera. Desslikes skola 
ock pa *N* om)>yten och postballen hallas i beredskap 20 st 
hastar for H?rr General- Majoren Zekin, sa ock 10 st dlto 
for Qerr Ofversten Jerapkin, spm efter nagra d*g*gs foiiopp 
med ofvaau&mude cavallerie ]&ra koinma anmarcberanctes. I 
fall ingen Krogobetjente skulle vara tilletades, ga aliggftr i 
hvart och ett h&rad och socken befintlige Kjrkoherdar och 
Kapell*ner jente derae klpckare den anstallt att forfoga, att 
ofvann&mnde fourage ma otan nagon ftrsummelse och dct jrin- 
gaste (frojemal anskaffas och inhemtas. Kronobetjenteme skola 
vara pligtige och skjldige ait gora seijermeni en sadan repar- 
tition och indelning under allinogen, att den, gom nu for »nig- 
dens» [nejden8 d. v. s. n&rhetens] skull kommer att lefverera 
wer to de andra afljigsne socknar, ban derigenom intet ma 
koqima att lida, utaa lika r&tt med . de aoica i fpuraget* ut- 
delande atnjuta. Harhos fdljer de ofvanberdrde hdgtfijror dnade 
Ministres patent, son oped n&stkommande kjrkodag i alia kyr- 
kor pa landet kommer att publiceras allmogen till efterlefnad. 
1 dfrigt vill man fdrmoda, att som hvar och en lErer vara 6m 
och ombeflitad nu vid detta tillf&llet att visa sin »forja» [for- 
rigaj lydnos pligt, sa l&rer ock ej underlatas i behtirig matto 
att efter koinma, brad Rlksens Mlmyndige Ministres, genom 
mig sasom fttrordnftde Commissarius, dem anhefalla, Hfrrefter 
hafra sig alia Kronobetjenteme i alia stycken pph np$l hdrsam- 
ligen alt r&tta och draga noga fdrsorg, a{t detta ofvann&mnda 
fourage och hastar pa hvart och ett postball anskaffas, sa 



Ill 

kftrt dem tir att undrika ett hard! pa trOghet och ftrsnmmelse 
fdljande straff. Abo den 28 Sept. 1721. 
Efter befallning 

Abrah. Stela Meyer. 

Commissartas ifran Sverige. 

Likalydande Ordres firo afgangne till alia Kron<M>etjcit* 
terne anda Ifran Tavastehus till Lappstrand. Och sasom 400 
st histar komma dertill ifran Wasa och 77 at. dito ifran Bj&rne- 
borg, 8om gjorde tillsammans 2905 has tar; alltsa beordrades 
Kronobetjenterne att anskaffa pa hrart och ett posthall ifran 
Tavastehus till Lapps tr and 2324 Z^ h6, 129 V 4 t. hafra och 
de fdrbertirde 30 st. h&star. Desslikes afgick ordres till Kro- 
nobetjenterne vid Kymmene flod, att de skulle anhalla allmogen 
i stdrsta hastigliet af de nastKggande skogar att forfardiga de 
nftdiga flottor, bvarmed Hans Czariske M$s troypper dfref 
vissa floder och strdmmar skolle transporter as. , 

N:o C. - 

Anno 1721 d. 11 October. 

Fdrteckning uppa de Cosakiske hitstrur och pigor, son 
frivilligt till Ryssland raedresa och omddpte &ro. 
Katarina, 2 Anna, Arina, Alena, 5 Maria, Martha, Kristina 
2 st.; — En piga vid namn Kristina och en piga Anna. 

F6rteckning ; uppa de Cosakiske hastrnr och pigor, son 
icke &ro omddpte och frivilligt till Ryssland sig begifva. 
2 Kristina, Maria; — En piga vid namn Barbara; an en piga 
Kristina; an en dito Brigitta. Hnstra Maria. Noch en Maria. 
Noch en Elisabeth. 



112 



o o: Af Ryska Af Svenska 






2PH i-SSffii-oDSa 

8TS3 22^22.22^2. 
• » • • g° • • . s° • 




- ij i i - - i i 


•w 


5 


- i i i i ~ i i - 


*09;s 


<© | | | | to | | o 


'8nqu9?s 


H* 1 1 H*> 

CO CO CO I 1 O *3 I-* ~J 


-OifEBn 


Ca *■*>-* 1 1 ^ W ^ 1 


*Jo9n)9 9p89Xqag 


1 | | | | •* o> | - 


•JoSnjs 9pSB[9pQ 


CO *•* *■*> 1 H»> H* | 


•snq ap£9Aqdg 




snq opgeppQ 


CO Hk H* 1 H*> l-k 

55 CD 4* 1 CA 00 CO •-> O 


•snqjsiA 


O 00 C^ CO 1 W N5 1 1 


•snqistA epSeiapQ 


CO IO *0 1 1 h* o ^ 1 


11*1$ 


£ I I 1 1 £ £ 1 1 


•snqej 


IO CO CO 1 1 CD CD 1 1 


UBpoq-dofl 


fe» CO ►*> tO 1 h* © 1 **> 


joSnispeg 


- 1 1 1 1 ~ 1 1 - 


•ppuna 


K> | | | | K| | K 


(i) aqapjBAa 


- 1 1 1 1 - - 1 1 


'BfpilDS 


w to to | | | | | | 


•snqBi 


g g s c* 1 1 I 1 I 


iBJOIBH 


- 1 1 1 I - I I - 


•enqouij 









DC » 



e 

SB 

e 
**■ 
J* 

«t 



*5 
o 



Cft 



2 



00 






a 

9 



113 

Dass alles das, was auf der andere Seite speclflciret itnd 
aafgeseichnet stehet, sick in Tavastehus fceftade; attest ire. 
Tavastehus den 13 October 1721. 

Jacob Fos 

Glas Meister. 

Von dem Wohlgebohrnen Obristlieutenani und Commen- 
dante Herrn Corret babe ich die Stadi Tavastehus and das 
darin liegende Schloss, nacb dem anf der andere Seite ste- 
hea4en Abrita, rlcbtigt <entgegen genormnen ; welches ihm hier- 
BNt qolUire. Tarastehus den 13 October 1721. 

Abrah. Stein Meyer 

Commissarkia von Schweden. 

Af Herr Commissarien Stein Meyer bafver jag under- 

teckaad enottagit Staden Tapastehus och det derntinnait be- 

tatliga Siottet samt nycklarne dertill, efter den pa andra sidafi 

stSeade specification, hrarom jag* all mdjlig omvardan drag* 

skall, tM dess Hans Kobgf* M:ts befftlsbafvare och hes&ttahig 

hit ifran Sverige attl&nda bunna; som attesteras. Tavastehus 

den 13 October 1721. 

J. And. J. Sadeel. 

Rect. schol. p. t v. Praepos. 

(En Bilaga pa Ryska, med ofvanpa tecknadt N:o D, t jo- 
kes i korthet innehalla detsamma, som ofvanfdre meddelade. 

N:o F. 

Sasom Tavastehus Stad, f6rmedelst Hans Csariske M:ts 
trouppers aftagande, &r evacuerad ocb till Hans Kongl. M:t 
af Srerige Sterst&lld; Alltsa lemnas denne Staden ocb Siottet, 
sa ock de h&rtill bebdrige njcklar nti Rectorens Herr Michael 
Sadels omvardnad och appsigt, med anmodan, att ban af all- 

Suomi. 8 



114 

inogen fttr*rdna b odi aaakaSa liter 2:ne L&nsni&aiier, 12 at. 
kdiider, hvMka h&r i Stad*a omsbiften skola halla vak4 ocb 
hafva nppsigt intill dess KongL Mrts beftlshafrate ocb aplda- 
ler ifraft Sverige hitdfVer till dess bes&ttning anl&nda konna. 
Tavastebus den 18 October 1721. 

Abrah. Stein Meyer 

Gommisf arkis ifr&n Sverige. 

N:o «. 

1 ftdmjakt ffllje *f dctas Exctlbmcier* d« bftgtfftrordaud* 
fullmyndige gesandters atig meddelte Instruction fdreabraside 
bar i Stadfen fceilitUge Kttpni&nner och Marquetentare, att de 
sin fdrrtga haadel ocb randel no som fdrr med all skydd, 
tryggbet, s&kerhet ocb tillatlig fribct drifva ocb brnka konna, 
titan att de pa nagot afttt akah rakbas ocb akadaa, si rock att 
de v*ror, seat de ej knma «W*a genast med sig, oian faftdgaa 
letena 4ti vissa bftnder qvarstaende, 4em skola Milra ipa as* 
.fordtian iteratfillde ocb tillfcaka Jeftretferata; «ma dew feinted 
<x* i kraft tf delta fifarvissaa. Tavaateboa d*ail4 Oatoker 1K2I, 

Abrah. Stein Meyer 

Commissarius ifrfln Sverige. 



Materialier till Finska sprakets 
ordbiMniogsiara, 

aamlade af 
Johan Reinh. Bergstadi. 

Denna materialsaraling fflr utredningen af Finska sprakets ord- 
MMningslfira utarbetades af magister J. R. Bergstadi, sisom 
af dateringen synes, aren 1846 och 1847, under den resa ban, 
f egenskap af bitrade at M. A. Castren, gjorde till nordliga 
Siberien och ifran hvilkcn ban med bruten belsa och sjnnket 
mod atervSnde i medlet af 1847. Pa aterfarden uppeh&U ban 
slg nagon tid i Kasan och amnade begynna forskningar i kring*- 
boende Finska fotkstammars sprak, men nodgades dfvergiftra 
fdretaget. Oblida fdrhallanden gjorde att narvarande samlings 
bearbetning tills vidare uppsktits, och den 13 Januari 1850 
bortrycktes fOrfattaren g-enom doden, blott 29 ar gamroal, till 
stor afsaknad fdr Finska litteraturen, som konnat hemta mycken 
vinst af bans grundliga fOrstudier, lefvande hag och lyckliga 
sjalsgafvor. Kort fore sin dtid hade ban till subscription anmalt 
en reseberftttelse : Matkamuistelmia itaisilta mailta, men afven 
dennas redigerande maste han for sjukdom afbryta redan i bdrjan; 
saluuda var bans korta lif rikt pa bdrjade fOretag och svikna fdr- 
hoppniugar, och i tryck aterstar n&stan intet minne af hans akt- 
ningsv&rda forskningar. Hans efterlemnade bandskrifter inkoptes 
sedermera af bokhandlaren J. W. Lillja. som sk&nkte dem at 



116 

Finska litteratnrsaMlskapet. Man har ansett denna nppsats, 
fasUn ofall&ndad, vara eit godt f6rarbete i Flnsk gramma- 
tik, vftlkommet fOr kommande bearbetarc, och den framtrftder 
derfOre na n&stan ofGr&ndrad sadan den af fdrfattaren i lifs- 
tiden nedskrefs. 



Anm. Ofverallt i denna uppsats aro hfirda och milda Sndelser 
sammanforda under de forra, s& att t. ex. under verba pa" -un eller -ami 
afven verba p§ -yn eller -6yn forekomma, ehuru i rubriken endast den 
haYda andelsefi firmes angifven. 



Verbernas bildning. 



I. Verba p& -on. 

A. Inkoativa. 

a) Primitiva: aadan, aatun, adan, aitan, ehdyn, eksyn, 
haidao, haihdan, hihdan, bindun, hiun, hivun, huollan, bgallyn, 
johdon, joadnn, jaudun, jnavan, junta), j&bdyn, jggbdyn, karsan, 
kartan, kasan, kestun, kestyn, kiibdun, kiihdyn, kiubdan, kostan, 
kujun, kahiD, kuannun, laonun, lantun, leusun, leysyn, liestyn, 
liivyo, liudnn, lobdun, luidan, luitan, Inovun, mahdan, myrryn, 
myydyn, nieUyn, nukan, nuudun, naannya, paadun, paisun, piin- 
dud, piinnyn, piooun, pinny n, paqtun, raivnn, riudun, rohdan, 
roidun, ruobdun, ryhdyn, ryydyn, raydyn, raystyn, raytyn, ragdyn* 
samraun, satun, suutun, suuvun, synnyn, sytyn, s£ilyn, sapsyn, 
saylyn, tainoun, taivun, tariun, tauvun, terstyn, tidun, toitun* 
toivun, toiaoan, totun, tyrtyn, auvun, vaivan, vanan, venyn, vie- 
kuo, vievaa, viibdyn, viivyn, virun, vasyn. 

b) Derivata af verba; estyn, baudnn, hierryn, haadyn, 
hdystyn, juobdun, juovun, juotun, kaadun, kastun, kestyn, kier- 
ryn, kiidyn, kaulun, katkyn, kaannyn, laannun, liidyn, liityn, 
loydyn, maistun, maitan, muistun, marrun, muutan, nayn, navyn, 
paabdun, pahdon, painun, paistun, peityn, puutan, riennyn, saa- 
vun, sunny n, siirryn, sorrun, saollun, suovun, syoksyn, sydstyn, ' 
syovjn, sarjyn, sarvyn, saryn, saastyn, taitun, taltnn, tallun,, 
tehvyn, tuoBun, ninnim, valun, vietyn, vojduo, voivon, valiyn, 
viannyo. 

c) Derivata af andra ord: belly n, hinvun, hnknn, 
hyydyn, bytidyn, jmirrun, jSddyn, kaltun, kaubdun, kesan, 
ke$yn, kiinnyn, kojdun, korpan, koukan, kaivun, kooiron, lrar- 



118 

tun, kyllyn, kypsyn, kdyhdyn, laanniin, labdun, laihdun, laiskttn, 
laubdun, lepyn, letyn, liedyn, liennyn, iietyn, liukan, liasnn, lopnn, 
luidun, luisan, luudun, luunnan, lyinyn, ldyhdyn, Idyhkyn, maa- 
dan, miellyn, mnstan, muunnun, myddyn, mydnnyn, naatan, ne*~ 
tyn, irajun, nuorran, ndhdyn, nOyrryn, piidyn, puollnn, puadun, 
paunnun, pyorryn, paivyn, paadyn, rikun, niohdun, raostun, 
rSnstyn, raasyn r saaetaii, soivun, suo^ton, 4aisiiit*, suorrun, sSi- 
kyn, sdSdyti. saannyn, taajun, taaonun, taurun, tullun, taorrun, 
tnrtun, turvun, laullun, tylsyD, tylstyn, tydyn, tyvyn, tyynnyn, 
tyystyn, tyydyn, taydyv< aanvn, r&fcdkitf, vartan, varran, verryn, 
vetyn, vedyn, vetkyn, vieryn, viihdyn, vyoryn, virkun, yhdyn, 
yllyn, yodyn, ydnnyn, arryn, aarryn. 

B, loBtiauaUVa. 

A) Sotnr be-te^koa uthallaade ljutf, lite, boiler: baa- 
ktm,hfljmr, bingun, biftion, hirstto, frirun, hubuti, tyhvyn, hyhyn, 
hSybyn, ibaft, ihvun, intra, jongon, fyflcyn, jysfcyn, kattnn, k*I~ 
ktin, kfrrjutt, kiehan, kiljun, kirkiro, kirskan, kofkun, kaikan, Ira- 
ktm, ktrohan, kaorsan, kaorskun, teilun, manogun, manstm, mybyn, 
mj%n, mfyyrytf, msikyti, mftfrgyn; nfihricyiiv tt&rskyn, raaavyn, 
naslran, oatikoo, nanvun, nihvtm, triiskttn, mmm, nor van, noarao, 
ntnirvan, uyskyn, panra, paakun, pifektm, fttrtkaD, pyljyd, pa*s>- 
kytr, taa'frti, rakttra, raijtm, raiktin, ratmin, raoskan, rieknu, 
rfevun;' rifckulr, rongmn ronkuti, rousktm,. ryskynv rfffyB, rai&tyir, 
ra'yskyn, raavyn, rohyn, rttag^tt, sedbilfi, 9*fa&, tortus, 4uran, 
tirsktra, tititan, tyrtkytt, tyytyh, lyydyn, tattrkyn', tartar, vaavun, 
viiskun, tiijnn, vingtin, riskrin, viunun, votitin, v*ng#», tBHtyii, 
ralsyti, viiSVyn, ybryn, Shvyn, arjyn, 8tyay : aybyri, ayhVyfr, ayskyn, 
afivyn. 

#>Sdtii beteckna ett fottfarande tJaetla'ttt&e, #r#n^ 
gande, fladdrande, fl'ammancfe: heutttr, hefcvuir, freifai', hei£- 
ktth, helftro, tielktm, hetkyn, beHtai, hetkiui, hikktin, h<H^tm, 
bMian, hoHUn, holkud, hofjOtt, hadjun, huikon, haJikon, boljtm, 
hulkan, huojun, hylkyn, hyllyn, hytkyn, hailyn, haSlyn, fc6*y* 7 
hdykyn, hflylytr, jarkyn, keijtoti, keiktfn, I<Mntftt, kelltiil, kiekan, 
ki^ran , kf^eryu , kiikuti , killon , kitkim , katkun , khm f teVjun > 
teikktin, IWftm, flefflyii, lensutt, topsail', Iwkan, l^rpart, li^han, 



119 

i* lieryn, titan, liptm, livon, tfepw, liuhun, loikun, lots- 
lnm» kmgea* lottos, laosm, lorpun, loskan, ladjtia, luskuo, 
Wkiftk, tikkikjn, Iftykyn, Itttkyn, toyhyn, lOykyn, mtykyo, nllkan, 
aatfcmv nimkus, oooon, pydrya, rebua, rwbnn, riipaa, rattan, 
raskaii, so* tin, sajim, stfykyo, teikun, tetskan, torkun, Unison, 
tvadan, veRun, tarry n. 

c) Ofriga kontinoativa: hfthyn, hft&yn, hdngyn, hdrtyn, 
korskm, nimo, nakan, parskim, pifavon, pirsbon, piskati, pabon, 
pmfcun, puraire, sylkyn, titon, tilktra, Upon, tiukiro, tiaskan, 
torm, taiskdfi, tattam, tnrsktm, yrfttyn, yryn, yrmyo. 

C. ftfriga verba pi -un. 
Jkalim, aauaon* astao, aanq, ehdyn, balvun, baron* toilan> 
boson, huovmt, byokyo, byftryn* hayryn, bdryn, hdyryo> istao, 
jaapm, badon, kakro, kebna, kiikm, kiakon, kivoa, kjrmw, 
kaiaa, kobo*, kutsw, kykjn, Jcyfcyo, bytkyn, kyylyn, karkyo, 
Inrahni, lan$«i>> UifniQ; livon, mehiin, malon?, noidun, mmfciio., 
pabu*, paqnia, pobun, pobvaa, poakoo, puuakan, pyatyo* pysgra* 
pilyn, riison, ryopyn, situn, sivun, sol j an, sorvun, saitsun> snas* 
kan* aybyn, tyybyn, tajiiav tabtfi, tamsnui, tarj«a» ta«toi>, vaak- 
sir, uartoo, tibh», yilkan, vilskun* vjluo,. viwn, vfofctn, wjyn* 
valkyo, vajja, vfiJkyn, varkjn, Varvyo. 



n. Verba p& Hrtun. 
A. PrJmJtha. 

HammSstyn, kiilistyn, kilpistyn, kitistyn, kites ty a, komestan, 
kakistun, koaptstuir, kggfcistyn, tabastan, labtettra, lakaston, Intis- 
tun, fytistyn, lyytistyn, uralistau, akrilistao, nokistan, nyfcistyn, 
ptljSstyn, piUastnn, padistim, rabfetun, rapiston, rauvistun, ravish 
ton, rahistom, rapiston, ryytistyn, rSttistyn, sovistoo, sorfeasttlw, 
taltistan, tarsastun, tarsisUfa, tylkistyn, Onnfctyn. 

9. BerivaUu 
a) Af nomina pa as, es, w, os, us: abdistuo, hauras- 
Uui, hoojeston, jaovostun, kallistan, karmastan, kaanistun, kei- 



120 

kifttyn, kiivastan, kirlmUftft, koropaMun, tatipistiw, katitfem, 
liukastun, n&rkftstyn, opastan, orastan, oudastim, palja^iiia, p#a- 
sastan, pahdistoo, raikastuo, raitistun, Fakaato** rampastao, mm- 
mistan, rikastui), sairaatun, geijasUm, aeijestyo, ae'estju, iaivftslw* 
terastyn, tivistyn, turpastqn, tarvastun, tyyrisijn, tySlastyn, val- 
mistun, varastan, vaarastan, vehmastun, viacastun, viisastua, vilr- 
pastjtn, vilvastnii, vijyrastyn, voyristyn. 

A) Af nomiua pa a: abvistun, aristw, kaljastom, haUasUm, 
hiljastup, hyvfci»tyn, badastyo, ihastun, ijasijrn* ikavy&tyn, illastiia* 
julmistun, kauvastau, kipristya, kisswtun, kourastuB* kmtktmn, 
kakoistun, kummastun , kyllastyn, kylmistyn, kyyristyn, kayristyn, 
laahistan, laahastan, lakasttm, liiasttm, liivastan, livastun, livistyn, 
lommistan, matkastun, metsistyn, mutkiBtun, mykistyn, myuhastyu, 
niljastan, nilkastun, nirkastan, nyrkMstyn, Dtirkastaii , nalj&tyn, 
ntttistyn, omistan, pabastun, piifflistyn, pitkastyn, pohjastan, pnnas- 
Urn, pcmistcro, roukistufi* rumisttm, rymistyn, gik&stm, sdakistm, 
suoristan, taimistuD, taskistun, tuskastun, tyhmistyn, tylsratyn, 
tdokistyn, vabvistan, vihastan, vifthftstyn, ya&ristyn, allastyn, 
aHntyn. 

e) Af nomina pa i och ia: auristan, edkftyn, haalistan, 
batistuti, bannistun, hauristun, hengistyu, heagestyn, ihnestyn, 
irvistyn, jamistyn, kalpistun, kahistnp, kangistun, kapisttm, kar- 
mistun, kaahistan, kellistyn, laimistun, lavistan, likislyn, lahistan, 
labestyn, labistyn, mielistyn, miehistyn, miebastun, nahistuo, not- 
kistun, pensistyn, pengeiatyo, pienegtya, pdybistyn, ra*tistyn, raft- 
tistyn, sitkistyn, snpistan, tonkistun, tyrmistyn, anestun,' uudistun, 
valistan, varistan, viilistyn, vilpistyn, tirkastun, virkistyn, ybdis- 
tyn. ylistyn. 

d) OCriga d e r i ya t a : ehkastyn , hajistan , hallasfan , hallis- 
tua, birorastaB, iskostun, karaistnn, karistan, karpistun, kellas- 
tun, kiristya, kkkoatun, kobiatun, koariston, kapristyo, lahostun, 
luouistan, lyykistyn, meoestyn, myrkistyn, nipaatun, narkastun, 
polliston, puhistun, pallistan, puristan, pobistyn, ravistua, rie- 
mastun, rohvaistan, rypistyn, ryppistyn, sinistyn, sovistun, tuhos- 
ton, varistan, viemistyn, vilustan, virktistan. 



121 

C. BfcMteifcgsftmer. 
Atkiiiastao, hengfimystyn , Inppamastun, mrkkamastuii, nar- 
kamystyn, oukkamaatno , oakkamnstiiQ, ruotomastan , surkamaetan, 
serkamaitn, akfimyatyn, iiialnoistyn. 



m. Verba p& -aun. 

A. Primltiva. 

Mytayn, remppaun, renaan, rintaun, saivaun, adcaun, sui- 
paun, wpMD, taka<*n, tokayn, utaaa, vaiUyn. 

B. Derivata. 

a) Af nomina pa a: hairaun, hajaan, biukaan, hiuvaun, 
bobkaun, hdtayo, ilmaun, kahmaan, kapaun, kyllayn, kansayn, 
Japaun, napaun, natUun, perstaun, perayn, rampaao, ranlaun, 
remann, seisaun, sekaun, tunkkaun, turtaun, taskaun, ankkaon, 
aMyg. 

b) Af verba pa an: antaan, heittayn, juottaun, jattayn, 
kantaun, kylvayn, liittayn, lyottayn, muuttaun, ottaan, peittayn, 
pistayn, valaan, vet ay n. 

c) Af verba pa aan: avaun, harhauo, berayn, hiiaun, 
bormaan, jakaun, karkaan, kehrayn, kerayn, lamaan, leikkaun, 
likaun, lisayn, majtaun, mukaira, mulkkaav, mvtkacm, nakkaan, 
nenayn, nubraun, osaun, pakkaun, palauo, penkaan, perkaan, 
pilaan, pilkkaun, pnrkaan, pys&yn, raanaan, rampaan, rapaan, 
ravaan, rasvaun, salpaiin, tierami, solatia, syaiyii, lahrann, takaun, 
tarkkaun, tasaun, telaan* tolaun, toijaao, tobvaun, vaivaaft, ver- 
taun, viskaun, vaovaun, vatkayn. 

d) Ofriga derivata: erkaun, eraan, happaan, barjaan, 
liifcana, oibfeaun, piskann, patkaun, palttiyn , rikkann, suutaan, 
tyrmayn, tyttayti, vaitoun, valpatin, valppaun, vteraan, viJpanti, 
vilppann, vasayn. 

IV. Verba p& *anniuin, -aunin. 

A. Primitive 
EltaoiiDQn, haiiaannun, paltaannub, remaannun , rcuaannun; 
surkaannun. 



122 



B. 

m) Af attain a pa a: abvaanami, hajatfiraaa, halknnnan, 
harVMMimo:, benanuun, billaannnD., hobbaannaa, bataynayn, 
ikSannyo, ilmaannun, iltaanoan, Icapaunmni * kfosan— n, Iwm- 
taannnn, kyll&&nnyn , kgnsggnnyn , kflsntt&nnyn, lapaunnun, nal- 
vaannun, napaannaAr flattaannuji, pibfcaanuuu, niljaannun , nok- 
kaannan, naohaannan, na1j3£nnyn, nttlvkftnnyn, pebkaannun, pers- 
laannun, ram man mum , rantaunnan , geisaannuii , sekaannan, teh- 
kgtfnnyn, tonkkaanmra, tuskaunnno, Jtk&yrniyn. 

b) Af verba pa aan: avaanaun, enftganyn . faasfcaannnti , 
harhaunnun , barmaannnn, hiiaanmm, bukkaannun, jakaannan, 
kasaanmin, keraannyn, kiivaannun, lamaannuo, Himaanaun, lisSao- 
nyn, loukkaannun , makaannun, niatkaamran , mutaannun ,' mut- 
kaannun, osaanmin, per&3nnyn, parkaannon, pys5a*nnyn, rampaan- 
nan, sakaannun, tahraannun, tasaunnutl, telaanrmri, tomsaannnn , 
lohraannan, vaivaannun, viskannnun. 

e) Ofriga derivata: eraannun, erkaannon, bappaunmin, 
hapaannun, harjaannun, harskaannyn, istaannun, kylvaannyn, ras- 
kaunnuo, rikkaannun, riotaannun, valjaannun, valpaannun, val- 
paunnan, vetaannyn, vieraannun, vilpaunnan, vilpaannun. 



▼. Verba p& -etm, -inn. 

A. Prinitivi, 

Houbtenn., banteun, hnolevun, kiteyit, kopenu, murletro, 
myteya, pSteyn, nareyn, mkeun, sabeyn, tyreyu. 

B. Derivata. 

«) Af nowina pi * ocb ia: keakejn, kptQuu, kynUyu, 
lewvya, maahitm, mabiun, saviua, sileya, syakeyo, tarpeaii, Lua- 
leun, tympeyn, tyrmeya. 

b) Af verba pa en, in: imeyn, kuolean, kaariyn, laskeun, 
oleun, panflfc* *apaun,.Uttfcaa>;Srte£j, tokberift, aulemv tunkeun. 

c) Ofriga derivata: aseun, baatean, iskeyn, kanseyn, 
palkiun, pgateya, rampian, ratkeun, tuoreun, Uirraean, tormina, 
vahtiun, vanheun. 



113 
VI. Verba p& -4tutttittij ••cffimqn^ ■iimnnn, 

A. Primitiva. 
Huoleennan , raopeenoan, surkeennan. 

a) Af nomina pa i ocfa *** albraifim, bapeenmra* k»- 
veenoyu, korkeennun, laveennun, leveennyn, Dahkeennun , pi- 
meennyn, sakeennan, snppeenmin, saandennan, syakeennyn, tu- 
lemmtii, toletrs ww , tarpeeamia, twriawineti, yhteynoyn, ylpeyn- 
nyn, ylpeennyn. 

h) Af verba pa en, in: kuoleennun, laskeennun, oleennun, 
oppeennan, ratkeennun, saYjeennyn, tastiunnon, tekeennyn, tu- 
fcennuta. 

c) Ofriga derivata: afeemmn, aseemum, eneennyn, hier- 
reennyn, hoikeenmin, kureemran, laiheennun, toiveennun, tuo- 
reetittun, ttmneemitm, tdrpeevmtio , turveenrrao, tylseennyn, vM- 
heynnyil. 



VH. Verba p& 

Ajoun, hajoun, hautoun, hienoun, bieroun, hikoan, isowi, 
jakoun, jauhoun, kammoun, kirvoun, kokoun, kuloan, lahkoun, 
laboun, lakoan, Ienkoun, likoun, lumoun, laokoun, maloae, 
niyoun, paikoan, pikoun, pilkkoun, pdbttyn, reatoun, rikkoan, 
sakoan, seahtoan, ufexiu, hyo#b!, tHjDun, tarvoao, vahtoan, 
valoun, vesoun. ^ 

VHI. Verba p& -ounnnn, -oonnun. 

HajoaDDnn, halounnon, hautonnnun, heikkonnnan, hienoao- 
nnn, hieroannun, hilloonnun, haonoonnan, isoonnun, kehnoon- 
nan, ketoonnun, kirvoonnan, kokoun nan, korkoannan, rikkoannun, 
sakounnun, tajoumMf*,- ICTrvfeftftroaft. ■ '' 

IX. Verba p& -ton. 

A. Verba pi -atua, -aitua. 
Ahvaitun, kahmatun, kasatan, kevatyn, naivatyn, parratun, 
rftivatyn, sieratun, varalun. 



m 

B. Verb* pi -ttan. 
Ahvetun, ajetun, asetun, erhetyn, haudetun, helletyn, hier- 
retyn, hometun, jahmetyn, jaletyn, kangetun, karetnn, kentetyn, 
korretun, kovetun, kuivetun, kualetun, kylmetyn, meaetyn, mur- 
hetun, mustetun, nurmetan, nftivetyn, perhetyn, pMivetyn, sieretyn, 
tatatun, tyretya, vedetyn, yletyn. 

C, Verba pi -ituix.' 
Hellityn, irvityn, katffeUun, kftn&ityn, ntahtatn, nurmitan, 
pouditun, paivityn, talvitun, tuliton. 

D. Verba pi -otun, -oitnn. 
Ahavoitan, ahvoitun, hiotun, huoloitun, hurmoitun, jauhoi- 
tun, kahmoitun, kahnoituo, kahoitun, karveiton, kedotun, kilso- 
tun, kohotan, kokkaroitan, kontotan, kuurotun, kauroitan, naboi- 
tun, nealotun, nevoiton, paakioitun, parroitun, palloiton, poho- 
tyn, porhotyn, porrotyn, rammoitun , rasvoitun, rohdoton, rqo- 
hoitnn, ruskoitun, sammaloitun , sannoitun, sierotun, lierotun, til- 
soitun, ulotun, unhotim, varoitnn, vesoKun. 

E. Verba pi -utun. 
Savotun, vilutan. 



X. Verba p& -lion. 

Hivellyn* huraallan, imellyn, jotkellan, kimmellyn, kymmel- 
lyn, mukellun, nisellyn, nivellyn, palellun, puhellun, pahallan, 
sammallun, tarmellun. 



XI. Verba p& -mm. 

Huimerrun, kaharran, keperryn, kiperryn, kiverryn, kokar- 
run, kumarrun, kymarrjn, kamarryn, kaparryn, kaperryn, maser- 
ran, mykarryn, puserrun, pokerryn, taaverran, takerrun, tanner- 
ran, teperryn, tommerrun, tnperran, viherryn, averryn. 



125 

XII. Verba p& -nmm. 

A. Primitive 
H&mmennyn, kobemaim, korveonun, k&ryennyn, Iaayennan, 
markinnan , masennun, mytinnyn, palennnn, rakennnn, vaimennun* 

B. . Sejiiata. 

a) Af nomina pa a: balvennun, kaljenMin, kovennan, kuu- 
mennan, kylraennyn, lievennyn, lievynnyn, marjttnnyn, mtfdao- 
nyn, pabenoon, pidennyn, rameniran, rasemran, sonkenmin, sy- 
yennyn, tohmeonan, tammennan , tyhjennyn, tybmennyn, yahveni- 
mm, yaireonun, yanbenavn, yibanmin, y&bennyn. 

b) Af nomina p& i, ia: bimennyn, himmeoByn, kalaan*- 
mm, kayenmm, kypsetrayn, likennya, Igbeanyn, Uftmminnyn, ojen- 
nan, oijennon, pehmeimyn, pie&ennyn, robjehnun, silennyn, to- 
keairefi, tibwmyn, ylennyn, ylftnnyn. 

e) frig a deriyata: nuojennan, biukaninra , ko'oBBnn*, 
kfidjynnyn, Hemennyn, lymynnyft, murennon* ofaennan, paksun- 
nun, paranmm, tyvennyn, yaryenniin. 



Xm. Verba p& -aan, -ajan. 

A. Primitive 
a) Transitiva: ahtaan, arvaan, haappaan, baiskaan, hak- 
kaan, bafoaan halaan, banskaao, haukkaan, hiiaan, hintsaan, 
boiyaan, boiyaan, buijaan, boimaan, bniunaan, hylkaan, bysijtttn, 
byomMn, harbgftn, barnaan, jakaan, jamaan, jarsaan, kaappaan, 
kaipaan, kaittaan, kerjdia, kiemaan, kiUaaa, koUuta*, koomaan, 
koppaan, korjaan, keryaan, kosUan, kuhjaan, knppaap* ky- 
h&an, kaylfifin, lainaan, lappaan, leikkaan, loihkaan, lonunaAn, 
lonkkaan, lukkaan, lykkfian, masaan, mossaan, maikkaan, unuV 
kaan, mnlkkaan, muokkaan, matt&an, mydhaaa, mttykkaaa, ttdy- 
rian, naappaan, nakkaan, nappaan, naskaan, nirhaan, nubraan, 
nuohaan, nnoppaan, nyhk88n, paiskaan, paittaan, palvaan, par- 
jaan, peijaan, penkaan, penafin, perkaan, pnrkaan, pvabaan, 
pnujaan, raappaan, rainaan, raivaan, ransaan, rapaan, riivaao, 



126 

rillaan, risaan, roimaan., xoppaaa, raphaan, TynkaSn, rynttaan, 
ryyppaan, rfthmaan, raakkSan, raattaHn, saalaan, salvaan, siep- 
paau, sieraan, silaan, silpaan, aivaau, soimaan, solkkaan, sol- 
vaan, aaujjaan, sy&ajin, ayyinaan, saippaan, tahraan, tallaan, ta- 
paan, .temmaan, tihraan, iirpaan, tohvaan, tokaan, tolaan, tou- 
kaan, toakkaan, tuhlaan, tobraan, tarsaan, tnnhaan, tykkatto, 
tyrkkaan, tyssaan, tahUian, valkkaao, vennalta, yiemaan, viep- 
paaa, viippaab, wirkkaaii, viakaan, yaolaan, vanUala, vatkaan, 
vaajaan , ankaan. 

b) Intra naiiUim: haakkaan, ha was, hitaan, hinaan, hoikr 
kaan, iioifaan., bdjpaan, hoivaan, kokaaaa, hoUaan, hdraan, buifc- 
kaan, hoilaan, htrinaan, bulaati> fcamaan, bnokaan, huapaan, bo- 
raa«* human., him vaan, hyppaan, hyr^aa, by tain, hyftkkaan, 
hiiiJaan,, ibkaan, jaahaAD, jaamaaau jabkaaa, jahmaan, jaofckaao, 
janttaan, jaraa*, jymaan, jyakaaa, jyaata, jytaan, jainsaan, jaV 
raan, jaynaan , johmaan, kahaan , tkaWaan , kajaati , fata**, 
kalhhaan,, baraan* ftarkaan, ibawraan, kehtaan, ketgaan, kiep- 
paan, jkihaan* .kibnaan, kilkaan, kippaan, kiamaan, kirpaao, ki- 
taan, kolaan, komaan, krihaan* knihkaao, kui*kaan, kulaaa, 
kumaan, kuohaan, kaorsaan, knpaan, kapaan, laahaan, lakkaan, 
leijaan, leimaan, leiskaan, liikaan, liikkaan, leippaan, lohtaan, 
loskaan, lotajatb doukaan, loibkaan, 'Juijaafi, hrjslnran, loakkaan, 
luoppaan, lyhaan, laiskaan, laappaau, makaan, meiskaan, meis- 
kaan, myr&Mn, massaan, naraan, norkkaan, norppaan, norskaan, 
miMafiv mw*aan, ntttrajan, obkaao, osaan, palaan, panhaan, 
patikkaan, pdhvaan, pojaan, pyraati, pdyhafin, rataan, reijaan, 
reikkarao, Teidtean, viakkaan, rttajan, roinaaift, roiakaaa, rotajaa, 
rabjaan, ruskaan, rygkttfin, Tyyatfan, 'rfvaan, (aafraan, srokaan, 
gfahaan, sofefean, somlaan, sonkkaan, tafcaan, tamtnaan, taasaaa, 
taahaan, tetyaan, teiskaan, tolmaan, tepaaan, 'teahaaa, ftieiiaaa, 
tfaraan, tirbkaan, toubaan, tutaao, taraHn, tfknsflan, ffiyyfian., 
uibbaan, uraaan, yapaan, venMHa, vilaan, vohbaan, roikkaan, 
^Ibtian, vaftkaan, vaisdSn, valaan, ahkMn, oybktffin, ttykkaan. 

B. ;Derivata. 
.m) Af iiMwiainaipa a. leo. fTranaittVA: ahmaaa, aitaan, 
ep^an, haaakftaji, baanaan, haittaan, ..haiwan, fhaiifcaaii, hanaan„ 



127 

barjaan, harmaan, banskaan, hautaan, helaan, hdUMfti, barjaai*; 
hiivaan, biukaan, huikkaan, houkkaan, bukkaan, kuomaan, bii-* 
paan, berjaan, bftrmaan, hyvaan, bayUftn, ibraan, ivaaa, jataasi, 
jyvaan, kaarnaan, Jtasaan, katrtaan, kannaan, kauppaan, keb- 
raan, kelaan, kertaan, keraan, kesttfia, kaklaati, kinkaan, Jiiijwn, 
kiosaan, kobtaan, kolkkaan, korvaao, koaraan, kuivaan, kaltaan, 
kammaan, kuoppaan, knormaan, kunmaan, kuvaan, kylmaan, kv- 
nSan, kaSppaan, lahjaan, lainaan, lamaan, lataan, lauttaan, lie- 
kaan, liimaan, likaan, lisaSn, lokaan, lapaan, lajaSn, loysaan. 
raittaan, moskafttfl) mafaaii, nmllaan, mnokkaao, rikirhaan, mars- 
kaan, mustaan , mutkaan , maaraan, naaraan, nastaan, nanhaan, 
naalaan, nuraan, ntmskaan, otijaan, -pahnaan, paikkaan, paijaan, 
palkkaaa, peraaiv piittaan, pilaan, pflkkaau, 1 pol^'aan, pork- 
kaan, paaaaa, pitokkaaa. raanaan, raippaan* faiskaan,. rajaaa., 
rampaan, raavaan, ranbaan., irosbaan, roakaan, foanaaa.^ rippaiht 
sabaan, saftaan, . tialpaan*. saunaon,. isanmaaoi, tauvaan, seunaan, 
sewrafto, siiniaati, gikoftin* sokaan* <sdmaan, anojaan, suolaan, aoo*- 
vaaa, $anBaan,<syrjaan, lahmaan, takaao, taikkaaa, taaaan*4ela*i, 
tervaao, teraan, itilkkaan, iubkaan* toimaaft, Jnkkaan, tirippaaa, fcar^ 
vaan , toamaan , unkaan, vaajaan, vaaksaan, vaarnaaa, yaivaan., va«- 
kaan, valtaan, vammaan, vapaan, varaan, \astaan, vertaan, vetkaan, 
vihaan , viittaan , vimpaan , Vitmnaan , -yirtsaan , vouraan , vuokraan , 
viilppiiin, — 2». Intransitiva: barbaan, feein&Bti, bergaii, hik- 
kaab, rfcoiiaan, boivaan, bomaan, bahkaan, taqaam, buoraati, try** 
raan, fcliippaan, htfppiiin, fa^sata, foan, yrfhlaan , « jotaan , *ab- 
kaan, kalaan, feaiUcaan,1tii*ftaan,<ki&aaft» ktfrwan, kisaan, Icahvaan, 
konttaan, loaUawm, ioakkaan, loaaan, ldakftfin, leybkMBn, Myk«- 
kflto, matkaan, melaao, wjjrMh, myotattn, mSihafin, maahafln, 
nwlata, nambaan, nenaaii, ntahaafc, nojaao, nopp^am, milkkaan, 
noakfcaan, parato, piraan, pataaft, potikkaan, J pubkaan, fftfiaan, 
puofkaati, pftmin, TOhmiaD, raikbaan, rapaan, lyDtUte; *rafcfr8lin, 
rtekaftn, raivtfftn, naytefcm, <r$av89n, roy hftlta , saarnaan , saonaan, 
siipaan, snlaan, taikara, taljwan, tifemaan, tolttaan, femttaan, afc- 
kaan, ohmaan, vahlaan, vajaan, varaan, TeHtkaan, ribfaan, »nb- 
maan, Yirtaan, virUaan. 

b) Derivata af aadra ord: atiraa*, attaan , ^avaan , <endlhi, 
habian, hataan, fbelUMn, helppaan, henkaatt, holaan, 



128 

homsaan, houraan, huiskaan, hoomaan, h#ma*a, johtaan, kii— 
vaan, koukkaan, kBhUMn, lemaan, lepattn, Jevaan, myliaan, nyr- 
bian, nappa&n, pelkadn, pysadn, raanaan, ramaan, ruiskaan, 
rnohkaan, rosyaan, rtt&ppttan, reykkaan, sakaan, suikkaan, sirain, 
toman, yeisaan, fikkttjfn, arafin. 



XTV. Verba p& -oan, -oon, 

A. Primitiva. 

a) Transitiva: holhoon, kaipoon, kajoon, kalpoon, lai- 
nooQi lumoon, nilkoon, niukoon, piikkoon, pikoon, rankoon, ra- 
poon, reutoon, sikoon, ailpoon, survoon, tarpoon, tuohooo, vihlooo. 

b) Intransitiya: ammooo, hydkkdftn, kaikkooa, kaikoon, 
kajoon, kakoon, kaikoon, karkoon, karkkoon, kasoon, katoon, 
kimmoon, kirpoon, kiryoon, liemoon, liippoon, lubjoon, putoon, 
ptmhoon, rypdan, sinkoon, sirkoon, sinkkoon, tammoon, taukoon, 
tykoan, uppoon, vajoon. 

B. DerlvatJU 

a) At nomina pa o. l:o. Traosiiiva: halkoon, hilloon, 
himoon, katkoon, kirjoon, kiroon, kokoon, koloon, knmoon, knr- 
moon, laistoon, lakoon, linkoon, litoon, Luokoon, malkoon, pait*- 
toon, pakkoon, patooa, peittoon, piiloon, pilkkoon, pinoon, pi- 
V0OH, pulloon, rahnoon, rakoon, ronttoon, rakoon, runoon, ruok- 
koon, siivoon, iahkoon, tarjoon, tenbpon, toakoon, ttiboon, ton- 
kofin, yainoon, yakoon, varjoon, Verhoon, yetoon, .vinoon, yaoroon. 
— 2:o. Intransitiya: aaltoon, aikoon, horinoon, isoon, jakoon, 
janoon, kaimoon, kammoon, keikkoon, keltoon, kohoon, kurnaoon, 
lakoon, likoon, menoon, noroon, paastoon, pakoon, piiloon, rai- 
voon, remoon, sakoon, samoon, siroon, njoon, vaaksoon, yahtoon, 
yaloon, yenkoon, yihoon. 

b) Ofriga derivata: l:o. Transitiva: asoon, haroon, 
hiukoon, hiukkoon, jamoon, kankoon, karvoon, keftoon, me- 
loon , napoon , nioboon , paloon , rasyoon , * yartoon , yierooii. 



129 

— 2:o. Intransitiva: aoroan, hajoon, hikoon, keikoon, Uhoon, 
maikoon, piroon, pisoon, poakkoon, sekoon, tajoon, valoon, 
varoon, vesoon, vippoon, virkoon. 



XV. Verba p& -ean, -een, -ian. 

A. Primitive 
HerkeSn, herkiin, haikean, harkean, hdvign, hdltiin, kat- 
kean, kerkean, kerkiin, kiipeen, kutian, knrniin, kykean, k«- 
kean, kSpeSn, lankean, laukean, liakean, niukean, olkean, ratkean, 
raukean, repean, riukean, ropean, rypeSn, salvean, sikean, si- 
kifin, snkean, sakean, ttinkean, tymean, virpian. 

B. Derivata. 

a) Af nomina pa t, ia: ankean, aurian, eriin, erian, bal- 
kean, helteen, heltiin, hirvian, hirveen, hapeen, ilkeen, jnlkeen, 
kankeen, kehkian, kopean, kosian, kypsean, kyytian, karke&n, 
levian, lihjeen, lyylian, lampean, lampian, la'pian, mahian, no- 
kean, oikean, pehmian, pehmean, pikian, pikean, pimean, poik- 
kean, puhkean, rohkean, sakean, sappean, savean, selkean, sel- 
kiSn, selvign, sokean, solmian, solmean, suvean, sylean, talian, 
telkean, tyvean, umpean, vihtian, virean, virkian, virkean, ylpeSn. 

b) Ofriga derivata: hiukean, kiireen, lobkean, lommean, 
piimian, seikean, saovian, syvean, vaikean, vaikkean, valean. 



XVI. Verba p& -nan, -non. 

A. Primitiva. 

a) Transitiva: ammnan, ampuan, kahmaan, kaloan, kim- 
puan, kohmoan, mnljaan, rapaan, reutnan, ryhmyan, silpaan, 
sivnan, talnan, vihloan. 

b) Intransitiva: atnnn, hiruan, hubuan, bymySn, hyo- 
kyan, halyan, jyryiin, kaamuan, kahaan, kojuan, kajuan, komaan, 
kasoan, kimmaan, kirpoan, kirppuan, kohmnan, karnoan, lansnan, 
leimnan, linknan, lydkyfin, mekuan, meluan, mernan, mesnan, 

Suomi 9 



130 

mearaan, mojuan, moauan, posaan, purbaaii, pnrsaan, petnatt. 

pyljyaii, pyylyto, reauan, rimuan, rintuan, seuhnan, sohaan, sab- 

naan, snitsaan, tenraan, topruan, tnrsuan, uppuan, valaan» va- 

nuan, almy£n. 

B. DerivaU. 

a) Transitiva: ahmunn , ajnan , haallaan , baluan , jooruan, 
jottuan, kirnnan, kohnoan, kurmaan, Ionian, losaan, lapnan, 
miiloan, paalnan, piiluan, pilkkaan, pilppnan, pnmppaan, pys- 
tjan, polkkyan, pollyan, rehuan, risuan, rojuan, sanvuan, sii- 
puan, suljaan, suoskuan, suppuan, sylttyan, taamuan, tajnan, 
vainnan, vipnan, voruan, alyan. 

b) Intransitiva: aaltuan, haamaan, babmnan, beluan, 
bayryan, hoyryan, jaomuan, karjuan, kartaan, katkuan, kiemnan, 
kilmaan, kipmin, kiruan, kiakkaan, kohaan, koakkuan, kuilaan, 
lemuan, lipnan, liohoan, Ionian, lymyaln, marnaan, maurnan, 
mahaan, messuan, metuan, mouruan, myrskyan, maryao, molyan, 
nojuan, pasuan, pelmuan, purkaan, pyryan, rajaan, remuan, 
repsuan, rumpuan, rytyao, ramsyan, rayhyan, romyan, ronsyan, 
samaan, silpaan, silppaan, sivuan, samuan, sylttyan, tauruan, 
tihmuaa, tihraaa, tilkknan, tiakkaan, tuhaan, tuittnan, taiskuan, 
tapsaan, uhkoan, vabtuan, virkuan, viraan. 



XVII. Verba p& -otan, -oitaau 

A. Transitiva prlmitiver. 

Harjoitan, bankotan, inbotan, juopotan, juamotan, kirvoi- 
tan, kokotan, kolotan, knrmotan, kokotan, mojotan, naiskotan, 
odotan, osotan, peipotan, riepotan, ripoitan, sikotan, tioitan, tor- 
kotan, tarkdtan, ulotan, anhotan. 

B. Transitiva derivator. 

a) Derivata af nomina pa o och verba pa on och oan. 
1) Af nomina pa o: armoitan, ekdotan, ha'oitan, helpotan, bul- 
pioitan, hoistotan, hbystotan, iloitan, kaboitan, katotan, kervo* 
tan, kiskotan, konbotan, koahotan, kulotan, karoitan, pingotan, 
pokotan, porotan, pobotaq, ponotan, roistotan, rpohritan, sakotan, 



131 

siirotan, tanoUn, torrotan, vahdotan, veuloian. — 2) Af verba 
pi on: baadotan, biotas, kiskotan, kudotao, kn'oitan, ryvotlm, 
geisotan, sidotan, ulvoitan, valvoitan, vannoitan. — 3) Af verba 
p& oan: podotan, sinkoitan, tanvotan, npotan, vajoitan. — 4) Af 
saval nomina pa o, som verba pa on: jaahotan, kydotan, 
neovotan, ta'otan, toivotan, nskotan, vellotan. — 5) Af nomina 
fk o ocb verba pa oan: aallotan, kadotan, kohotan, lioitan, 
pakotan, pinotan, ra'otan, rnnotan, sakoitan, varjotan, vaorotan. 
— 6) Af saval nomina pi o, som verba pa on och oan: 
aivotan, kammoitan, laboitan, piilotan, verhoitna. 

b) Af nomina pa a harledas foljande verba p& oUan: 
1) Af snbstantiva pa a: ahvoitan, haaroitan, baavoitan, bajo- 
tan, hioitan, hikotan, hopioitan, ilmoitan, kapotan, kilvoitan, kir- 
joitan, labjoitan, laidotan, laodotan, lihoitan, lonkotan, nahoitan, 
nauhoitan, nauloitan, nikotan, paidotan, pajotan, paloitan, pauloitan, 
piboitan, pinkotan, ponkotan, raavoitan, rajoitan, rasvoitan, raa- 
boitan, raadortan, ripotan, sannoitan, sannoitan, sekoitan, sioitan, 
silloitan, talloitan, teloitan, teroitan, tiloitan, tilkoitan, tnbvoitan, 
tasinoitan, obotan, vaajoitan, vaaroitan, vallotan, varotan, velvo- 
tan, vervoitan, vihoitan, viihkotan, viitolan, vioitan. — 2) Af 
adjektiva pa a: aroitan, kuumoitan, lnjoitan, paboitan, tarkoi- 
tan, tasoitan, veteloitap. 

C. htraasitiva. 

a) P r i m i t i v a : bassotan , hnohotan , kaakotan , kallotan , kas- 
kotan, kiimotan, kikotan, kiiotan, kiiskotan, kojotan, kollotan, 
komotan, kotkotao, kayhotao, konotan, kordtan, laHotan, Iehotan, 
leitsotan, lihjoitan, lihvoitan, laahotan, mobotan, norvotan, nni~ 
jotan, nyrrotan, paapotan, papotan, piipotan, popotan, pobotan, 
puuhotan, pallot3n, popotan, raapoitan, rehotan, reikotan, remoi- 
tan, retkotan, riipotan, rotkotan, roy kotan, toljotan, tonhotan, 
tollotan, vaapoUn, allotan. 

b) Derivata: alnvoitan, ammotan, habotan, bassotan, he- 
botan, beloitan, hohotan, hoikotan, boilotan, hollotan, bolotan, 
bonotan, bopotan, bopsotan, hototan, holptitan, hdloifin, bdpo- 
tfin, horkoUn, hossotan, jorotan, kaihotan, kellotan, kenotan, 
kotjotan, knnmotan, lengotan, lerotan, lingotan, lobotan, lojotan, 



132 

lotietan, lopotan, lorolan, mtfkdtan, niubotan, nohotan, nokotan, 
nolotan, norkotan, norotan, ohotan, oijotan, persotan, pojotan, 
pullotan, punoitan, ramoitan, sikoitan, sinhotan, soloian, sonko- 
tan, sopotan, sorotan, tehotan, t ohotan, venotan, vihoitan, viha- 
yoitan, voivotan. 

Efler betydelsen delas Intransitiva pa otan och oitan f 
fdljande klasser: 

a) Sasom bestamningsord (deskriptiva) till andra 
verber nyttjade: (nauran) hahotan, hehotan, hohotan, reho- 
tan, reikotan, retkotan; — (laulan) heloitan, jorotan, lorotan; — 
(puhun) hollotan, holotan, honotan, hopotan, hototan, bolpotan, 
holotan, hopotan, lerotan, lohotan, lopotan, m5hotan, paapolan, 
papotan, pullotan, sonkotan, sopotan; — (jaoksen) holpotan, hos- 
sfttan, kaibotan, lingotan, piipotan; — (itken) holotan, kalotan, 
kollotan, lallotan, lollotan, nyrr5tan, alldtan; — (makaan) keilo- 
tao, kdrotan, lengolan, lojotan, jorotan, lorotan, mokotan, reiko- 
tan, remoitan, retkotan, rotkotan, venotan; — (kayn) kojotan, 
kdrdtan, lingotan, nyrrdtan, vaapotan; — (istan) kenotan, kond- 
tUn, jurotan, kordtan, nolotan, norkotan, nokotan, ndkotan; — 
(palan) hehotan, heloitan, hollotan, kiimotan, kilotan, komotan, 
kaomotan, rehotan, remoitan; — (kasvan) alavoitan, lebotan, leit- 
sotan, pahotan, pnnbotan, tebotan, vihoitan, vibayoitan; — (lyon) 
hossotan; — (hengin) hnohotan, lasihotan; — (banknn) hollotan; 
— (syiin) lopotan. 

b) Verba, som ntmarka troghet och l&ngsamhet: hop* 
sotan, lobotan, mohotan, norvotan, raapoitan, ramoitan, riipotan, 
toljoUn, tollotan. 

c) Verba, som ntmarka ett ljud eller late: t. ex. har- 
kotSn, kaakotan, kikotan, kotkotan, mohotan, mokotan, pdp5- 
tan, roykbtan, sinhotan, solotan, sorotan, tohotan, touhotan — 
jemte de (ran interjectionen afledda: hoikotan, hoilotan, nohotan, 
ohotan, oijotan, voivotan. 

d) Ofriga intransitiva: ammotan, kaskotan, kiiskotan, 
kutjotan, kayhotan, lihjoitan, lihvoitan, ninhotan, nokotan, noro- 
tan, naijotan, persotan, pojotan, pnnoitan, sikoitan. 



133 

XVI1L Verba p& -utan. 
A. Primitive 
Hassutan, heidytan, hiepotan, hipsutan, bissutan, husatan, 
hutntan, hakytan, harsytan, jarnutan, karnntan, kitjutan, kuihu- 
tan, knopatan, knskutan, laputan, lapsatan, linkutan, lopsutan, 
lapsatan, tyllytan, lyyrytata, lapytan, mangatan, matsntan, mur- 
ratan, matjatan, mutsatan, nalkutan, napatan, narkntan, nntku- 
tan, nyrrytan, palpatan, ratkatan, reika'tan, reiskatan, reipsatan, 
rytkytan, royhytan, rdykytan, susatan, sayhytan, sayrytan, tanka- 
lan, taputan, teputan, tarkutan, tyrkytan, vaaputan, vaikatan, 
inkytSn. 

Anm. Dessa verba hafva mest en freqventativ betydelse; derjemte 
Sro de fiesta af dem intransitiva. 

B. DerivaU mcd transitiv betydelse. 

a) Af nomina p& u deriveras: arkntan, halutan, hirnra- 
tan, hoasatan, hallalan, hantatan, hayrytan, hotytan, hoy ry tan, 
kahotan, kimpatan, koalatan, kolkatan, karrytan, karytan, liejutan, 
liekotan, lookotan, lymytan, laksytan, loylytan, ma'atan, mnlka 
Un, myllytan, myrkytan, myrskytan, mytytan, paanntan, pa j a tan, 
piUutan, pyrytao, pystytan, pollytan, raiskutan, rydpytMn, savotan, 
salytan, tajntan, tihatan, tikatan, tilkutan, tomntan, taoksutan, 
lapsatan, tundotan, ahatan, varvatan, viirntan, vilutan, vivutan, 
virkntan, alytan. 

b) Af verba pa un: adatan, ajetutan, eksytan, erhetytfin, 
estytan, haakatan, heilatan, belkatan, bepsatan, berntan, hetku- 
tan, biiskntan, hirnutan, hivntan, holkotan, homehdatan, home- 
tutan, faorjatan, hadjotan, haiskatan, hakutan, haljutan, haiku- 
Un, haojatan, hylkytan, hytkytan, byydytan, hyddytan, hasytan, 
hadastytan, haalytan, hdlkytan, boykytan, hdylytan, hoy sty tan, 
ihastatan, istatan, joadatan, jnovntan, juatatan, jahdytan, jah- 
metytan, jarkytan, jaadytan, kaikatan, kalkotan, kalpistutan, kar- 
tatan, kallutan, kestatan, kestytan, kesotan, kiebutan, kiekatan, 
kiikatan, kiilataa, kiljutan, kirskatan, kidotan, kolkatan, kosta- 
Un, kalatan, kuohntan, katkntan, kuulutan, kyllytan, kyllastytttn, 
kypsytan, kysyt&n, kytkytan , kyylyt an , kaannytan, koyhdytan, lah- 
dutan, laihdatan, laihetatan, lannutan, lauhdatan, lansutan, lep- 



134 

satan, lepytan, torkutan, lerputan, tiehutan, linnytan, lierntan, 
liestytan, liikatan, lirpntan, liubutan, lohdutao, loikatan, lorpn- 
tan, lasvutan, laskutan, laikytan, lotkytan, ltfydyian, loyhdytan, loy- 
kytan, maadutan, mahdntan, menestytdn, miellytan, muistutan, 
mnstutan, myftdytan , myonnytan, nestytan, niisatan, niiskutan, 
noidatan, nukatan, naokatan, noarrotan, narkMstyt&o, naannytao, 
nohdytan, ndyrrytan, onnutan, paadutan, pabdutan, paisutan, 
parskatan, paratan, pirskataa, piskatao, pndistotao, puhotau, pur- 
sutan, paonnotan, puututan, pysytan, pyorytan, pyorrytan, raa- 
vutan, riekatan, rievutan, riiskutan, riputau, roostutan, ryydy- 
tan, saavntan, saastatan, sammotan, satutan, sivatan, sotvatan, 
saostatan, suovntan, snututan, syhytan, sylkytan, synnytan, syty- 
tan, sailytan, saadytan, taivutan, taltotan, talutan, tartatan, tipa- 
tan, tirskatan, tiukutan, toivutan, torkatan, totntan, toasntan, 
turvatan, tnrskatan, tyrtytan, tydytSn, tyystytan; lyydytan, taydy- 
tan, nintitaii, ulotntan, anhotatan, uuehdutan, nuvqtan, vaavatan, 
yaivatan, valotan, vanntan, vellntan, venytan, vetyt&n, viihytan, 
Tiivytan, vilkutan, vilskutan, vingutan, virntan, voidotan, voivn- 
tan, vydrytan, vaijytan, valkytan, vasytMn, vaavytiin, yhdytan, 
yllytan, yddytao, arkyUn, arrytan, arsytSn. 

c) Medelbart transitiva verber (effektiva), bildade 
or imagingra former: aivastatan, ajatastan, baetutan, kat- 
sotutan, kuljetatan, kuobitntan, kuulutntan, kylmetytan, oikota- 
tan, nostutan, oksennatan , pamahdatan, porotutan, venybytan, 
varistytan. 

C. DerhaU med intraisitiv och freqvenUtiv betydelse, 

a) Af nomina bfirledas: bapsutan, hamsalan, hopntan, 
hopsotan, builntan, balraatan, jatkatan, jaakutan, joratan, jutku- 
tan, jankytan, kalkotan, kitkutan, kormutan, kornutan, kotjataa, 
laratan, liiratan, liputan, loilatan, lorutan, lbnkytan, maratan, 
monrutan, myrrytan, moykytSh, naskutan, naaskatan, nilkatan, 
nirsutan, nopatan, pamputan, puputan, rempntan, repsotan, res- 
sntan, ripsntan, tatattan, tafekutan, tyytytan, nikotan, nakatan, 
Yiiskntan, viskntan. 

b) S&som biformer till andra verba fdrekomma: byr- 
rytan , bysgytan, barnytan , jankutan, kaapatan, kihnutan, kohnotan , 



135 

kopsutan, kaikotan, kaiskutan, kurtoutan, ktfykyjan, loiskutan, los- 
kutan, maiskutan, matkutan, murrutan, nakatan, napsntan, nie- 
kntan, norrutan, nuuskutan, nytkytan, paakatan, piiskutan, roos- 
kutan, rongotan, ropsutan, rouskutan, raikatan, rnopatan, ryn- 
gytSn, ryskytan, rytkytan, raikytan, itfiskylan, rapytan, rapsytan, 
rongytan, sonkutan, saikytan, sapsytan, savytan, say ky tan, tassu- 
tan, tissutan, tokutan, tuhrutan, tui kutan, tykytan, tjrkytan, v&t- 

kytan. 

D. flfriga derivata. 

Hauskntan, hihoutan, houkutan, hypytan, haikytan, halyttfn, 
itkutan, jaoksntan, kahutan, keskntan, ljpsytan, naoratan. nei- 
dytan, nikntan, nokutan, pilkuUn, poruUn, posutan, pookuUua* 
suitsataa, sujutan, suputan, snrkutan, suavutan, syylytan, tupro* 
tan, taulutan, tyvytan, vakuutan, vastutan. 



XTK. Verba p& -etasu 

Anm. Dessa aro alia transRiva och, utom l&hettin och tyret&n, alia 
derivata. 

A. Af verba p& -en h&rledas. 
Haetan, huoletan, imetan, isketan, itketan, koetan, koske* 
tan, kuljetan, kooletan, kusetan, kylvetan, kytketan, kasketan, 
katketan, lasketan, lopetan, laetan, luuletan, lahdetan, menetan, 
nieletan, nyljetan, panetan, pieksetan, pieretan, puetan, paretan, 
pusketan, ryvetan, suretan, syljetan, te'etSn, taletan. 

B. Af nomina pa -a, -i, -et och verba pa -an, -ean. 

Ahvetan, kuivetan, kuametan, kyhnetan, — kypsetSn, lap- 
setan, opetan, tuuletan, imetan, — huovetan, panetan, tervetan, 
tnoretan, vaatetan, vaihetan, — ajetan, palelletan, — kiivetSn, 
langetan, niuvetan. 

C. Mindre regelbimdna Mldningar. 
Asetan, erhetan, maretan, oksetan, viifaetan. 



136 
XX. Verba p& -atan. 

Dessa aro till storsta delen transitiva och derivata. Intran- 
sitiva aro endast: hujatan, hulpatan, kakotan, lapatan, Wl&t&n och ISpdtSn. 

A. Primitive 
Kakotan, lallatan, lapatan och sadatan. 

B. Derivata. 

a) Af Domina pft a: ennatan, hiljatan, maratan, m£d&- 
tin, n&ljtttan, omatan, paskatan, porrMUn, rondatan, syylata'n. 

b) Af verba pa an: ajatan, apatan, el&t&n, haa9tatan, 
baktatan, hihdttt&n, hnudatan, idatan, jaabatan, j&tatan, kaarra- 
tan, kaivatan, kannatan, kastatan, kasvatan, keitatan, kierratan, 
kiidat&n, kynnatita, kaannatao, laitatan, lanlatan, lennStan, lyp- 
s&tao, maistatan, murratan, nanratan, nostatan, noadatan, otatan, 
peitatan, pid&tan, pieksatao, riennatan, soadatan, sulatan, s&rv&- 
tan, tapatan, tydnn&tan, valatao, yedatan. 

e) Af verba pi a an; haudatan, her&tan, hiuvatan, huo- 
katan, hypatan, johdatan, karatan, kehriftan, keikatan, kesSUin, 
kuivatan, kuvatan, lakatan, levatan, lisatan, osatan, palatan, pel- 
jatan, peratan, pissatan, pysatan, rapatan, sorvatan. 

d) Mindre regelbanden bildning ega: hapatan, lahda- 
tfn, rynnatan, satatan. 



Verba p& -itasu 

A. Primitiva. 

Heritan, holhitan, ikitan, jaritan, kennitan, kanitan, lapi- 
tan, lehhitan, lipitan, ioritan, mohitan, paalitan, pyhitan, pan- 
tan, rakitan, saritan, taritan, valitan, yritan. 

B. Derivata. 

a) Af nomina pa i, ia, io samt af verba pa in, tan, 
ean harledas foljande verba pa it an: eritan, etsitan, bar- 
mitan, hellitan, himmitan, hiryitan, bavitan, hurvitan, haatitan, 
hypitan, byoritan, havitan, irvitan, jaaritan, jukitan, jumitan, 



137 

jamit&n, j8nnit8n, kaapitan, kaaritan, kaksitan, kanitan, kehitan, 
kellitan, kepi tin, kerilan, keskitan, kieritfin, kiinnitan, kivitan, 
kolmitan, koritan, kuritan, kutitan, kyydit&n, kapitan, kasitan, 
lehditan, letitMn , livitSn, tamitan, lyylitan, lammitan, mieliUtn, 
maoritan, mangitan, nimitan, nnolitan, pakitan, paritan, pebmi- 
t£n, penkitan, piiritMn, pikitaD, pillitan, pinnitan, pititan, potki- 
tan, puliitan, pyykitan, pydrit&n, ripitan, ry'itan, rangitSn, selit&n, 
siivitan, si'itan, silitan, simian, sitkitan, sovitan, snnnitan, suosi- 
tan, tallitan, tibitan, tiistitan, tilitan, toimitan, tuiskitan, tnkitan, 
tulitan, tnnlitan, touditan, varitan, vierit&n, viritan, virvitan, vis- 
sitan, viilitan, yksitan, yskiUn. 

b) Af nomiaa pa a: belli tan, hyvitan, haikitan, bamiitan, 
hdlliUta, jahlitan, kehitan, kengitSn, kotvitan, kovitan, kummitan, 
knvitan, kyltit&n, kynitan, ktiositan, lievitMn, lnjitan, munitan, 
maariian, neljitan, nelitan, neaitan, nukitan, nnoritan, nalittin, 
ojitan, ositan, pesitan, pissitan, pitkitan, po'itan, pyhitan, pdnki- 
tan, sonnitan, snoritan, suannitan, teritan, tnnmitan, vahitan. 

c) Biformer till andra verber aro foljande: horitan, 
buimitan, hairitan, horitan, nakitan, nuritan, soritan, tohitan. 

C. Ofriga verba pi -itan. 
Hasitan, kohitan, nohitan, rasitan. 



XXII, Verba p& -ahutan, -autaa. 

A. Momentana. 

Heilautan, bivautan, hniskautan, hujaatan, hynkaytan, hay- 
rSytfn, jatkautan, jyraytan, jyskfiytan, jysSytan, jaraytan, jark&y- 
tan, jaskaytan, jasgytan, kajahatan, kalkkahotan, kamahutan, 
kammabutan, keikkahutan, kiehaatan, ki ha a tan, kolahntan, kolk- 
kahutan, komahutan, kopabntan, kamahutan, liikabntan, lnskau- 
tan, laikahytan, pamahutan, pankahotan, pirahatan, posabatan, 
potkantan, pyor&hytan, pflykahytan, rosautan, pdlahytMn, poyhay- 
tita, rotkahutan, ryskahytan, rysahytan, rSpahytSn, rajabytan, 
rapsaJiytan, siukahutan, sirahutan, sitkahutan, siavahotan, siva- 
hutan, sujahntan, saljahntan, saikahytan, savahytan, tomahotan, 
tirahytan, vilahotan, vivahotan, vydrgytSn, varvaytan. 



138 

B. Effektfva. 

Hairautan, baivautan, havautan, heiltaytfn, buokaatan, bars- 
kaatan, hyppayt&n, bytaytan, bataytan, ihaatan, ilahotan, kal- 
jabutan, karautan, karvautan, kehraytan, kitautan, korjautan, 
kuppautan, kyolaytan, kayttaytan, lakkautan, lamautaii , leikkaa- 
tan, lakahytan, maalantan, makautan, nooskautao, nyrkaytan, 
palantan, perkautan, piskabutan, porabutan, putkaatan, pysahytan, 
pyorraytan, raskautan, ryyppaytan, rakkaytftn, royhaytan, roykay- 
tan, roytaytan, seisabutan, sorvautan, tavaatan, tukabutan, tus- 
kautan, valahutan, valautan, vammantan, vaoburskaatan, vapahu- 
tan, vauvautan, veisaatan, viipautan, yhdyttaytaa, y Hay tan, 
akaytan. 

C. Ofriga verba pa -utan. 

Uyljaytan, hakaytiin, karaytan, Iinkahutan, livautan, loukka- 
hutaii, laikabutan, vaapaatan. 



XXm. Ofriga verba p& -tan med fdre- 
g&ende vokal. 

Dessa a*ro i allmanhet hogst fa, och faos Reowall 
forekomma endast fdljande: batyytan, ilmuutan, kammoutan, 
kebnoutan, kipuutan, koyuutao, kahyytan, laskeutao, makeatan, 
mukautan, murteatau, paruutan, pimeytan, retuutan, reutuutan, 
sieroutan, sakehytan, tastiutan, taakoutan, terveytan, tyreytan, 
nbuutan, vakuutan, vikautan, visseytan, visuutan. 



XXIV. Verba p& -ahdan. 

A. Momentaaa. 
a) Primitiva: haamahdan, huupahdan, hykabdan, byokab- 
dan, hairahdan, jupsahdan, jutkahdau, jaskahdan, jasabdan, ka- 
mabdao, kavahdan, keijabdan, kopsahdan, knpsahdan, knupah- 
dan, lapahdan, liepsahdan, lyypahdan, lapsabdan, lasahdan, mois- 
kahdan, mojahdan, muksahdan, mulahdan, marahdan, maksabdan, 
ninkabdan, naljahdan, nurjahdan, nyrjabdan, pauskabdan, pemab- 
dan, passabdan, pflkahdan, paUabdao, pdtkahdaa, rojahdan, ro~ 



139 

mahdan, rotkahdan, rupeahdan, rysabdan, sitkahdan, surahdan, 
sailahdan, tikafadan, taikabdan, tnjabdan, viuskabdan , vavfihdan, 
aikahdan, bnntihdan, orrahdan. 

b) Parallelt med verba pa un sta: haukahdan, heilah- 
dan, hiiskahdan, boilahdan, horjahdan, bniskahdan, bailahdan, 
haalahdan, jyskabdan, jarkahdan, kalkahdan, keikahdan, kiljab- 
dan, koikahdan, kokahdan, Hikahdan, loikahdan, loiskabdan, lon- 
kahdan, loskahdan, laikahdan, loyhkahdan, toykShd&n, naskahdan, 
nilkabdan, nnkahdan, nuokahdan, onnahdan, parabdan, p a aka fa- 
dan, piiskahdan, pirskahdan, purskahdan, puaskahdan, pysahdan, 
pyorahdan, parskabdan, roiskahdan, rouskahdan, ryskahdan, rai- 
kahdan, raiskahdan, satahdan, sojahdan, sylkahdan, tipahdan, 
tirskahdan, tiokahdan, tiuskahdan, torahdan, luiskahdan, turskah- 
dan, venahdfcn, vierahdan, viivahdan, vingabdan, viubahdan, vyo- 
rahdan, varvfihdan. 

c) Parallelt med verba pa isen star helahdan, balab- 
dan, bumabdao (buumahdan) , hyrahdan, jomabdan, jymabd&n, 
jdmahdan, jarahdan, kahahdan, kalahdan, karabdan, kilahdan, 
kimabdan, kolabdan, komahdan, kopabdan, korahdan, kahabdan, 
kumahdan, karabdan, narabdan, nirahdan, norahdan, pamabdan, 
purabdan, pyrahdan, parahdan, pdlahdan, rapabdan, rohahdan, 
strahdan, solahdan, sorahdan, sobahdan, tirahdan, tomahdan, 
tuhahdan, tarahdan, tomahdan, vavahdan, varahdan, ahahdan, 
grMiutin. 

d) Parallelt med verba pa aan sta: hajabdan, basah- 
dan, haakahdan, havahdan, herahdan, houkahdan, bajahdan, boo- 
yahdan, kajahdan, kallahdan, knivahdan, leimahdan, leiskahdan, 
levabdan, liipahdan, luiskahdan, loy kahdan, napsahdan, nanrab- 
dan, pirahdan, porahdan, pookabdan, pulabdan, pnnahdan, rais- 
kahdan, mskahdan, rapabdan, rdybaihdan, sivabdan, saikahdan, 
sarr^hdan, tassahdan, tirkahdan, vikahdan, vinabdan, vihjahdan, 
vilabdan, viskahdan, vatkahdan. 

e) Ofriga derivata momentanea pa ahdan aro: en nab- 
dan, haikahdan, bairahdan, haiskahdan, hassabdan, hivahdan, 
hyhmahdan, baviifadaii, hayhahdan, hoyn^hdan, juolahdan, kal- 
jfthdan, kammahdan, katsahdan, kimmahdan, kissabdan, kdmMh- 
dtin, linkabdan, livahdan, loonabdan, mnljahdan, matkahdan, nyr- 



140 

faftbdito, pakahdan, palahdan, pierabdan, posahdan, potkahdan, 
puikahdan, putkahdan, pdllflhdlfn, remahdan, riemahdan, riep- 
sahdan, ripabdan, rttjahdttn, rttps&bdttn, seisahdan, surkahdan, 
•utkabdan, s&y&hd&n. 

B. UUa bestimd momenta! betydelse. 
Armabdan, el&hdttn, jolkabdan, julkahdan, kynahd&n, kfcr- 
yahdan, suyahdan, valjahdan, vapahdan. 



XXV. Verba p& -an. 

A. Traasitiva prlmithrer. 

Abdan, ajan, annan, apan, estdn, baastan, heitan, hierran, 
hiestan, hiistan, hoidan, hoihdan, hoitan, huudan, haddan, boys- 
Uin, ja'an, jatkan, jaohdan, jystan, jyystMn, jaydan, kaadan, kai- 
van, kalvan, kannan, kartan, kastan, katan, keitan, kiellan, kiia- 
tan, kiitan, koinan, kostan, kylvan, kynnan, kaannan, laistan, 
lapan f laulan, liistan, liitan, lypsan, loydan, maistan, maitsan, 
maksan, maistan, murran, matan, niedan, niehfin, nietan, niis- 
tan, noudan, nadan, naUnnan, ostan, otan, paahdan, pahdan, 
painan, paistan, peitan, petan, pidan, pieksan, pirstan, pistan, 
poltan, puutan, pobdan, paistan, puitan, paran, paarran, pyydan, 
raadan, raastan, raistan, riistan, raatan, ruhdan, rydstan, saastan, 
sal van, sied&n, siidMn, siirran, soudan, suetan, saollan, syydan, 
sydksan, sarvan, sSastiin, taitan, taltan, tapan, uitan, uotan, 
uotan, valan, vatkan, vedan, vaistan, vaitfn, valtan, vaiannan, 
yotan. 

B. Transitiva derivator. 

Alan, aatan, avan, haistan, haitan, hiennan, birtMn, hyy- 
dan, hyytan, jadan, jaohan, juotan, jallan, jaadan, jaatan, jdtan, 
kaibdan, ketan, kierran, kirran, koetan, koitan, kylmSn, kypsata, 
kMrtan, kaytan, koytan, laitan, liennMn, liestan, lietan, liistan, 
1 uotan, lyotan, miestan, moinnan, mustan, muutan, naitan, nes- 
tan, niitan, nostan, naistan, nay tan, paarran, paltan, piell&o, 
piirrftn, poistan, puitan, puollan, pyydan, pyorran, pMMtSn, pafis- 
tan, raanan, rydt&n, saatan, saarran, sautan, siinn#n, sittan, soi- 



141 

tan, sorran, snistan, saorran, stiutan, sundan, syytftn, syyst&n, 
sydtSn, sflistSn, sfl&dan, saatSn, saannan, toistan, taotan, tyynn&n, 
tyonnan, taytan, uitan, uistan, unrran, uutan, vahdan, vaihdan, 
veistan, vestan, vierr3n, vietan, viillSn, virran, voidan, voitan, 
yuollan, vyotan, ydtan, aannSn. 

C. Iniransitiva. 
Elan, hihdSn, hohdan, hohvan, buollan, idgn, jaksan, juo- 
dan, kaarran, kaikan, kaiskan, kalkan, kapsan, kasvan, kest£n, 
kiidan, kiillan, kitkan, kuroan, kuulian, lennMn, loistan, hiistan, 
lootan, luskan, l&ms&n, lSmpsato, Ian tan, mabdan, maltan, madan, 
miellan, napsan, naaran, nuudan, nyhdan, nyyst&n, palan, pflh- 
dan, riahdan, riennan, rihdan, riitan, roiskan, ryystan, raiskan, 
sadan, soitan, suitan, sulan, snutan, sadan, taidan, tiedan, tah- 
dan, taytan, vaarran, vaodan. 



XXVI. Verba p& -stan. 

A. Primitiva. 

Aivastan, anastan, batustan, batystan, jatustan, jntustan, 
kaplastan, kuikistan, kukistan, kaakistan, laapustan, laatustan, 
hroastan, lutistan, lymistan, lytistan, mulistan, muHistan, myllis- 
tan, natastan, natistan, nutastan, natystan, pelastan, pilistan, 
pilkistan, pollistan, ponnistan, pudistan, raavaslan, ratjastan, 
ravistan, rehvastan, rynnistan, ryonystan, rSpastan, takistan, tei- 
vastan, tepastan, tillastan, liuvastan, vaapustan, vatustan, vapns- 
tan, vaatystan, Simistan, armistan, or 5s tan. 

B. Derivata. 

a) Af nomina p£ as, es, is, os, us: abdistan, alnstan, 
ennustan, edustan, evastan, hammastan, barrastan, bibnastan, 
hiilustan, haikistan, ijestan, jyrastan, kajostan, kallistan (kallas), 
kallistan (kallis), kangastan, kannastan, karjastan, karvastan, kau- 
nistan, keih&stan, kellestan, keskustan, kimostan, kirkastan, ki ves- 
tan, kukistan, kutistan, kyastan, kaestan, karkastan, kontystan, 
koytystan, mielnstan, miest&n, nahjastan, nietostan, nuotustan 



142 

o just an, opastan, era&tan, paljastan, parrastan, perustan, porras 
tan, puhdistan, poollustan, pnrastan, rahjastan, rakastan, ram- 
pastan, raramistan, ratsastan, ratsastan, ratustan, remestan, ren- 
gastan, rinnustan, rabjustan, ruotustan, raapystan, rflityst&n, saa- 
pastan, sairastan, seijastan, seivastan, sHraostan, sorarostan, suo- 
mustan, suurustan, saarystan, taivastan, tallustan, terastan, tea- 
rastan, tilustan, tabnastan, tunoastan, tuohnstan, tuorastan, tuo- 
vnstan, tuulastan, vaatastan, valjastan, valmistan, varustan, varas- 
tan, varva^tan, vastustan, verestan, vierastan, vitastan, vilvastaa, 
vitsastan, voimastan, vaipastan, aest&i, aikist&n. 

b) Af nomina pa *, y, ia: auristan, irvistan, jultstan, 
kaubistan, kelli stain, katistan, karkistan, kykistin, kyyristan, likis- 
tan, litistan, lovistan, lavistan, nipistan, notkistan, napisUtn, 
onnistan, onnestan, pienistao, pibdistan, pdybistan, rypist&n, 
sepustan, sitkistan, supistan, tankistan, typistan, tavysian, nmmis- 
tan, uudistan, viilistan, virkistan, yhdistan, ylistan. 

c) Af nomina pa a: arastan, aristan, aroistan, ehdastan, 
kalastan, kinastan, konristan, kovistaq, kovnstan, kakoistan, kum- 
mastan, kylmistan, kyyristan, latvistan, latvastan, lommistan, mat- 
kustan, mutkistan, myodistan, naljastan, nenastan, narastan, 
nadastan, omistan, pobjastan, pyyristan, rabastan, soaaastao, tiikis- 
tan, vahvistan, vaaristan, keikistan. 

d) Ofriga derivata: aavistan, edistaa, hypistan, illastan 
karpustan, kipristan, kielistan, koakistan, kouristan, linnustan, 
pakastan, pallistan, pehustan, piirustan, pionistao, puhistan, pul- 
listan, punastan, paivastan, paallistan, rivaistan, ra'istan, todis- 
tan, udnstan, ajostan, veristan. 

Anm. Till antalet af dessa verber hora dessutem de ifrSn verba 
p§ isen harledda faktiva p§ islan. 

e) Parallelt med andra verba sta: bilastan, bokistan, 
kajastan, bakastan, karastan, karustan, kirvisUn, kuristan, kuu- 
lastan, lannistan, lyykistan, lyytistan, mellastan, mbyrastan, nykis- 
tan, nypistan, painastan, pidistan, pokistao, ripistan, ripustan, 
ritistan, soristan, tiedustan, tirkistan, tomistan, varistan, viemisUin. 



143 

XXVII. Verba p& -on. 

A. Transitiva, 

a) Utmdrkande en fortfarande eller ofta npprepad 
handling: ammon, anon, auyon, halvon, halon, barhon, baron, 
haudon, haukon, hieron, hilvon, bion, hivon, hobdan, huidon, 
huuhdon, jatkon, joukon, jaopon, karhoti, katkon, katson, ker- 
mon, kerron, kiedon, kiebdon, kiemon, kimmon, kiskon, kolhon, 
kofon, ku'on, kudon, karon, ladon, laikon, laiston, lanvon, lei- 
kon, lei von, liehdon, liiston, lipon, liston, lidon, litkon, liabdon, 
liahon, liaskon, lohvon, malvon, neulon, nidon, oijon, palbon, 
piilon, pillon, pirston, punon, rahnon, rahon, rangon, ratkon, 
rendon, reuhon, riipon, riivoo, rikon, renhdon, ruokon, rntjon, 
sarvoo, sauvon, sealon, silvon, sobon, soron, sullon, snrvon, tab- 
yon, tammon, ta'on, tarjon, tarvon, tatron, telson, temmon, tie- 
don, toivon, taihon, taohon, ulvon, valvon, va'on, vellon, verhon, 
verson, veson, vidon, vihlon, vihdon, vilbon, viskon, viukon. 

b) Andra transitiva: billon, holhon, hunnon, kirjon, 
kiron, kosion, kuibkon, labjon, lanhdon, liebon, lietson, lingon, 
livon, lohon, lumon, melon, neavon, niljon, nion, nivon, pa i don, 
pilkon, pub von, pnllon, raavon, radon, raipon, raidoit, rangon, 
raoskon, raanon, sanon, sidon, silvon, salmon, tahdon, tavon, 
tingon, askon, vainon, varjon, varron, vatvon, vedon, velhon, 
velvon, velon, vieron, viipon, virkon, vismon, visvon, vitson. 

B. Intransitiva. 
Aijon, aivon, hannon, hennon, hohon, kamon, kammon, 
kuvon, kydon, lahon, lammon, onnon, ryvon, sauvon, seison, siu- 
kon, teuhon, turvon, ulvon, upon, valon, yannon, varon, y arson, 
vion, yirvon. 

XXVHI. Verba p& -in. 

A. Verba aktiya, som hafva en freqnentativ bety- 
delse, i motsats emot andra former af samma stam: ah- 
min, hahmin, holvin, hotkin, hourin, buimin, buiskin, bnovin, 
hyyin, hydmin, hadin, haynin, haalin, baarin, hongin, jybmin, 
jyskin, kolhin, kopsin, kosin, kuokin, kupsin, kaapin, laiskin, 



144 

lykin, mutkin, m&iskin, nrftkio, nakin, napfo, nyhin, nyjin, 
ny'in, nyvin, nykin, nypin, nytkin, napin, nay bin, painin, pot- 
kin, pnhin, puskin, pyhin, pyhjin, pyyhin, pbkin, raapin, raipin, 
raiskin, ranin, ransin, ralkin, revin, riivin, ropsin, roahin, ry'in, 
ryskin, ryypin, raiskin, rayskin. rbhin, rbyhin, royskin, silvin, 
soimin, sotkin, sulmin, sutkin, sysin, sarvin, tahmin, tahrin, 
tepin, tioskin, ton gin, toukin, tourin, tuiskin, tupin, taapin, tykin, 
tyljin, tylin, tylkin, toy kin, viilin, vaolin, 3ngin. 

B. Verba, som otmarka en till sin natur frequen- 
tativ handling: ebdin, etsin, haalin, hapsin, harsin, hedin, 
heidin, biivin, hodin, holmin, horsin, halmin, hatkin, hyrmin, 
bybrin, jaarin, jahin, jahmin, jukin, jarnin, jyrsin, jarsin, jgvin, 
kassin, kaahin, kaalin, kaapin, kaavin, kahmin, kahnin, kanm, 
kemmin, kiivin, kohlin, kohmin, kohnin, kolin, kolvin, kongin, 
kahnin, kuopin, karnin, kyskin, kahmin, kahnin, kammin, kohin, 
kobmin, kohnin, laadin, laahin, lakin, latkin, lepsin, lesin, liisin, 
listin, louhin, loihkin, ladin, laapin, madin, maiskin, maskin, mat- 
kin, mauskin, mietin, mnidin, my bin, mylvin, myyvin, mahin, 
maikin, mangin, mayskin, maalin, mohin, moksin, myohin, nahin, 
napin, naskin, nuiskin, nuskin, nussin, nauskin, orkin, paljin, 
parsin, pohdin, poimin, puikin, pylvin, pyrin, pyrjin, pyylin, par- 
kin, poyhin, ranskin, riaskin, roihdin, raodin, ruovid, ryoin, ryo- 
min, rahmin, rammin, rayskin, raapin, roydin, salin, sersin, sohin, 
sobrin, saomin, sahin, saaksin, talsin, tersin, tingin, tohin, toahin, 
tuhin, tuhnin, tuhyin, tobrin, tuikin, tnpsin, taasin, tyngin, tars- 
kin, urkin, varvin, ynin, ahmin. 

C. Verba aktiva, harledda af nomina p£ i, ia, o. s. v.: 
aamin, aistin, haavin, hankin, hapsin, havin, hirvin, hidin, hoi- 
min, haolin, jaarin, karhin, karrain, karsin, keksin, kesin, ketin, 
kirsin, konkin, kontin, korsin, kuorin, kynsin, kaarin, lehdin, 
lahdin, laistin, lurkin, luusin, marsin, mielin, nadin, nyrhin, 
ongin, onsin, opin, piilin, pdlvin, raasin, ristin, rivin, roadin, 
rovin, ransin, ruopin, siistin, solmin, sormin, sadin, saksin, san- 
nin, suosin, saalin, teljin, telkin, titkin, tuudin, tyvin, aosin, 
vidin, vierin, vihdin, vipsin, virsin, volin, vyhdin, yrhin, yrmin, 
alpin. 



145 

D. Verba aktiva, harledda af nomina pa a, o, u, 
o. s. v. : huhdin, huorin, huovin, hadin, kebin, kengin, kerin, kiilin, 
kontin, konrin, koprin, kokin, kuokin, kynin, kyrsin, kahmin, 
kalvin, karkin, karvin, kaamin, laahin, liivin, lukin, luudin, mul- 
lin, munin, mntkin, maibin, marjin, marin, maahin, naulin, nokin, 
nuijin, nukin, noukin, ojin, oksin, omin, osin, odin, paskin, perin, 
pesin, po'in, pojin, porsin, poudin, pnhdin, pytkin, pyorin, rai- 
pin, rastin, rehmin, radin, rohdin, robin, rumin,. rnokin, ruos- 
kin, rnodin, rymin, raikin, raimin, sahrin, silvin, sonnin, sorkin, 
sodin, sain, sukin, suorin, suodin, suudin, suunnin, syrjin, sar- 
min, tukin, tutkin, tuarin, tanvin, vohlin, yskin. 

E. Andra verba: emmin, beidin, hakin, havin, kierin, 
karsin, loibdin, loitsin, lasin, mainin, miehdin, mietin, moitin, 
molin, monnin, myosin, nantin, oirin, pod in, purjin, py'in, pyjin, 
raabin, raahdin, raatsin, raskin, rostin, rotsin, rnotsin, sallin, 
sovin, taastin, tastin, tepsin, tobdin, vaadin, varvin, viibdin, 
viitsin. 



XXIX. Verba p& -en. 

A. Transitiva. 
Haen, buolen, isken, kaitsen, kitken, kosen, kosken, kyt- 
ken, kaen, kasken, katken, lasken, loitsen, lopen, luen, luitsen, 
nielen, noen, nuolen, nyljen, paasen, panen, pesen, pieksen, pin- 
nen, poimen, poljen, polen, potken, puen, pujen, paren, parjen, 
pnsken, salven, sotken, suljen, sylen, syoksen, saen, saYjen, te'en, 
tuen, tungen, tunnen, viilen, vuolen, yrhen. 

B. Intransitiva. 

Haisen, hoen, imen, itken, jnoksen, koen, kojen, kuden, 
kuljen, kuolen, kusen, kuulen, kyden, kylven, lienen, luulen, 
l&hden, menen, nousen, naen, olen, pieren, piilen, poden, paa- 
sen, rypen, ryven, sapen, snitsen, suren, syljen, tnosen, tulen, 
tuulen, yren. 



Suomi. 10 



146 



XXX. Verba p& -aisen. 

A. Verba momentanea, hMrledda af verba pa aan: 
ahmaisen, ankaisen, hairaisen, henkaisen, hinkaisen, hiuvaisen, 
hoi vaisen, hyomaisen, kiemaisen, kolbaisen, kaibkaisen, kniskai- 
sen, kaapaisen, muiskaisen, mukaiseo, nyhkaisen, nappaisen, 
ohjaisen, pyhkaisen, raapaisen, raappaisen, rapaisen, rouhaisen, 
rakaisen, silpaisen, sivaisen, so'aisen, solvaisen, govaisen, takai- 
sen, tapaisen, tempaisen, tinskaisen, tohvaisen, tonkaisen, tonk- 
kaiseo. tokaisen, tokaisen, uhkaisen, vetkaisen, vihjaisen, vihkai- 
sen, vihlaisen, vilkaisen, vuolaisen, ankaisen. 

B. Verba momentanea, som sta parallelt med 
freqveniativa pa in, on, un: habmaisen, binkaisen, bolvaisen, 
betkaisen, haynaisen, honkaisen, kiljaisen, kiskaisen, kuiskaisen, 
lipaisen, litkaisen, liahaisen, nykaisen, parkaisen, pdkstisen, raa- 
paisen, rapaisen, riipaisen, riivaisen, ruhtaisen, rykaisen, sukai- 
sen, tonkaisen, tylkkaisen, vinkaisen, viuhk aisen, vonkaisen, Shkai- 
sen, arjaisen, ayhkaisen, ayh aisen. 

C. Verba transitiva (mest momentanea), i motsats 
emot verba intransitiva pa ean, enen: halaisen, halkaisen, 
beikaisen, huikaisen haivaisen, hapaisen, ha vaisen, jnlkaisen, 
karaisen, karkaisen, katkaisen, laimaisen, lankaisen, lauvaisen, 
lohkaisen, lobvaisen, lapaisen, iSvaisen, mnikaisen, oikaisen, pub- 
kaisen, pubvaisen, ratkaisen, rankaisen, rauvaisen, repaisen, rob- 
vaisen, sokaisen, tymaisen, valkaisen, valaisen. 

D. Verba momentanea, harledda af andra verba: 
hi vaisen, kiraisen, knilaisen, mykaisen, niekkaisen, naolaisen, 
nyhdaisen, potkaisen, paraisen, ryostaisen, tymp&sen, vetaisen, 
viilaisen. 

E. Verba momentanea primitiva: ehkaisen, heijaisen, 
bilpaisen, hotaisen, h&kaisen, haivaisen, ho kaisen, kakaisen, kih- 
laisen, kytaisen, ky vaisen, kyytaisen, kavaisen, kotaisen, la'aisen, 
lakaisen, Javaisen, liipaisen, lotkaisen, mutaisen, makaisen, nie- 
kaisen, napaisen, ohaisen, rankaisen, ripaisen, rivaisen, ropaisen, 
ratkaisen, tihkaisen, vakaisen, al vaisen. 



147 



Verba p& 

A. Verba, som otmSrka ett tycke: hyvaksyn, kaihek- 
snn, kauvaksun, knmmaksan , liiaksun, myohaksyn, oleksnn, otak- 
snn, oudoksun, pahaksun, paljaksun, pieneksyn, pitk£ksyn, ojok- 
sun, vieraksun, vSbaksyn. 

B. Andra verba pa ksun: ahneksun, moloksun, muloksan, 
mnreksuD (mareksin), nureksun (nureksin), uneksnn (aneksin). 



XXXII. Verba p& -ottelen, -oittelen. 

A. Primitiva. 

a) Transitiva: huokottelen, mairotteleo , rikoittelen. 

b) Intransitiva: hipottelen, huuhottelen, hyhambittelen , 
hyyhamdittelen , loimottelen, lyypottelen, lobottelen, munnottelen, 
mSlldttelen, puipottelen, pompbttelen, sorvottelen. 

B. Derivata. 

a) Derivata transitiva fran verba pa otan: aivottelen, 
aloltelen, armoittelen , arvoittelen, ehdottelen, eroittelen, haavoit- 
telen, hajottelen, harjoittelen, helpottelen, ilmoittelen, kammoitte- 
len, kankoittelen, karkottelen, kadottelen, kehoittelen, kirjoittelen, 
kirvoittelen , kiskottelen, kobottelen, kokottelen, kolottelen, kor- 
hottelen, koubottelen, kunnioittelen , ku'oittelen, lahjoittelen , lioit- 
telen, lonkottelen, lajoittelen, manottelen, notkottelen, odottelen, 
painottelen, paloittelen, pasmoittelen , piilottelen, piroittelen, sau- 
nottelen. 

h) Intransitiva af verba pa otan: ammottelen, haukot- 
telen, heloittelen, hiipsottelen , hohottelen, holottelen, buohottelen, 
jorottelen, joopottelen, kaskottelen, kenottelen, kii voittelen, kil- 
voittelen, karkottelen, kuroittelen, kondt telen, kotkbttelen, lallotte- 
len, lehottelen, leitsottelen, lesottelen, lingottelen, lih voittelen, lo- 
jottelen, lollottelen, lorottelen, laahdttelen, ldyhottelen, niuhotte- 
len, norkottelen, paapottelen, persottelen, reikottelen, vellottelen, 
vihoittelen. 

c) Derivata, bvilka ej aga n&rmaste stamord. l:o. 
Transitiva: assottelen, barhottelen, innottelen, kaimottelen, kau- 



148 

pottelen, kirkottefon, levo ttelen. — 2:o. Intransitiva: eskottelen, 
hemmottelen, herkottelen, herroittelen , isottelen, kielottelen, laa- 
hoittelen, lampottelcn, luijottelen , laapdttelen, nunnottelen, pisoit- 
telen, pdlldttelen, tordttelen, vengottelen , viekottelen, viikottelen. 



tttttt Verba p& -nttelen. 

A. Primitiva. 

Jaskuttelen, tupsattelen, kaihuttelen, kyhny ttelen, ly by ttelen, 
muihuttelen , nieputtelen , rS'y ttelen, ravyttelen, sairyttelen, tyhyt- 
telen, lyyhy ttelen. 

B. Derivata. 

a) Af verba transitiva pa utan: eksyttelen, haukuttelen, 
hauskattelen , beiluttelen, heittay ttelen , helkuttelen, helkyttelen, 
hepsuttelen, herattelen, hivuttelen, holkuttelen, hoakattelen, hais- 
kuttelen, bukattelen, hollattelen, hunnuttelen, hyky ttelen, hylkyt- 
telen, hynkay ttelen , hypyttelen, hyssyttelen, hytkyttelen, hyydytte- 
len, hyodyttelen, harsyttelen, haalyttelen, hiilky ttelen, istattelen, 
joudottelen , jaaksuttelen , jaovuttelen, juututtelen, jabdyttelen, jar- 
ky ttelen, kaaputtelen, kaikuttelen, kalknttelen, kartuttelen, kei- 
kuttelen, kellnttelen, keskattelen, kesty ttelen, kestattelen, kesutte- 
len, kesy ttelen, kiikattelen, kiiluttelen, kiljuttelen, kirskuttelen, 
kiduttelen, kolknttelen, koputtelen, kostuttelen, knluttelen, kaan- 
nyttelen, lauhdattelen, lausattelen, lepsuttelen, lepyttelen, lerkatte- 
Ien, lerputtelen, liehattelen, liekuttelen, liepsuttelen , liikattelen, 
livauttelen, lohduttelen, loiskuttelen , lorputtelen, Jaovuttelen, lus- 
kattelen, lymyttelen, laiky ttelen, lotkyt telen, loyhdy ttelen, mah- 
dnttelen, miellyttelen, mo istattelen, nakuttelen, nalkuttelen, naput- 
telen, noputtelen, nakuttelen, nuokattelen, naannyttelen. 

b) Af verba intransitiva p& utan: hapsut telen, hassut- 
telen, hieputtelen, hihnuttelen, hiipsuttelen , bipsu ttelen, hissutte- 
len, hyrryttelen, juoputtelen, janky ttelen, jatky ttelen, kibnuttelen, 
kovuuttelen , kuihuttelen , kaikuttelen , kaiskuttelen , koykyttelen , 
lapsuttelen, lapottelen, laruttelen, Herattelen, liiruttelen, liputtelen, 
lorut telen, lapsuttelen, lyllyttelen, lyyryttelen, lyflryttelen, loyhyt- 



149 

telen, maiskuttelen, maruttelen, nasknttelen, niekuttelen, nilkutte- 
len, nirsnttelen, nurruttelen, nuuskattelen, nytkyttelen, natky Helen, 
c) Derivata utan narmaste stamord: hemnrattelen , 
hemmyttelen, herkuttelen, hiivuttelen, hymyttelen, hyryttelen, jno- 
rattelen, kanknttelen, kapsuttelen, kivuttelen, laiskattelen, lallutte- 
len, lelluttelen, lessattelen, lnikattelen, luonnottelen , lyrryttelen, 
meiskuttelen , palattelen, sisnttelen, suutasuttelen , tipsuttelen, 
uljiittelen , valvuttelen , vaary Helen. 



XXXIV. Verba p& -attelen. 

A. Primitiva. 

Houhattelen, houvattelen, lauhattelen, rallattelen, vMrjSttelen. 

B. Derivata. 

a) Af verba pa atari: elattelen, ennattelen, heitattelen, 
hojattelen, idattelen, johdattelen, kannattelen, kasvattelen, kei- 
kattelen, kierrattelen, kiidattelen, kiivattelen, kuivattelen, kuvatte- 
len, kaannattelen, lennattelen, levattelen, maistattelen, noudattelen, 
osattelen, pelj attelen, pidattelen, vedattelen. 

b) Derivata utan narmaste stamord: ajattelen, horat- 
telen, kierrattelen, liitattelen, mahdattelen, noorattelen, nyyskat- 
telen, syydattelen, vierattelen. 



XXXV. Verba p& -ittelen. 

A. Primitiva. 

Huirittelen, hyypittelen, kohittelen, lillittelen, lbssittelen, 
mairittelen, mallittelen, sommittelen , vaavittelen, vSrvittelen. 

B. Derivata. 

a) Af verba pa itan. l:o. Transitiva: erittelen, etsitte- 
len, hasittelen, herittelen, hnvittelen, hurvittelen, nypittelen, hy- 
vittelen, havittelen, kaarittelen, kaksittelen, kengittelen, keri Helen, 
kiinnittelen , kivittelen, kohitteien, kourittelen, kurittelen, kutitte- 
len, kasittelen, levittelen, lievittelen, mielittelen, muorittelen, mHa- 



150 

rittelen, neljittelen, nenittelen, nimittelen, osittelen, panetteleo, 
vierittelen. — ■ 2:o. Intransitiva: hellitteleti , hengittelen, hdrit- 
telen, ikittelen, jaarittelen, jannittelen, kellittelen, keskittelen, kie- 
rittelen, korittelen, kotvittelen, kovittelen, Hevittelen, lorittelen, 
lumittelen, I&mmittelen, paalittelen, pdyhittelen, sitkittelen. 

b) Af verba pa its en: havittelen, kaupittelen , kerittelen, 
leikittelen, mainittelen , pallittelen , vantittelen. 

c) Derivata utan narmaste stamord: ehdittelen, jol- 
pittelen, jorrittelen, juonittelen, juorittelen, kielittelen, konnitte- 
len, kylittelen, lapsittelen, lellittelen, monittelen, mammittelen , 
ongittelen, pilvittelea, poimittelen , poudittelen , paivittelen talvit- 
telen, tuskittelen, viekittelen, allittelen, aani Helen. 



Verba p& -ettelen. 

A. Primitiva. 

Hoyhettelen, lesettelen, ryhettelen. 

B. Derivata. 

a) Af verba pa etan: asettelen, iskettelen, kii vettelen , 
koettelen, koskettelen, knljeltelen, langettelen, laskettelen*, liemet- 
telen, luettelen, luulettelen, lahettelen, menettelen, opettelen, pa- 
nettelen. 

b) Derivata, hvilka sakna narmaste stamord: atmel- 
telen, ihmettelen, monettelen, valhettelen, vierettelen, viiletlelen. 



Verba p& -stelen. 

A. Primitiva. 

Hapistelen, kapastelen, kilpistelen, kinnistelen, kokastelen, 
litustelen, luujastelen, mujustelen, oinastelen, ravystelen, sukoiste- 
len, tennastelen, terteistelen , dynastelen. 

B. Derivata. 

a) Af verba pa stan. l:o. Transitiva: aavistelen, ah- 
distelen, aiustelen, ennustelen, edistelen, helistelen, hypistelen, 



151 

haikistelen, hairistelen, jaristelen, kabistelen, kallistelen, kannus- 
telen, kapistelen, karistelen, kihistelen, kilistelen, kiristelen, 
kirvistelen, kivistelen, kohistelen, kolistelen, kopistelen, kouris- 
telen, knkistelen, kuristelea, kuulustelen, karistelen, likistelen, 
litisteleo, lunastelen, lahistelen, lavistelen, miestelen, molliste- 
len, mutkistelen , nipistelen, notkistelen, nypistelen, napistelen, 
omistelen, ounastelen, paljastelen, piirastelen, poyhistelen. — 2:o. 
Intransitiva: aivastelen, bammastelen, harrastelen, hihnustelen, 
ijestelen, irvistelen, kakastelen, kakistelen, kankastelen, karvaste- 
len, keikistelen, keskostelen, kirkistelen, kitistelen, koristelen, 
karkistelen , kuvastelen, kykistelen, kyyristelen, karkiistelen , laa- 
tastelen, latustelen, linnustelen, lyykistelen, lyytistelen, matkuste- 
len, muristelen, nahjustelen, natustelen, natystelen, rahjustelen, 
saapastelen , vierastelen. 

b) Derivata ntan narmaste stamord: hairastelen, han- 
kostelen, hauristelen, hierastelen, hiivistelen, hyristelen, ilkaste- 
leo, ilkistelen, jalmistelen, kainostelen, kaivistelen, kalvostelen, ki- 
vastelen, kiilistelen, kimpustelen , koiristelen, kolpnstelen, kompas- 
telen, kupastelen, kynsislelen, knnnistelen , kytkystelen, kahlaste- 
len, kahmystelen , kohmystelen, letustelen, liipastelen, liivasCelen, 
liokastelen, livastelen, livistelen, lompistelen, lompnstelen , loikis- 
telen, laimistelen, lurjostelen, makustelen, maikistelen , mutaste- 
len, nenistelen, ninhostelen, oikastelen, pielistelen, rietistelen, roy- 
kistelen, sievistelen, solmastelen, suukoistelen, tepistelen, tiviste- 
len, tollistelen, tuimistelen, taskistelen , tatkistelen , aljastelen, 
vainnstelen , viekastelen, viekistelen, viisastelen, viisostelen , vil- 
pistelen, votkistelen, vatkistelen, vatkystelen , vatystelen, vdtkiste- 
len, allistelen. 



ZXXVIIL Verba p& -skelen. 

A. Derivata af verba pa un: ammuskeien, astuskelen, 
asuskelen, hirmuskelen , huhuskelen, huoskelen, istuskelen, kaa- 
duskelen, kiljuskelen, lausoskelen, liikuskelen, ntt'yskelen , puheske- 
len, pahuskelen, toruskelen, toreskelen, torjuskelen, viljaskelen, 
vyfryskelen, arjytkeleo. 



152 

B. Derivata af enstafviga verba: jnoskelen, kayskelen, 
myyskelen, sydskelen, uikselen, uiskelen, vieskelen. 

C. Derivata af verba pa en: baeskelen, imeskelen, is- 
keskelen, kuljeskelen, kaoleskelen, kaseskelen, kuuJeskelen, las- 
keskelen, lueskelen, luuleskelen, meneskelen, nieleskelen, nooles- 
kelen, nyljeskelen, naeskelen, oleskelen, paneskelen, peseskelen, 
piereskelen, poljeskelen, paeskelen, pareskelen, saljeskelen , syl- 
jeskelen, sSrjeskelen, te'eskelen, tangeskelen, taaleskelen, viiles- 
kelen, vuoleskelen. 

D. Derivata af verba pa in: etsiskelen, kaapiskelen, 
kieriskelen, kiereskelen, kuhniskelen , kynsiskelen, karsiskelen, k3&- 
riskelen, laadiskelen, marsiskelen , ongiskelen, pyoriskelen, silvis- 
kelen, solmiskelen, tahriskelen, talsiskelen, tersiskelen, tnteriske- 
len, vaadiskelen, viereskelen, vieraskelen, yskiskelen. 

E. Derivata af verba pa an: elekselen, eleskelen, ja'es- 
kelen, kiereskelen, lauleskelen, lenneskelen, naoraskelen , nauros- 
kelen, paineskelen, pideskelen, soadeskelen, vedeskelen, ved&skfr- 
len, vaftnneskelen. 

F. Derivata af verba pa on: haudoskelen, holhoskelen, 
lohkokselen, lohvoiskelen, nenloskelen , nenvoskelen, nivoskelen, 
seisoskelen, salloskelen, tatroskelen, viskoskelen. 



XXXIX. Verba p& -ailen, -aelen. 

A. Primltlva. 

Hiemailen, jartailen, kimailen, kompailen, knljailen, kannfti- 
len, maikailen, mnihaelen, molailen, muljailen, orailen, torrailen. 

B. Derivata. 

a) Af verba pa a an, t:o. Transitiva: arvaelen, avae- 
len, epSilen, hakkaelen, halaelen, haakkaelen, hiiaelen, hiukai- 
len, hiakkailen, byvailen, harhailen, hoylailen, jakailen, kaap- 
paelen, kaipailen, kalailen, kehraelen, kiusaelen, korj aelen, kor- 
vailen, kourailen, knivaelen, knmmaelen, kuoppaelen, kuvaelen, 
lappailen, leikkaelen, lisaelen, loukkaelen, lupaelen, lykkaelen, 
laj&elen, lappaelen, miUaelen, mukailen, mulkkaelen, muokkaelen, 
murskaelen, mdihaelen, maahailen, maardelen, nakkaelen, nappa- 



153 

eton, osaeleo, paikkaelen, paiskaelen, pohtaelen, ryypp&elen, goo- 
jaelen, sarmaelen, tahmaelen, tShtailen, tarvSilen, vetkaelen, vis- 
kaelen. — 2:o. Intransitiva: harhaelen, hasaelen, helaelen, he- 
rielen, hiivailen, hoilailen, horailen, huikkaelen, hyppaelen, hy- 
rflUen, janttaileo, kamppailen, karaelen, karkaelen, keikkaelen, 
kerj&elen, kerskaelen, kisaelen, kalaelen, kuohaelen, kyh&ilen, 
laahailen, lepSelen, lnihkailen, luoppaelen, lnovaelen, makailen, 
meikailen, ouokkaelen, pisailen, teppailen, tihmaeleo, vihmaelen, 
ankaelen. 

b) A f verba p& an: kaivailen, kasvaelen, laulailen, mah- 
taelen, maksailen, valailen. 

c) Derivata atan narmaste stamord: ahkailen, aikai- 
leo, haarailen, herrailen, hatailen, jahkailen, jalkailen, kaavailen, 
kappailen, kemppailen , kylailen, kassailen, lauttaelen, leukailen, 
lohkailen, luikailen, mulkailen, naamailen, sanaelen, suottailen, 
syltailen, tismaelen, torkailen, taikkaelen, tarkailen, tuskailen, 
urailen, nljaelen, venkailen, verkailen, virkailen, ahkailen, akailen. 



XL. Verba p& -eilen, -delen, -oilen. 

A. Verba p& -eilen, -ielen. 

a) Primitivum: kahnielen. 

b) Derivata af verba p& en: koseileo, sulkeilen, surei- 
len, sylkeilen, tuokeilen. 

c) Derivata af verba p& ean: halkeilen, hfipeilen, kat- 
keileo, kakeilen, lankeilen, lohkeiien, ratkeilen, repeilen, syleilen, 
s&keilen. 

d) Derivata af verba p& in: pyhkeilen, solmielen, sol- 
meilen, tahmielen, stakeilen. 

e) Derivata atan narmaste stamord: hypeilen, kau- 
neilen, kilteileo, kopeilen, koreilen, pilveilen, poveilen, talveilen, 
npeileo, ylpeilen. 

B. Verba pi -oilen, -oelen. 

a) Primitiva: kimoilen, laukoelen, rokoelen, sukoilen. 



154 

b) Derivata af verba pit on: hieroilen, kytoilen, leik- 
koilen, neuvoelen, panoelen, ratkoilen, sanoilen, seisoelen, sitoe- 
len, sihroilen, snrvoelen, tietoilen, vaanoilen, viskoilen. 

c) Derivata af verba p& oan: halkoelen, hikotten, biu- 
koilen, hittkkoilen, holhoelen, kajoilen, kimpoilen, kiroelen, ko- 
koelen, potoelen, rankoelen, samoilen, tahkoelen, tarjoelen, var- 
joelen. 

d) Derivata utan narmaste stamord: ahkoilen, intoi- 
leo, jalkoilen, joukkoilen, kiloilen, mnlkoilen, mdhftrdilen, rivoilen. 

C. Verba p& -uilen, -uelen. 

a) Primitiva: botnilen, laukuilen, mntaileo. 

b) Derivata af verba p& un, van: haamuilen, babmoi- 
Jen, bnbnelen, jattoilen, kabmuilen, kakkuelen, kuohoilen, iy- 
myelen, melaelen, raakaelen, tuhaelen, yrmyilen. 

c) Derivata otan narmaste stamord: bapuilen, hyrye- 
len, hdytyelen, kMpyilen, laikuilen, saikuilen. 



XIX Verba pa -htelen, -Helen, -ntelen, -rtelen. 

A. Verba p& -htelen. 

a) Derivata af verba p& ahdan: ailabtelen, armabte- 
len, haikahtelen, bavabtelen, hnmabtelen, hnumahtelen, hybmahte- 
len, hayhahtelen, haynahtelen, keikahtelen, kiljahtelen, kopsahte- 
len, kukahtelen, kapsahtelen, kbykahtelen, leimahtelen, liepsahte- 
len, liikahtelen, Inikahtelen, laiskahtelen, naarabtelen, pirabtelen, 
patkabtelen. 

b) Derivata af verba pa ehdin: ilvehtelen, kadehtelen. 

c) Derivata utan narmaste stamord: imehtelen, knjeb- 
tekn, tumebtelen, valehtelen. 

B. Verba p& -ltelen. 

a) Derivata af verba pa" Han: kiheltelen, bimaltelen, 
paleltelen. 

b) Utvidgningsform: aka ltelen. 



155 

0. Verba pA stolen. 

a) Primitiva: kirventelen , riipentelen, terentelen. 

b) Derivata af verba pa nnan: ammenteleo, enenteieo, 
enSnteleii, hiemontelen, boyhentelen, kaventelen, kohentelen, lie- 
menteJeQ, iieventeleo, likentelen, lyhentelen, laheotelen, maronte- 
len, ojentelen, oksentelen. 

c) Derivata af diminutiva pa skelen: hinraskentelen, 
jooksentelen , jooskentelen, jautuksentelen , kayskentelen, myysken- 
teleo, myoskenteJen, naiskentelen, sydskentelen , uiskentelen, nik- 
sentelen, te'eskentelen. 

d) Derivata titan narmaste stamord: emantelen, hui- 
kentelen, horjantelen, hakanteleo, ibantelen, imantelen, kaihen- 
telen, kammentelen, porentelen, tarjontelen, te'entelen, tierante- 
len, virantelen. 

D. Verba p& -rtelen. 

a) Primitiva: hipertelen, kujertelen. 

b) Derivata af verba pa rran: himartelen, boipertelen, 
b&martelen, idartelen, kankertelen, kiemartelen, kipertelen, ku- 
martelen, kuvertelen, kymartelen, livertelen, lovertelen, muserte- 
len, nopertefea. 

c) Utvidgningsformer: hypertelen, pullertelen, allertelen. 



XLII. Trestafviga verba p& -elen, -ilea. 

A. Primitiva. 

Kirpelen, kirvelen, koikelen, mntelen, ompelen, palvelen, 
taistelen, tottelen, utelen, vaitelen. 

B. Derivata. 

a) Af verba pa an: ajelen, antelen, antelen, aattelen, 
elelen, estelen, haastelen, haistelen, beittelen, hientelen, hierte- 
len, hiistelen, hoitelen, buutelen, hyyttelen, jakelen, juottelen, 
jattelen, kaatelen, kaartelen, kantelen, karttelen, kastelen, kas- 
velen, kattelen, keittelen, kieltelen, kiertelen, kiiltelen, kiistelen, 
kiittelen, kostelen, kylvelen, kyntelen, kaantelen, koyttelen, lait- 



156 

telen, lappelen, laalelen, lentelen, Hentelen, liittelen, loistelen, 
laottelen, loistelen, maistelen, matelen, muistelen, martelen, raaat- 
telen, naittelen, niistelen, niittelen, nootelen, nostelen, nyhlelen, 
ostelen, ottelen, painelen, paistelen, palelen, peittelen, pettelen, 
pitelen, piirtelen, pohtelen, polttelen, pyy telen, pyyttelen, raate- 
len, soutelen, syytelen, sarpelen, tai telen, taittelen, tappelen, tyon- 
telen, tahtelen, valelen, vetelen, viettelen, viiltelen, voi telen, voit- 
telen, aantelen. 

b) Af verba p& a an: arvelen, hylkelen, jutelen, koh telen, 
leikkelen, mittelen, moiskelen, nakkelen, noaskelen, paiskelen, 
paittelen, ryyppelen, suojelen, surmelen, tihmelen, tismelen, tar- 
velen, vetkelen, vihmelen, viskelen. 

c) Af verba p& en: hakelen, juokselen, jooskelen, kaitse- 
len, kitkelen, kaultelen, ko on telen, kylpelen, katkelen, laskelen, 
labtelen, panelen, piilelen, polkelen, puskelen, sybkselen, sarke- 
len, tekelen, viilelen. 

d) Af verba p& in: kaokkelen, laatilen, lakkelen, nyppe- 
len, otelen, paintelen, repelen, silvilen. 

e) Af verba p& on: anelen, hantelen, hierelen, katselen, 
latelen, runtelen, sanelen, sitelen, survelen, tahtelen, varjelen. 

f) Af verba pa un: astelen, hoikelen, kyselen, kavelen, 
puhelen. 

g) Derivata utao narmaste stamord: arpelen, halpelen, 
juttelen, koitelen, koipelen, kattelen, nnhtelen, paitselen, riitelen, 
suutelen, tal velen, tenkkelen, tormelen, tahtelen, taitelen, umpe- 
len, viljelen. 

h) Ofriga derivata: kiipelen, pa telen, samelen, si velen. 



XLm. Verba p& -tsen. 

A. Trestafviga verba pi -tsen. 

a) Primitiva: ansaitsen, astaitsen, havaitsen, hillitsen, 
huomaitsen, kallitsen, karvitsen, keritsen, kapitsen, laahitsen, la- 
moitsen, naotitsen, pallitsen, ravitsen, savaitsen, valitsen. 

b) Derivata. l:o. Af nomina p& a: baavoitsen, kaupit- 
sen, kuohitsen, kuopitsen, kuurnitsen, naulitsen, palkitsen, pal- 



157 

kitsen, punnitsen, pyhitsen, rampitsen, ruoskitsen, sepitsen, vaar- 
nitsen, vail it sen. — 2:o. Af nomina pa i: haavitsen, havitsen, 
kalkitsen, karhitsen, kontitsen, kyyditsen, leikitsen, liekitsen, mer- 
kitsen, nalkitsen, pikitsen, riihitsen, ristitsen, siivitsen, talitsen, 
telkitsen, tulkitsen, vangitsen, vantitsen, varitsen, villitsen. — 
3:o. Af 11 om in a pa o: armoitsen, himoitsen, hennoitsen, iloit- 
sen, lukitsen, laonnitsen, pakaitsen, tehoitsen, tukitsen. — 4:o. 
Af noraina pa u: kiuknitsen, riemuitsen. — 5:o. Af nomina 
pa et, e': hankitsen, mainitsen, suuditsen,, tarvitsen. — 6:0. 
Ofriga derivata: hallitsen, hairitsen, kotritsen, lannitsen, rovit- 
sen, toomitsen. 

B. Verba pi -ioitsen och -joitsen. 
Asioitsen, aterioitsen, haasioitsen, hasioitsen, holpioitsen, 
knnnioitsen, karajoitsen, lapioitsen, pantioitsen, saipioitsen, sikioit- 
sen, vartioitsen, viherioitsen , viltioilsen. 

C. Verba p& -koitsen. 

a) Primitiva: ailakoitsen, kuapakoitsen , la ti koitsen, lieha- 
koitsen, nahikoitsen, rahmikoitsen , vatikoitsen. 

b) Derivata af nomina, bildade med k: ennakoitsen, 
haarniskoitsen , batikoitsen, kalikoitsen, kielakoitsen , kipakoitsen, 
knrikoitsen, leiviskoitsen, lepakoitsen, lotikoitsen, lusikoitsen, paa- 
likoitsen, palmi koitsen , patukoitsen, penikoitsen, perakoitsen, pulli- 
koitsen, paoliskoitsen, rastikoitsen, rasi koitsen, salakoitsen, silakoit- 
scn, tadikoitsen, tollakoitsen , topakoitsen, vahingoitsen , valakoit- 
sen, vasikoitsen, viinikoitsen. 

c) Utvidgningsformer: hotikoitsen, hatikoltsen , ilakoit- 
sen, lori koitsen, mellikoitsen , polikoitsen, raapakoitsen , tipakoit- 
sen, tomikoitsen, vali koitsen. 

D. Verba p& -Ioitsen. 

a) Primitiva: hekkaloitsen, homeloitsen, pappaloitsen , po- 
miloitsen, reukaloitsen. 

b) Derivata af nomina med /; aateloitsen, askeloitsen, 
hutiloitsen, hakyloitsen, kamaloitsen, kapaloitsen, kapuloitsen, ka- 
valoitsen, kahiloitsen, kapaloitsen, mataloitsen, raeteloitsen , peu- 



158 

kaloitsen, pykalditsen , satoloitsen, giivilflitsen, sirkilditsen , titoloit- 
sen, veteloitsen. 

c) Utvidgningsformer: aaviloitsen, kirpelditsen , muteh- 
loitsen, nypyloitsen, riepaloitsen , viiteloitsen. 

E. Verba pi -moitsen. 

a) Primitiva: elamoitsen, ilkamoitsen, nrimoitsen. 

b) Derivata af nomina, bildade med m: hedelmditsen, 
odelmoitsen, rihkamoitsen , salamoitsen. 

c) Utvidgningsformer: rayllermditsen, vakamoitsen, all&~ 
moitsen. 

F. Verba pi -noitsen. 

Akkunoitsen, kapinoitsen, karsinoitsen , kipinoitsen, knnpa- 
noitsen, mnrkinoitsen, pakinoitsen, satenoitsen, tarinoitsen, tolva- 
noitsen, tusinoitsen. 

G. Verba pi -roitsen. 

a) Primitiva: haparoitsen, hakkaroitsen , hakaroitsen, kin- 
neroitsen, komparoitsen, koperoitsen, kuppuroitsen , liveroitsen, 
naperoitsen, nutoroitsen, parapuroitsen , pehtaroitseo , puiperoitsen, 
atyroitsen. 

b) Derivata af nomina, bildade med r: ahkeroitsen, 
ankkuroitsen , askaroitsen, avaroitsen, bakaroitsen, hattaroitsen , 
heiskaroitsen, hoperoitsen, hokaroitsen, bamaroitsen , itaroitsen, 
jonkkaroitsen, kampuroitsen, kantturoitsen, kassaroitsen, katkeroit- 
sen, ketaroitsen, kikkerditsen, kimoroitsen, kinttoroitsen, koperoit- 
sen, kampyroitsen, kappyroitsen, kdkarftitsen, laveroitsen, lokeroit- 
sen, laakarbitsen , mestaroitsen, nukkeroitsen , pisaroitsen, sonsa- 
roitsen, soperoitsen, tobtaroitsen , vaikeroitsen, vasaroitsen, viku- 
roitsen, valskarttitsen , ahmaroitsen, aparoitsen, aytaroitsen. 

c) Utvidgnings former: himaroitsen, hoikkaroitsen, hata- 
rditsen, kituroitsen, nohkeroitsen , pnneroitsen. 

H. Verba pi -voitsen och -poitsen. 
Alnvoitsen, haravoitsen, ikavoitsen, kilapoitsen, kullervoit- 
sen, onervoitsen. 



159 
XLIV. Verba p& -isen. 

Havisen, helisen, hohisen, holisen, hopisen, horisen, bnlisen, 
hnmisen, harisen, hymisen, harisen, hopisen, horisen, i nis en, j a ri- 
sen, jorisen, jomisen, jopisen, jurisen, jutisen, jylisen, jymisen, 
jyrisen, jytisen, j arisen, kahisen, kalisen, kapisen, karisen, kihi- 
sen, kilisen, kirisen, kitisen, kohisen, kolisen, komisen, kopisen, 
korisen, kahisen, kulisen, kumisen, kupisen, kurisen, kutisen, ka- 
hisen, karisen, ktthisen, lirisen, lorisen, lotisen, lotisen, morisen, 
murisen, mutisen, myrisen, mytisen, mdkisen, mblisen, nahisen, 
napisen, narisen, natisen, norisen, nnpisen, mi risen, nntisen, ny- 
hisen, ny risen, nytisen, narisen, pakisen, pamisen, pari sen, pori- 
sen, potisen, purisen, putisen, pyrisen, pari sen, pohisen, polisen, 
pdmisen, rapisen, ratisen, ritisen, ropisen, mpisen, ratisen, ryti- 
seo, rahisen, rakisen, rSmisen, ratisen, rtfhisen, sihisen, sipisen, 
sirisen, sohisen, solisen, sorisen, sohisen, supisen, sab isen, sal is en, 
sarisen, tihisen, tikisen, tirisen, titisen, tohisen, tomisen, tnbisen, 
tarisen, tomisen, ukisen, nlisen, npisen, vapisen, varisen, vihi- 
sen, vikisen, vilisen, yinisen, vitisen, vuhisen, varisen, yrisen, 
ahisen, akisen, arisen, arisen. 



XLV. Verba p& -nen. 

A. Prinitlva. 

Herkenen, hnikenen, laavenen, lankenen, lohkenen, marke- 
nen, olkenen, pakenen, palenen, ratkenen, sikenen, sukenen, 
sarkenen, tarkenen, tirkkenen. 

B. Derivata. 

a) Af nomina pa a: enenen, endnen, halpenen, harve- 
nen, hauskenen, heltenen, hiljenen, hoikkenen, kovenen, kuume- 
nen, kylmenen, laihenen, lievenen, liikenen, mnstenen, marka- 
nen, mStanen, nahkenen, pahenen, pitenen, paivanen, rnmenen, 
selvenen, soikenen, soukkenen, syvenen, takenen, tummenen, tyh- 
menen, tylsenen, vahvenen, vaivenen, vanhanen, vanhenen, vahenen. 

b) Af nomina pa i: alenen, erkanen, erkenen, likenen, 
l&henen, pienenen, snarenen, ylenen. 



160 

c) Af nomina pa ea, ta.-alkenen, aukenen, hnokenen, ilke- 
nen, jolkenen, kapenen, karkenen, kehkenen, kevenen, korkenen, 
laimenen, lavenen, levenen, makenen, maikenen, murenen, oike- 
nen, pebmenen, pimenen, rohkenen, sakenen, solkenen, silenen, 
soipenen, sokenen, sappenen, turpenen, valenen, valkenen, virenen, 
virkenen, ylpenen. 

d) Af nomina pa o; heikkonen, hienonen, huononen, keh- 
nonen. 

e) Ofriga derivata: happanen, buojenen, kelvenen, kyve- 
nen, livenen, lybenen, lam pen en, paranen, seikenen, sakenen, 
tyvenen, vaikenen, vaimenen, valvenen, varvenen. 



XLVI. Verba p& -nnan. 

A. Primitiva. 

Hammennain, kohennan, kolvennan, korvennan, kastannan, 
karhennan, karvenna'n, laylennan, oksennan, rakennan, rusennan, 
vaarannan, varvennan. 

B. DerivaU. 

a) Af verba pa nen: alennan, enennan, enannMn, halven- 
nan, harvennan, beikonnan, beikennan, bienennan, hienonnan, 
hiljennan, himmennan, hoikennan, hoojennan, huononnan, keven- 
nan, kovennan, kuumennan, kylmennan, laimennan, lavennan, 
levennan, lievennan, likennan, lyhennan, lahennan, murennan, 
marjannan, madannan, oijennan, pahennan, palennan, parannan, 
pehmennan, pienennan, pimennam, pidennan, rohjennan, rnmen- 
nan, sakennan, silennan, soikennan, sokennan, sookennan, suken- 
nan, soorennan, syvennan, tuhmennan, tummennan, tyhjennan, 
tybmennan, tyvennan, vabvennan, vaikennan, vaimennan, vaiven- 
nan, vanbennan, varvennan, vahennan, ylennan, ylonn&n. 

b) Af nomina, bildade med n: ammennan, ammunnan, 
hdyhennan, liemennan, paimennan, siemennan, vihannan. 

c) Utvidgningsformer och derivata utan narmaste 
stamord: ammonnan, edennan, haovennan, kobdennan, kypsen- 
nan, kgrjennan, lanlennan, lisannan, lystannan, masennan, ohen- 



161 

nan, paksunnan, paskannan, pnikennan, pysannan, tihennan, tni- 
mennan, tnorennan, tyvennan (tyvi), niksennan, oiskennan, firjan- 
nan, arjennao. 

XLVII. Verba p& -llan och •rran. 

A. Verba pi -llan. 

a) Primitiva: hevellan, havellan, havallan, kihellan, ki- 
mallan, kisallan, mukellan, oivallan, papallan, sukallan, sukel- 
lan, ojellan, vaellan, vajellan, vihellan, vi hill an. 

b) Derivata af nomina, bildade med /.• aadellan, as- 
kellan, ihallan, imellan, kahmallan, kovellao, madallan, palellan, 
pykallan, pyallan, sammallan, taivallan. 

e) Utvidgningsformer: ammallan, havallan, havellan, hSy- 
hellan, puhallan, puhellan, puikellan, sivallan, lallellan, oskallan. 

B. Verba pi -rran. 

a) Primitiva: hykerran, hykarrftn, jukerran, kaverran, 
kiemarran, kiherran, kuherran, kukerran, kumarran, liverran, 
loperran, loverran, lakarran, lakerran, maserran, niverrSn, noper- 
ran, noverran, paserran, siverran, takerran, tiherran, ummerran, 
viserrgn. 

b) Derivata af nomina med r: aherran, aaverran, hainar- 
ran, idarran, ijarran, kiemarran, kiperran, kiverran, koverran, 
kaverran, kymarran, kamarran, laverran, mykarran, naverran, 
pehmerran, pisarran, piserran, saivarran, sykerran, tannerran, 
tuperran, viherran, ymmarran. 

c) Utvidgningsformer: havarran, himarran, hoiperran, 
kangerran, nykerran, pivarran, punerran, sinerrfri, angerran. 



XLVm. Verba p& -ehdin, -ahdun, 
-ehdan och -ehdun. 

A. Verba pi -ehdin. 
a) Primitiva: ailehdin, kolehdin, komehdin, meflehdin, 
rassehdin, tapehdin, vernukehdin, vennehdin, vdllehdin. 

Suomi. 11 



162 

b) Derivata af notnina pi eti ahnehdin, einehdin, ilveh- 
din, kadehdio, kalvehdin, kiirehdin, lainehdin, murehdin, mur- 
hehdin, marehdin, marhehdin, pnrjehdin, raehdin, sosebdin, too- 
rehdin, vannehdin, varpehdin. 

c) Derivata af andra ord: aallehdin, uvehdin. 

B. Verba pi -ahdun. 

a) Primitiya: kumpahduo, kyn&hdyn, mynnfihdyn, snivah- 
don, sakahdyn, tikahdnn, tukahdun, turahdun, ntahun, vailahdyn, 
valjahdyn. 

b) Parallelt med verba pi akdan sti: etehdyn, hairah- 
dun, havahdan, horj ahdun, hnumahdao, h&irahdyn, joukahdan, 
j&rkahdyn, kammahdun, liakahdun, livahdun, lakahdyn, nnrjah- 
dao, nyrjahdyn, pysahdyn, rapahdao, seisahdun, surkahdan, val- 
jabdun, vavahdun, venahdyn, vis&bdyn, dnnahdyn. 

c) Ofriga derivata: hiukahdun, kaljahdan, kiivahdan, 
myrahdyn, nikahdnn, niljabdun, pakahdun, tapahdun, tunkkahun, 
vailabun. 

C. Verba pi -ehdan. 

a) Utvid goings former med k, I, r: aj el ehdan, huuma- 
kehdan, kalkkarehdan, kapalehdan, kehelehdan, keikelehdan, knte- 
lehdan, loikerehdan, nykerehdan, roikalehdan, rapalehdan, raSpa- 
lehdan, soikelehdan, soikerehdan, sakelehdan, teohakehdan, tnpe- 
rehdan. 

b) frig a verba pi ehdan: asehdan, karvehdan, nalveh- 
dan, poimehdan, tervehdan, tummehdan, vaj ehdan, vierehditn, 
V(5llehdan. 

D. Verba pi -ehdan. 

a) Primitiva: erehdyn, jaamehdun, julehdan, kanehdan, 
kynehdyn, lemmehdyn, muol ehdan, mnurehdun, pelehdyn, sureh- 
don, sykehdyn, sakehdyn, tupehdun, tyrehdyn, vuolehdun, vai- 
lehdyn, vajjehdyn. 

b) Derivata af nomina pi el: homehdun, karehdun, 
karehdan, morehdan, parjehdun, taorehdan, ammehdan. 

c) Ofriga derivata: a 1 eh dun, asehdan, hairehdnn, kaljeh- 
dnn, kiivehdyn, laimehdnn, menehdyn, naivehdyn, palehdon, 
tulehdun, tummehdun, valjehdan, verehdyn. 



163 



XLIX. Enstafviga verba. 

En, juon, jaan, kayn, loon, lyon, my on (myyn), nain, 
puin, saan, soin, suon, syon, tuon, uin, vien, voin. 



L. S&llsyntare former. 

Kiirnhdan, kiuknhdan, onohdan, unohdun, mureksin, narek- 
sin, uneksin, ossonnin, vitoisen, saahden, savahden, ahnetin, 
orastin, nOyryynnyn. 



Nomioernas bildoiug. 



I. Nomina bildade med -r. 

1. Pa ra: a) sabstantiva primitiva: ajattara, antara, 
askara, hakara, hattara, hautera, hetara, inttara, istara, jakkara, 
juhkara, kamara, kanttara, kassara, ketara, koippura, kopara, 
kykkara, kynyra, kypera\ kypara, kyynara, kaokkyra, kappyra\ 
Inkkara, lakera, makkara, makara, nikara, nivara, nivera, nuttura, 
nykkara, pakara, pakura, pilpora, pirpula, pnkara, pypera, pytera, 
paistara, pakaira, pattara, saivara, sakara, sippura, tappara, tavara, 
tomera, typpyra, tokora\ nkura, utara, vasara, vehmera, vekkara, 
vakkara*, vipperS, vimppura, vinttura; — bj substantiva deri- 
vata: hytyrfl, kahkara, kakara, kakkara, kakkora, kalkkara, keh- 
kura, kiehkura, kiekara, kikkara, kinttara, kokkara, koukkura, 
kakkara, kamyra, kappara, mykara, mykkyr&, pahkara, pisara, 
sykyra, sykkyra\ sykara\ tonkyra, vekara, vekara, vakara, viip- 
pera; — c) adjektiva primitiva: ahtera, aokara, hatara, ha- 
tera, hietra, hokara, hatera, hympyra, hatara, itara, kahara, kais- 
kera, kampura, kanttara, kiehkera, kiemura, kimara, kipera, kip- 
pura, kiakura, kiverft, kopera, kovera, koppara, kopura, kuihera, 
kympera, kymara, kaivara, kampyra, kamara, maitera, maittera, 
nypera, nyttyra*, nayhera, overa, synsera, tiittera, tappyra, tapara, 
uuttera, vantera, astara; — d) adjektiva derivata: ahkera, 
a vara, kaihura, kiikkerS, kikkera, kikkara, kupera, nykerS, nap- 
pera, nappara, pohmora, tumpura, tymperS, tympyra, typera, 
upera, auppera. 

2. Pa r: hiester, sisar (sisar), tytar, som aga blott denna 
dndelse. De dfriga omvexla afveo med andra andelser, 
och aro: askar, auver, hahmar, kangar, kinner, kokar, manner, 



165 

penger, penter, pienter, pisar, pfiistMr, pSnger, saivar, sonsar, tanner, 
utar, yemmer. SSrskilt b8ra anmarkas: kaper och taper. 

3. Pa ret: askaret, himarret, hahmaret, kaistaret, kaitaret, 
kalkkaret, kankaret, kinteret (kinteres), kokkaret, koparet, kykka- 
ret, leiparet, loikaret, manteret, nokaret, penkeret, penteret, pien- 
teret, pisaret, pakaret, pgistSret, pankaret, saivaret, sonsaret, tan- 
teret, ataret, vemperet, 5p&ret. 

4. Pa art: a) primitiva: auvari, heiskari, hokari, buhmari, 
huippari, kaihkari, kakari, kalari, kasari, kassari, kastari, kulhari, 
kokari, lakkari, lekkari, lakkari, loikkari, pikari, piipari, pnkari, 
panttari, saakari, sahkari, sakari, sankari, sonsari, tokari, obari, 
viikari, ympari, aytari; — b) derivata: hiiari, haijari, hnopari, 
ilmari, jaomari, keikari, kiemari, koukkari, kuohari, kuppari, 
kaymari, leikari, leitsari, lietsari, majari, mittari, moukari, mui- 
hari, maihkari, muikkari, myllari, moykari, puikkari, sieppari, 
sokari, snibkari, suikkari, syomari, teikari, teiskari, teppari, tiilari, 
torkkari, tuhlari, uimari, viemari, byhkari, oykkari. 

5. Pa uri: a) primitiva: homyri, janttari, kakkari, kin- 
tori, kopuri, kaburi, littori, moskuri, naht.ari, neitori, pakari, 
piipari, piippuri, pakari, tihkari, tuhkari, tantari, tupuri, tomyri, 
ahuri, vankkuri, vihari, vikkari, vaattyri, yobkyri, amyri; — b) 
derivata: ahtori, aitori, apori, hakkuri, hituri, bytyri, hantyri, 
juoksari, kankari, kaskari, kahmari, koturi, kupari, laituri, lam* 
pari, lapuri, lautturi, malkari, malturi, mykkyri, myttyri, nahkari, 
napari, nippari, niskuri, nylkyri, pakari, paskuri, patnri, pelkuri, 
petturi, polkori, pubkari, pahari, p&atyri, sahari, salvari, sikari, 
laikari, vaikari, vakkari, vatsuri, vetari, vesuri, vikuri, vinttyri, 
ydtyri, ydttyri. 

6. Pa ro: ajattaro, hohkero, huhmaro, hopero, bopero, 
kahero, kankaro, kiekerft, kiverfl, komero, kopero, kookero, kovero, 
koihero, kakkaro, kapero, kyynaro, loikero, lokero, lottero, luk- 
karo, nupero, pallero, pantero, pintero, pehmero, pepero, pypero, 
saparo, somero, sopero, suivero, saovero, tohmero, tokero, tokero, 
tdllerd, tonkyro, tonttdro, uimero, vaikaro, vaikaaro, vehmaro, 
viemerd. 

7. PS eri: anveri, bakeri, kikkeri, koveri, kuleri, laveri, 
lekkeri, nokkeri, oteri, someri, toveri, velperi. 



166 

8. Pi rainen, roinen, o. s. v.: hinterdinfen, jnkkerotnen, 
kaitarainen, kajeroinen, kiekkurainen , knperiainen, kuveriainen , 
lyllyr&inen, nnkkeroinen , n3kar&inen, palleroinen, pellervoinen , 
pikkurainen, pikkarainen, tilleroinen. 

9. Ofriga med r bildade nomina: ankerias, ateria, 
atria, hietras, hillervo, imartti, kajerkko, kakertaja, koverjas, 
knjerko, kuperias, kuverias, taverns, nykerma\ nykerys, nysterma, 
nftverikki, sysyria, syysyria, uhersin, uperas, uperias, vaaderma, 
vaikaras, veneris, viheria, viitseria, eiverids. 



EL Nomina bildade med -k. 

1. P& kka: a) derivata: ennakka, haarakka, haudikka, 
hernkka, hiilikka, hiirikka, hillikka, hill a kka, hotikka, hSnnikkg, 
ijakka, jouhikka, juorikka, kannikka, kierikka, kipakka, kivakka, 
kolakka, kolikka, knnlakka, lipakka, lutikka, luhdikka, matikka, 
mnjakka, mallikka, mallukka, munakka, murokka, mustikka, maa- 
likka, napakka, niljakka, nnljakka, nytykka, nalakka, nalvakka, 
ojukka, ojakka, otnaakka, pallakka, penikka, piirikka, pillikka, 
pohjukka, palakka, pullikka, pallakka, pnolukka, poolikka, pnu- 
tikka, paakka, potikka, raasakka, rastikka, reitikka, rentojcka, 
ripakka, r&hmakka, ramakka, rasalikka, salakka, silmukka, sinnkka, 
sopukka, sormikka, suolikka, tallukka, tassokka, tervakka, tollikka, 
tuohikka, ttfllikka, vaalakka, vaihokka, valtikka, vasikka, vatikka, 
vatukka, vena kka, venukka, ahmakka; — b) ofriga nomina pa 
kka: haalakka, harakka, hatikka, havikka, havakka, huitokka, 
hepakka, hievakka, hiistakka, hopakka, hulikka, hnnnikka, insakka, 
itikka, jaarikka, jamakka, jantukka, jassakka, juolakka, juomikka, 
jnomukka, joovikka, jnovukka, jupakka, kadikka, kanakka, ka- 
sukka, kilpakka, konakka, kapakka, korikka, k&ssikka, laatikka, 
latnkka, lautikka, litukka, lepakka, lillikka, lillnkka, linnikka, lin- 
nukka, lintikka, lotakka, lupukka, lo si kka, lutakka, latykka, man- 
sikka, maljakka, nasakka, nassakka, navakka, noli kka, nnpokka, 
ohvakka, oivakka, paalikka, palikka, palmikka, paljakka, panakka, 
parsikka, patokka, pirakka, pitnilkka, pulpokka, purakka, ravakka, 
rihvakka, rivakka, roipakka, rontukka, rnsakka, rusikka, rapakka, 



167 

rttfitikka, saapukka, sammakka, sapikka, uiakka, simpnkka, sim- 
sokka, sivakka, satikka, tarakka, tenlikka, tillukka, tivakka, tol- 
lakka, torakka, toylikka, ulpakka, apukka, urakka, vaapukka, vei- 
tikka, vonukka, ypykka, dalakka. 

2. P& Mas; a) primitiva: antsikas, juolukas, kallokas, 
lavikas, lipokas, luijokas, nulikas, orrikas, pnrikas, parakas, tSpli- 
k&s, upokas, vaarnikas; — b) derivata: ajokas, asakas, elokas, 
emakfis, enokas, haltiokas, haltiakas, harjakas, hartiokas, hartiakas, 
handikas, himokas, huolikas, hannakas, hannikas, ihokas, ij&k8», 
ilokas, istakas, joudukas, jonhikas, juonikas, juurikas, joustokas, 
karsikas, kellokas, kenokas, kielikas, kielakas, kinakas, koivikas, 
ko'okas, knlokas, kuonokas, karsakas, lapsikas, lastukas, lehdekas, 
leuvakas, lihakas, livakas, loimikas, hihdikas, luonnikas, laonno- 
kas, mahikas, miehukas, miehikas, murokas, naljakas, nartsakas, 
nenakas, niljakas, nuljakas, mirmikas, paasikas, paislikas, paljo- 
kas, pallukas, peijakas, persokas, pillikas, pohtikas, porokas, puo- 
likas, pnrrikas, paistarikas, pohokas, raivokas, ra'okas, ramokas, 
riidakas, ruotikas, ruamiikas, salvakas, satokas, sauvakas, seljakas, 
sormikas, sydamikas, saekas, tallnkas, taraokas, tanokas, tarmokas, 
tarmukas, taulakas, toimikas, torakas, tujakas, tulokas, tumakas, 
toomikas, tuppikas, tymakas, vaihokas, valokas, valtikas, varakas, 
varvakas, vatsakas, vatsikas, viinikas, viakas, voimakas, yrmikas, 
ammakas. 

3. Pa kko: a) primitiva: allikko, halikko, hollakko, hu- 
likko, hnlpakko, Lunnakko, kammakko, kolpakko, komehikko, ko- 
nakko, kotehikko, laatikko, linnikko, lotikko, lapakko, lSsikkS, 
latakko, naalikko , palmikko, pnrakko, pylvakko , rnmmakko, 
rymmakko, rapakko, raseikko, sammakko, saverikko, suhakko, 
tammakko, tammelikko, torrakko, turvakko, toreikko, ullakko, 
vannikko, ahverikkd; — b) derivata: elikko, ennakko, en- 
nakko, erakko, erhakko, erikkiS, esikko, etsikko, haavikko, haa- 
rikko, havikko, hapsikko, heinikko, heinikko, hiilikko, hiirakko, 
hiljakko, hamalikko, hormikko, juurakko, juurekko, juurikko, ja*- 
tikko, kahilikko, kaisilikko, kanervikko, karikko, karsikko, katajikko, 
kehikko, kesakko, kivikko, koivikko, koivukko, koleikko, kolmikko, 
korvakko, kunsikko, kymmenikko, lammikko,* lapakko, lastakko, 
lehdikko, lehdikkO, lepikko, lipakko, lohnikkp, loohikko, louheikko, 



168 

lumikko, lumpeikko, lapokko, lnpukko, maijakko, masikko, mur- 
rokko, marrekko, mgnnykkd, maoaikko, mattShikko, naayikko, ne- 
likko, nimikko, nurmikko t narikko, na>ehikko, pahikko, pensa- 
hikko, piakko, paolikko, paukko, pykalikko, paakko, rajaikko, ran- 
nikko, rapakko, ropakko, raunikko, rannakko, ruohokko, rnojakko, 
ruojeikko, rynnakko, ryonehikko, rflmakko, rttsalikkd, saarnikko, 
salavikko, sammalikko, saravikko, sarvikko, saavakko, savikko, sil- 
makko, silmikko, sinaikkd, somerikko, sonnikko, sopakko, suolikko, 
saokko, sydamikko, tadikko, talvikko, tammikko, tiekko, taomikko, 
toyleikko, ammikko, unekko, unikko, vaarikko, vainikko, varikko, 
varoikko, vedikko, vesikko, vierikko, vihdikko, viisikko, virvikko, 
valikko, yllakko, yokko. 

4. Pa kki: ainikki, anekki, haverikki, kenstakki, kulokki, 
kyllikki,\kylikki, laraikki, mustikki, naverikki, valokki. 

5. Pa ket: aineket, ainiket, aniket, anlaket, auleket, kan- 
niket, korvaket, liimaket, mustiket, ohdaket, piiruket, pilliket, 
pyoraket, radaket, rotjaket, saareket, saviket, siimaket, turjaket, 
vediket, viileket, viiniket, vuoleket. 

6. Pa kainen o. s. v.: ainokainen, ainnkainen, hilukainen , 
kastikainen, miehokainen, obukainen, pienukainen , tanokainen , 
tavaskainen, veoloskainen , vaotikainen. 

7. Med nk bildade: ahdinko, ahingas, alanko, aurinko, 
etsinko, hunninko, jaominki, kinnunki, lieminka, matinki, poi- 
mioki, ryoninki, suopanki, sylinka, syylinki, taplinki, vaarninka, 
vahinko, varninko, veranko, karanka, karanko. 

8. Med s£ bildade: juariska, karposka, katiska, laimiska, 
laimiska, leiviska, limaska, latisko, puoliska, puolisko, riimiska, 
romaska, ruhmaska, samaska, tahmaska, tahriska, tihmaska, 
tollisko, allisko. 

9. Med hk bildade: isohko, kanahka, paljohka, pienehko, 
punahko, suurebko, vaahebko, vahahko. 

10. Ofriga med k bildade nomina: kajerkko, kujerko, 
monikabta, paljokos, saarekisto. 



169 



m. M&ngstafviga nomina p& -et. 

a) Primitiya: harinet, baadalet, himarret, hummaret, hyr- 
kalet, hoytalet, ikenet, iljanet, iljamet, ilvenet, iraelet, irjannet, 
jotkalet, kaistalet, kantelet, kapalet, kappalet, karstannet, kekalet, 
ketanet, koparet, kaitaret, kumpelet, kykkaret, kyynelet, kampalet, 
limparet, mdhkalet, morkalet, nokaret; — b) derivata: kaaristet, 
kinteret, kominet, kompelet, kaantalet, leiparet, liimaket, liipan- 
net, liistaret, lohkaret, mustiket, paisutet, viivytet. 



IV. Nomina bildade med -n och -m. 

1. Pa na: a) primitiva: ah vena, aivena, aivina, akana, 
etana, haapana, hamina, hapena, hiestana, ihana, ispina, jgsena, 
kamana, karsina, kassina, kettana, ketona, kipena, kipina\ kipuna, 
kommana, kosana, kuikkana, knippana, kumina, kutvana, kypena, 
lotkana, marana, murkina, omena, pahtana, pakana, papana, pa- 
pena, patina, pepana, porkkana, pyttyna, pyortana, pahkina, ptfl- 
vana, raappana, repana, reppana, retvana, ruhmena, ruumena, 
ruutana, rappana, rattana, ratv&na, saakkana, saatana, sarana, 
siestana, si k una, sa>ana\ saassyna, taikina, talkknna, tolvana, 
tyvena, ussina, uuvana, vaikkana, valkkuna, vyolina: — b) deri- 
vata: havina, heiskuna, helina, hetkuna, hiljana, hohina, holina, 
hopina, hotkina, hnhina, humina, huojana, hymina, hyppina, hyr- 
mina, hyrina, hydmina, iljana, kapina, karina, katkana, kihina, 
kilina, kiljuna, kimina\ kirina, kirskuna, kitina, kitana, kohina, 
kolina, kopina, korina, kuhina, kaikkina, kuikkana, kniskina, 
kalina, kumina, kaohina, kurina, kutina, kahina, karina, kohing, 
laikkana, liehuna, loohina, motina, mylvina, myrinij, mytina, myy- 
kyna, myykina, mahkina, maikkina, maikkina, mankkina, massing, 
maakyna, maakina, nahina, nahkina, napina, narina, nurina, ny- 
hina\ nyrina, nyskina, narina, pakina, parkuna, panhina, pauk- 
kina, pirina, potina, purina, pylvina\ pyrina, palina, parina, paak- 
k3na\ polinS, raakuna, rapina, rauskina, remana, riekknna, nek- 
kin£, rieknna, ropina, rotina, rnkkana, rapina, rybina', ryskina, 
rytina, rahina\ raikkina\ raiskina, rakina, ratina, ratkana, rayhina, 
raygkina, rakina, rdhina, rohkina*, royskina, sipina, sirina, sohina, 



170 

solina, sorina, suhina, snpina, gghing, g&hkinfi, sftlioM, sarins, 
tevana, tihina, tirinS, titinS, tioskina, tiuskuna, tohina, tomina, 
tonhina, toakkina, toukina, tuhina, tniskina, tnrina, tutina, tars- 
kina, tarskyna, taring, t$min&, nkina, ulina, ulvina, vapina, vihinS, 
viking, vilina, vilkkuna, vinkuna, viskuna, vitina, viuhma, valk- 
kyod, varina\ arinS. 

2. Pa n (genit. nen): ahven, ammen, haomen, boy hen, 
ihven, ijen, joatsen, jnomen, j&sen, kiven, kymmen, kyven, 
kammen, liemen, paimen, ruhmen, rnnmen, rMmmen, siemen, 
terhen, tnuraen, tyven, uumen. 

3. Pa in: a) primitiva: hohdin, joutsin, jnorotin, keh- 
rotin, kempntin, ker&hdin, kalkotin, lavasin, lavin, liskin, listin, 
ludin, lammin, nepahin, natkin, n£tin, pajatsin, palin, paljin, 
pelsin, piedin, pietin, pisin, pohdin, polasin, laskin, teesin, udin, 
untin, nnnin, nudin, vaadin, vadin, vesin, vidio, ydin; — b) 
derivata: aistin, akutin, alaisin, annin, astin, haarotin, haa- 
raisin, haistin, halkaisin, haljin, bapatin, herutin, hierin, hypin, 
harkin, jauhin, joeksin, jorotin, jnoksntin, jyraksin, jankotin, jan- 
kytin, kahlatin, kohlotin, kaivin, kalvin, kannin, karkotin, kau- 
latin, kelosin, kerin, kierin, kierutin, kiverrin, kolistin, kodik- 
sin, kovaisin, kndin, kuljin, knolaisin, kusitin, kasitin, kaannin, 
lapotin, laskin, lantaisin, lennin, Hipaisin, liustin, Iuistin, laodin, 
lypsin, meratin, maystin, naskalin, niistin, nostin, nuolin, nyljin, 
nam, obin, olin, odin, paapotin, painin, paistin, panin, parsin, 
perustin, pesin, pidin, pingoitin, pojantin, poljin, poltin, puhdastin, 
pnnetin, purasin, parin, pyhkaisin, pyorin, paitsin, paasin, paastin, 
ratsastin, ratostin, ranhaisin, rerapntin, revaisin, riepotin, riepu- 
tin, riivin, rinnnstin, rohdin, ruodin, rastin, sadin, sammotin, 
siatin, soitin, sorotin, saljin, syoksin, sarvin, tarhaisin, tarvin, 
teljin, terasin, tuhotin, uitin, uistin, valin, valkin, vedin, veistin, 
vihdin, viskin, vnolin, vyhdin, vaannin. 

4. Pa ain, an: a) primitiva: ahrain, atrain, hapain, 
hiestain, iljain, irojain, kaljain, kevain, kuusain, limpsiain, lit— 
kain, maarain, morsian, munrain, nasian, nepain, nasian, paat- 
sain, pahlain, parahain, parhain, raatain, raatsain, rahdain, sie- 
rain, siestain, sit kain, sydan, tatkain, vaarain, valsain; — b) 
derivata: astain, asnjain, avain, elain, harkain, jontain, juok- 



171 

stain, kaljain, karkujain, kasvain, kasvajain, kaalain, kerjfiin, 
kolkiain, kuudain, ]8ksi&in, nostantain, pieks&in, pydrrain, pttftg- 
tiki, rapain, selkfiin, snkain, sukahain, sttrkidin, teki&in, viskain. 

5. P4 en, ein: asein, ankein, halkein, bydntein, hoyhein, 
joeksen, kodiksen, poikkein, pybkaisen, rasein, rikkein, seitsen, 
annea, vasen. 

6. P& oin, on: a) alia karitiva adjektiver p£ toin, 
ton, hvilka kunna bildas af hvarje nomen subatantivum 
och verb am; — b) alastoin, avoin, avojoin, hapoin, kalvoin, 
kenkoin, katiioin, laipioin, leivoin, lautioin, luoppioin, martioin, 
maltioin, raitioin, rikkioin, rivioin, rivioin, sanvoin, sidoin, sarvoin, 
tahdoin, tarvoin, valtoin, vesoin, viertiloin, vierteldin, viltioin. 

7. P& un, uin: astuin, asnin, atuin, istuin, kantain, ke- 
sain, kadyin, laidun, leivoin, lypsyin, oloin, paisnin, polkuin, 
sarvyin, tapuin, untain, unnuin, valkain, vesuin, ydyin. 

8. Pk nta, nto, nti: a) verbalia: asunto, elanto, elSntd, 
eraanto, hankunto, hirnanto, hoivanto, hnudanto, havinto, imento, 
istanta, istunto, juonti, juonto, kaanto, kaivanto, kannanta, kan- 
nanto, karhinto, kasvanta, kasvanto, katsanto, kiljanto, kohento, 
kaolento, kSynto, lanlanta, laulanto, liikanto, luonto, lyonti, 1Mb- 
dentd, myynto, myynti, naatinto, noasento, nyljento, paisanto, 
palanto, palkinto, panenta, panento, perintd, pidanto, pisUintd, 
pninto, pninti, panonta, pysi&nto, pyynti, pyynttt, rakento, ra- 
vinto, ristinto, ristintS, seisanto, sovinto, synnyntfi, synnyntd, 
aydnti, sydnto, saantd, te'enttf, torkanto, tulento, tutkinto, vai- 
vanto, valanto, valinto, vedMntd, venynta, venynto, vointi, volinto, 
saanti, saanto, soitanto, tapanto; — b) ofriga nomina p& nta, 
nto och nti aro: ahvento, alento, avanto, avento, emaota, isaottt, 
kesanto, kesanto, kolventi, korento, korenta, ojanto, permanto, 
pimento, rajenta, saarento, sarvento, snovanto, suvanto, tyventd, 
vieranto, vihanta, vihanto, virvanto. 

9. Vk nsi: kahdensi, kolmansi, kuodensi, kymmenensi, 
monensi, neljansi, seitsemfinsi, tuhansi, tubannensi, viidensi, yh- 
deksSnsi. 

10. S&rskilt bSra anraarkas: emintiraa, isintijrii, 
marhaminta, pimentola, romentola, uppalanti, vah&J&Btd. 



172 

11. PA mus: a) verbalia: aikomas, ampumas, anomus, 
joopamos, jautamas, kaatumus, katumus, kaotamas, kantelemus, 
karttamas, kokemas, koettelemas, latomus, laiskattelemos, laitta- 
mas, lakkaamas, lakkauttamas, lankeemas, lankeilemus, laasu- 
mos, leipomas, liehakoitsemas, likenemys, lisaamys, lakemus, 
laeskelemas, laettelemus, luottamas, laopamus, laikkymys, lakah- 
tymys, matanemys, noitumus, noosemos, nakymys, olemas, oles- 
kelemas, ottamus, ottelemus, paatamus, painelemas, paisumus, 
panettelemas, parantamas, parantelemas, parkumus, pillomas, 
pitSmys, poikimus, pauttumas, pyhkimys, pyrkimys, pysymys, 
pydrtymys, pft&semys, raatelemus, rakentamus, raokeamas, revai- 
semys, riemuitsemus, raokkoomus, raoskimus, ryy tymys, rySsta- 
mys, saamos, sallimus, sanomus, sattamus, seisomus, sikiamys, 
si'ittamys, snlkemus, saostonras, suattumus, sylkemys, syn tymys, 
s&rkemys, saastamys, tahtomus, taistelemas, taipumus, talttumos, 
tapahtamas, tarttamas, tarpomas, tekemys, te'eskelemys, toipa- 
mus, tottelemas, tottamas, taiskimas, talemus, taleamas, tatki- 
niios, tatkistelemas, tylsymys, tytymys, tahtamys, taytymys, ttiyt- 
tMmys, uppomus, uapumus, vaatimus, vaatettamus, vaeltamus, 
vaikenemus, vaihettelemus , vaikeroitsemas , vaipamus, valitsemus, 
vallitsemas, vannomas, vartioitsemas , vetamys, veristamys, vie- 
kastelemus, viekottelemas , viettamys, vihkimys, viiltelemys, vii- 
pymys, viljumas, voilelemas, voimus, voittamus, voipumus, vaijy- 
mys, valttamys, vSsymys, yltymys, yskimys, yotymys; — b) 
ttfriga nomina pa mus: aitumas, kokalmas, kokamas, kari- 
mas, kannelmys, lantymys, makimys, ohamas, oijelmas, papa- 
mas, pietimys, selkamys, tenkelmys, tenkkelemys, aimas, yhdel- 
mys, ylimys, akamys. 

12. Pa ma: a) verbalia: elama, hekama, jnoma, kai- 
helma, katkelma, kudelma, kaolema, kutkelma, laoma, lyoma, 
lahtema, mustanema, paisama, polttama, rohtama, sanoma, sy- 
helma, syhymM, syy helma, syyhyma, te'elma, voima, yhdelma; 
— b) ofriga nomina p& ma: akelma, asema, avojoma, emin- 
tima, etama, huolema, imehma, isintima, kaljama, kojoma, knu- 
lama, kaolema, kaasama, kooselma, kannelma, k&ykama, koyk- 
kama, lampyma, l&mpima, maarama, mokoma, mukama, mukoma, 
mastelma, maatama, muukama, maakoma, maarama, notkelma, 



173 

nykermB, nystenna\ nStkelma, odelma, ojelma, onelma, paatsama, 
patama, pntkama, pyortama, rivioma, rivinoma, rysama, saatama, 
salama, salasma, satama, siestama, silkama, ttfykama, toykkamU, 
vaaderma, vaarama, vaaterma, vahderma, valkama, vasama, va- 
terma, akama. 

13. P& nes: haorannes, huojennes, huudannes, ihannes, 
iljennes, imannes, kaarrannes, kaivannes, kapines, karmannes, 
kasvannes, kolmanes, kolmannes, lavannes, liikennes, liipannes, 
neljannes, ojannes, painannes, riijennes, riivannes, rahvannes, 
r&ij&nnes, yaippines. 

14. Pa net: etsonet, hapenet, harinet, ikenet, iljanet, ilve- 
net, irjannet, jnomenet, karstannet, ketanet, ketunet, kipenet, 
kipinet, kominet, liipannet, perinnet, pohvannet, pouhannet, pydr- 
tfnet, p3ijannet,* rikenet, nramenet, rgmmenet, rShvSnet, sate- 
net, sakenet, tevanet, valannet, valanet, valkkunet, varppinet, 
voinnet, ylanet, ylannet, arjennet. 

15. Ofriga med n bildade nomina: a) pa nas: hami- 
nas, haudannas, knpinas; — b) pa no: ihmeno, imehno, imeno, 
inehmino, kommano, kopano, kuupano, pyortano, vieno; — c) 
pi no 8: jttannds, kaivannos, kalmannos, kommannos, riivannos; 
— d) pa" ni: kumppani; — e) pa nus: kaudennns, kSviannys, 
nramenns; — f) pa ntie: perintie. 

16. Ofriga med m bildade nomina: a) pa met: ilja- 
met, kuomet; — b) pa mas: kaljamas, koelmas, koiramas, ma- 
kimas, poikamas, siikamas, sikamas, takkumas, aijamas; — c) 
pa mo: kojamo, lyomo, ohimo, ratimo, valimo; — d) p& mes: 
katsumes; — e) pa" mu: lyomy; — f) p& mpi: enempi, enampi, 
molempi, parempi, parelampi, tosmempi, t&kempi; — g) yk mbs: 
altamos. 



V. Nomina bildade med -L 

1. Pa I: ask el, kappal, kyynel, tiiyel, petkel, sammal, 
sepel, sepal, sSvel, taival, vemmel, vammel. 

2. P§ la: a) primitiva: apila, askela, alula, etelfi, ha- 
mila, haokala, hantela, hunkala, hyppyla, ihala, imelg, jnmala, 



174 

kahila, kaisila, kamala, kainpela, kanhela, kappala, katala, ka- 
vala, kimpela, kirpila, kirpula, kyynela, kapala, kaasSla, mahala, 
maatila, matala, mokola, makola, muskula, napula, nappula, 
naskula, nikelS, nivela, nokkela, navola, pakkula, papela, parila, 
piippala, pirppnla, pirpala, purila, riehtila, rietila, riskila, riskelM, 
rutkala, rapyla\ raapala, sammala, sapila, satala, siivila, sinkila, 
sinkula, sukkela, sukknla, takkala, tohmela, takala, tukela, turila, 
Ukalft, vempela, vihela, vibvila, vikkelS, vintila, vintela, vipnla, 
vaikyla, vankela, ytela, aitela; — b) derivata: hakkula, kalk- 
kala, kapala , kakkula, kupala, manala, metsola, naskula, nip- 
pula, nyppyla\ nopnla, noppula, pappila, peurala, pimentola, 
pohjala, pohjola, pokkila, pntila, pykala, pytkala, raakela, raa- 
kila, romentola, rymaUyla\ rap&la, rapyla, sirkkala, soikala, so- 
kala, saaksela, takala, tapiola, tnonela, tyynela, takala, tatilfi, 
vetela, vatkStt, vkannela. 

3. Pa lo: ahmalo, hamilo, hinkalo, honkelo, hontelo, hoo- 
talo, hunkalo, hutelo, hnnmelo, kahmalo, kainalo, kantelo, kapalo, 
karpalo, kankalo, kohmelo, kohtalo, kompelo, konkelo, koppelo, 
koskelo, kotkelo, kukkelo, kuontalo, kuppelo, kuntelo, knntilo, 
kapalo, kompolo, masmalo, metsalo, onkalo, ontelo, papelo, pei- 
kalo, peukalo, pohmelo, pohmilo, pnrilo, purkilo, purtilo, pdk- 
kelo, raavillo, rypalo, suivelo, suppilo, takalo, tahkelo, torsilo, 
uivelo, ontelo, urvelo, vartak), vattalo, vompolo. 

4. Pi li: hakuli, kesseli, kesteli, komppeli, koppeli, ko- 
puli, kntnli, kohmeli, mateli, meteli, moskali, naskali, niknli, 
peeveli, petkeli, popali, pukali, pokkoli, pdtkeli, raatali, rapoli, 
remeli, ripuli, rupuli, rakyli, romeli, saakeli, satuli, seknli, se- 
kali, sepeli, seppeli, sieveli, sinkeli, sipuli, saveli, saaveli, tenk- 
keli, vastuli, vipuli, virveli. 

5. Pa let: askelet, haipalet, hai valet, haudalet, hipalet, 
hyrkalet, imelet, jotkalet, kaistalet, kalkkalet, kantelet, kappalet, 
karpalet, ketalet, kompelet, knmpelet, kyynelet, kampalet, mohkalet, 
morkalet, peakelet, pentelet, perkelet, petkelet, poikkilet, pukalet, 
pykalet, rekalet, repalet, ripalet, roikalet, rypalet, ramraalet, 
rammelet, rapalet, raapalet, rdhkfilet, sammalet, sepalet, seppelet, 
siepalet, sipalet, soikalet, sappalet, stfpalet, saapalet, taipalet, 



175 

typilet, vempelet, venkalet, yiipalet, viipelet, yintelet, yipeiet, 
yiuhkalet, ySmpelet, vtttkSlet, ypalet, aihkalet. 

6. Pa las: apilas, hamilas, hankilas, hanteias, hnnkalas, 
jootilas, juolas, kabilas, karilas, kuhilas, kfirilSs, maitilas, puri- 
las, sapilas, suulas, snallas, syolas, syottilas, tarilas, tyolSs, 
yihyilSs. 

7. Pa lias: pakelias, puhelias, sanelias, sovelias, tappe- 
lias, tyStelifts, nnelias, oftkalias, yiitseli&s, vaannelias, aiineligs. 

8.' Ofriga med / bildade nomina: a) pi les: nakSles, 
onale9, rydkSles, sepeles; — b) pa lia: matelia, sanelia, vihelia, 
yiiUelia, ydSnnelft; — c) pa Ima: akelma, ankelma, odelma, 
onelma, syhelraa, syyhelmS, te'elnrf, yhdelmM; — d) pa lus: aape- 
las, hankkilus, butilas, kattelas, kibtelys, kampelus, naitdlas, sepa- 
lus; — • e) pa Ivo: kantelvo; — f) pa lu: kapelu, urvelu; — 
&) pa lam pi: parelampi; — h) pa Ikka: pitniikka; — i) p& 
likko: pybalikktt, pykalikko, rasalikko, tammelikko; — k) pa 
/©!*: rnotiloin, rSatilbin, vierteldin, yiertiloin; — /) p& l&ins 
rastilain; — m) pa likka: rasalikka; — n) pa lis: saalis; — 
©J pa //$fo: takalisto; — ^) pa Imus: tenkkelmys, yhdelmys. 



VI. Nomina bildade med -j. 

Fttljande pa /a.- apaja, elanteja, balaja, hunaja, jalaja, 

kataja, kuyaja, mablaja, petaja, pihlaja, pitaja, soloja, tohtaja, 
yainaja, vataja, venajtt, veraja. 



VII. Nomina bildade med -p. 

Med p bildade nomina are, med undantag af kom- 
paratiyerna pa mpi, fdljande: anoppi, juoppo, kilappa, ki~ 
lappi, rasappa, nlappa. 

VUL Nomina bildade med -v. 

1. Pa va: a) snbstanliva: aalnya, abaya, ajava, aluya, 
astaya, babtuva, halava, harava, hulhaya, jalaya, kajaya, kajova, 
kaleva, katava, majava, orava, otava, pellava, pihlaya, ra*«ya, 



176 

sulkava, suortava, suottuva, gydstdvS, tobtava, untuva, ystMya; 
— b) adjektiva: alava, eheva, elavS, haleva, balava, baokava, 
harteva, hein&ya, heleva\ hentuva, hereya, herreva, bonkava, 
hareva, ikava, jalkaya, jontava, jouheya, jukeva, jnkkoya, juu- 
reva, janteva, kailava, kieleva, kirjava, kuuleya, kMrkeya*, lihava, 
lehteya, loimeva laonteva, laateva, mahoya, matava, meheva, 
mieheysi, mieleva, mukava, mykava, mahava, naseva, nenava, 
niskaya, nokkaya, obteva, ontuva, pautava, paiseva, paisuva, pnu- 
bava, pattava, reheva, rikeva, rinkeva, riatava, roheva, roteva, 
rnkeva, runteva, raokava, rateva, ratova, gelkaya, sileya, sineva, 
siulaya, soleva, solova, soreva, sorova, saareva, talteva, teravft, 
tilava, takeya, tuttava, vakava, valava, valeva, valova, yarava, 
varteva, veltava, yereva, vihava, yikeya, viljava, villa va, vakeva, 
yleva. 

2. Ofriga med v bildade nomina aro: a) pa rva; 
ankerva, kanerva, onerva, oderva, otarva, sinerva, ankerva; — 
b) pa vo: ativo; — c) pa rvo: hillervo, sineryo; — d) pk Ivo; 
kantelvo; — e) pa vi: katsevi. 



IX. Nomina bildade med -s och -t. 

1. Pa sa: aaltoisa, abasa, ehtoisa, emisa, emysa, etoisa, 
hupasa, ikaisa, imisa, imusa, joutuisa, kaikusa, kipuisa, koisa, 
koissa, kutuisa, kuuluisa, laatuisa, mieluisa, miehnisa, nakoisa, 
nakyisa, orasa, oraisa, piltosa, pilttosa, puolisa, rikosa, rotosa, 
roveisa, ratty isa, satoisa, suotaisa, tehoisa, tehtoisa, teraisa, to- 
rasa, taloisa, uhosa, akasa\ aryisa. 

2. Pa sto: airisto, alasto, episto, haaristo, hiilistd, bu- 
malisto, jalavisto, jyvasto, kahilisto, kaisilisto, kalasto, kalmisto, 
kanervisto, kannisto, kaskisto, katavisto, kiyistd, koivisto, koivusto, 
korvisto, kortehisto, kuasisto, lastusto, lepisto, linnusto, maa'isto, 
maisto, metsisto, mannystd, mannistd, matUhisto, ohdakisto, pa- 
just© , pensasto, pensahisto, pihlavisto, pnisto, pykalisto, ru'isto, 
raohosto, ruovosto, saarekisto, saaristo, saarnisto, salayisto, sam- 
malisto, saravisto, Bivusto, suolisto, takalisto, tammisto, tuomteto, 
tyvistd, vahteristo, yieriptd, ynaparisto. 



177 

3. Pa sta: alusta edusta, hausta, kapusta, miehasta, pe- 
rasta, romasta, sisusta, sivusta, ta'asta, yarusta, any sta. 

4. Pa stin: harjustin, helistin, jalustin, kolistin, perastin. 

5. Pa sti: holvasti, hommasti, hnmmasti. 

6. P4 tti: ahmatti, ahvatti, elatti, ematti (emattima), imartti, 
karnaalti, karvatti, kasvatti, keletti, kevatti, karatti, karhotti, 
loonatli, lgpatti, paskatti, pihatti, remetti, rap a tti, raamatti, syotti, 
tirkatti, nitti. 

7. Pa tar (patronymika): ahvatar, aateretar, etelatar, 
hempiatar, hiiletar, hongatar, juoletar, kangatar, karjalatar, kek- 
ritar, kipinatar, kivntar, kannotar, kuatar, kareitar, lemmetar, 
knihiatar, luonnotar, maramotar, panetar, panutar, ruojalar, syn- 
nytar, sydjaiar, tapiotar, tuuletar, vaavatar, vaiviatar, villa tar, 
vnolatar, v&inatar, aijatar, aimatar. 

8. Karitiva adjektiver pa toin, bland andra fol- 
jande: ajatoin, aisatoin, aistitoin, anhitoin, avutoin, armotoin, 
arvotoin, aseetoin, auteretoin, aviotoin, edatoin, ehdotoin, estee- 
toin, halatoin, hampaatoin, hermotoin, hervotoin, hillitdin, hinna- 
toin, haoletoin, havytoin, ilotoin, isatoin, jumalatoin, jarjetoin, m. fl. 

9. Pa tin: akutin, ematin, haarotin, hapatin, herutin, ho- 
hotin, jorotin, jaoksatin, juorotin, jankotin, j&nkytin, kanlatin, 
kehrotin, kellotin, kelkutin, kempatin, kieratin, kusilin, lapotin, 
pesetin, salvotin, m. fl. nomina verbal i a. 

10. Ofriga med t bildade nomina: a) pa tta: ahvatta, 
hulpatta, karjetta, navetta, ometta, osviitta, puhotta, syotta, uavetta; 
— b) pa tto: epatto, lapatto, lennatto, navetto, omatto, ometto, 
pihatto, sydtto, te'ettd, uitto. 

11. I allmanhet saillan forekommande nominal- 
andelser aro: a) ska: elaska, juuriska, karpuska, katiska, lei* 
risks, rapuska, romaska, romuska, ruhmuska, tahmaska; — b) 
sko: hornisko, koisko, latisko, rapisko; — c) tsa: karitsa, ka- 
titsa, kolpitsa, laavitsa, maalitsa, rahitsa, rajetsa; — d) sin: 
alaisin, haaraisin, halkaisin, kalvoisin, keloisin, liipaisin, lunkoi- 
sin, parasin; — e) si: koisi, potausi, seitsem&i; — f) so: koiso, 
paoliso; — g) su: koisu; — h) ut: atfut, airnt, ehyt, kevyt, 
kiirot, kylkyt, katkyt, lyhyt, neitsyt, ohut, olat; — i) &t: hem- 
mit,kevat; — k) it: orit; — I) hka: kanahka, karahka, koihka, 

Suomi. 12 



178 

pajahka, paahka; — m) hko: isohko, vahtthko, m.ft.; — n) ha: 
alaha; — o) h: kavoh, mureh; — p) hta: pajahla (pajahtama), 
kerdhUt, rajehta; — q) hdin: hohohdin, kerahdin; — r) sma: 
salasma. 

X. Nomina som slutas p& -s, uppkommet 
af -h, -ks, -nt eller -t i stammen. 

1. Pa as, genit. -ah an: a) tvastafviga substantiver: 
ahvas, alias, ansas, hallas, hammas, hangas, haras, havas, bon- 
gas, hulas, hapas, havas, jurvas, jyras, kalkas, kangas, karas, 
karvas, kaskas, keidas, keihas, kesas, kenlas, kinnas, kiuvas, 
koivas, kunnas, kyytas, kyas, karvas, kongSs, lammas, lamias, 
leijas, levas, lipas, longas, lookas, lounas, mallas, tnatas, nepas, 
nevas, nilkas, nylkas, oas, odas, oinas, opas, oras, orvas, paat- 
sas, pahdas, pallas, parmas, parras, patsas, pensas, porras, por- 
sas, puras, parras, pylvas, raavas, rahvas, rastas, ratas, ratsas, 
reivas, riistas, rukas, ruskas, ratas, rynnSs, ry3tas, ryopas, 
rastas, raystas, rokas, saapas, saijas, sammas, seivas, saekas, 
saylas, saynas, tahas, tahdas, tabjas, taivas, tallas, tehdas, 
teoras, toisas, turpas, torras, tursas, tarvas, tyrvas, toyras, uitas, 
yaarnas, valas, valjas, valkas, valmas, vamraas, vangas, vannas, 
varras, varvas, vebmas, virnas, flka*s, ayra9; — b) tv&stafviga 
adjektiver: ahdas, annas, harras, haaras, hauskas, herkas, 
betas, hidas, hietras, hilas, huojas, hurskas, irstas, irras, juolas, 
jyrkas, kallas, karjas, karkas, karsas, karvas, keikas, kielas, 
kielas, kieras, kievas, kiiras, kiivas, kirkas, kirpas, kitsas, kom- 
pas, kontas, kablas, karkas, karvas, liakas, luikas, loonnas, 
maajas, marras, niukas, narkas, paljas, paras, pahdas, rahvas, 
raikas, rainas, rakas, rammas, raskas, rietas, rikas, ransas, 
sairas, seijas, saulas, saallas, sydlas, taolas, tyolas, ahmas, 
uljas, vaalas, valpas, valvas, varas, vaoras, vengas, viekas, 
vieras, vilkas, vilpas, vilvas, volas, vuolas, vaollas, v&ipjfcs, 
vdyras, yrSs; — c) ofriga nomina pa as: a) pa kas: ajo- 
kas, antsikas, asakas, elokas, em&kds, enokas, harjokas, m. fl.; 
0) pa ias: aatias, armias, harmias, julkias, karmias, kanppias, 
k&kki&s, laopias, ieppias, polskias, pontias, riftniiias, talvias, 



179 

toimias, toisias, tuulias, tyrmias, alias, valkias, vuotias; y) pft 
lias: antelias, anelias, apelias, armelias, haurelias, havelias, 
havalias, imelias, ko'olias, onnelias, pakelias, puhelias, sane- 
lias, sovelias, toimelias, tappelias, tyotelias, unelias, uska- 
lias, viitselias, vaannelias, aanelias; d) pa las: apilas, hami- 
las, hankilas, hantelas, hunkalas, joutilas, kahilas, karilas, kuhi- 
las, karilas, maitilas, potilas, porilas, sapilas, s aulas, syolas, 
syottilas, turilas, tyolas, vihvilas; s) pa mas: kaljamas, ko'el- 
mas, koiramas, makimas, poikamas, siikamas, sikamas, susi- 
mas, takkumas, aijamas; g) pa vas: oravas, pellavas, talteyas; 
q) pa jas: jaatajas, petajas, pitajas; #) pa sas: imisas, tarrisas; 
v) pa tas: hurmetas. 

2. Pa as, genit. -annen (nomina nameralia): kolmas, 
neljas, seitsemas, kabdeksas, yhdeksas, sadas, tuhas. 

3. Pa es, genit. -ehen: hnudannes, ijes, ihannes, iljannes, 
iljennes, imannes, kaarrannes, kajannes, kapines, karmannes> 
kasvannes, kasvates, kintares, kirves, kohvannes, kutsames, kares, 
karres, laes, lennates, levites, liepes, liikennes, nijes, nakales, 
ojannes, olkajes, onales, painannes, parannes, purres, remes, 
riivannes, ryokales, se'es, seijes, sepeles, saes, tores, vaines, 
vyores. 

4. Pa es, genit. -ennen (nomina numeralia): kahdes, 
kuades, kymmenes, mones, tuhannes, viides, yhdeksannes. 

5. Pa is, genit. -ihin: altis, aulis, kallis, kaonis, kauris, 
nauris, oris, purkis, raitis, ruis, raumis, saalis, tiivis, tivis. 

6. Pa os, genit. -ohon: ansos, talos, talkos, uros. 

7. Pa tus, genit. -tuksen: aavistus, ahdistns, ai vastus » 
aivotos, ajatus, ajetus, alotns, alustns, ammotus, arvoitns, asetus, 
eksytys, elatus, elatys, ematys, ennustus, ennatys, enatys, erhe- 
tys, eroitns, edustas, edistys, estetys, haavoitus, hajotus, hal- 
kaistus, hallitus, hapatus, faarjoitus, hasitus, hassutus, baukotas, 
baukatus, hauskutus, heidytys, heijastus, hekotus, helistys, he- 
loitns, kelpotns, hellitys, hengitys, hepsutas, her&tys, heritys, 
herutas, hibnustas, hiilustns, hiotus, hilastus, hillitys, hirmutus, 
hirmotus, hirnotus, hirvitys, hissutas, hivutas, hoihotss, hoikotas, 
hoilotas, hoivotus, holkntas, helotus, hoputus, houkutus, hoiskn- 
tus, hukatas, haljotus, ballntas, buyitus, bunnoitas, barvitw, 



180 

hykytys, hylkytys, hypistys, byrrytys, hyssytys, hytkytys, hyydy- 
tys, hyodytys, haikistys, haikytys, hairitys, hakytys, hammSstys, 
httv&istys, haristys, harsytys, havitys, haalytys, holkytys, holko- 
tys, jorotas, lenngtys, liekitys, merkitys, satatas, ra. fl. 

8. Ofriga mangstafviga nomina pa us, genit. -tiksen, 
med fdregaende konsonant: a) p& mus, se IV: 11; — b) 
pa lus: aapelus, ajellas, ajelas, apelos, arvellas, arvelus, epail- 
lys, epailys, hankkilus, hierellys, hivellys, hutilus, kapelas, kat- 
sellus, kihtelys, kohtelus, kommelas, katellys, nubdellus, otellus, 
painelus, pidellys, pitelys, raadellus, raatelus, sepalus, sisallys, 
sisullus, tappelas, taidellys; — c) p& nus: alennus, emannys, 
enannys, hoikennus, huojennus, haramennys, kumppanas, koaden- 
nas, kammenys, kaviannys, liipannus, orpanus, ruumenus, sekaan- 
nus, talkkunus, vihannus; — d) pa hdus: erehdys, hairahdus, 
hivahdas, huiskahdas, humahdus, hyrahdys, hairahdys, jalehdus, 
lammehdus, mullahdus, mSrehdys, tyrehdys; — e) p& rus: aska- 
ros, hoiperros, laverus, nykerys, onkerus, sisaras, vaikurus; — 
f) pa jus: sorkajas, sormajas. 

9. Tvastafviga nomina pa us, genit. -uksen, med 
fttreg&ende konsonant: a) primitiva: anus, annus, harjus, 
haras, hius, hivus, horrus, hyrys, ihmus, janfaus, jannus, jul- 
mus, juomus, kidus, kielus, kolpus, koskus, kuntus, kuotus, kyn- 
nys, kytjys, kydnnys, kahmys, kahnys, kahrys, karhys, karrys, 
kohmys, kbntys, koyrys, lehmus, letus, lompus, lurjus, lohmys, 
Idnkys, murrus, myrrys, natjus, niatus, nivus, nnhjus, nuljus, 
nurjus, palkus, patus, potus, rahjus, rajinus, ratus, retus, ruh- 
jas, ruojus, ruotus, ryotys, rahmys, raapys, rbhmys, sonnus, suo- 
mus, suurus, sarys, tahrus, tallus, tarrus, tillus, tohlus, tuhnus, 
tubrus, tuohus, udus, uudus, vadus, vannus; — b) verb alia: 
animus, ehdys, eksys, havus, juovus, kebrus, kerjus, luolus, noi- 
dus, nurrus, nurus, naannys, otus, pannus, puutus, pyydys, pyftr- 
rys, sammus, suutus, suuvus, syonnys, tainnus, tunnus, nidus, 
ouvus, vaellus, voipus, voiyus, vydrys, vMsys; — c) andra de- 
rivata: alas, edus, emys, ennys, harjus, helmus, hiilus, jalus, 
jaarus, kannus. kaulus, keskas, keskys, kotos, kylys, kalys, lah- 
jos, mielus, mays, nisus, nuolus, oijus, olus, pabnus, parrus, 
perus, pielus, polus, punnus, puollus, puolus, paftliys, ratsus, 



181 

raudus, rinnas, rotas, seinus, serkus, silmus, sisus, solmus, sor- 
mus, suojus, snvus, sylys, saarys, tilus, tulas, tyrmys, vammus, 
vermus, voohus. 

10. Pa us, genit. -uksen, med foregaende vokal: a) 
pa aus: aitaas, arvaus, a vans, epays, haaskaas, hairaus, hak- 
kaus, halaus, balvaus, hankaas, harhaas, barjaus, harppaus, hau- 
raus, bans, hautaas, herjaus, herjays, biiaus, hilaus, hinaus, hiu- 
kaas, hivaus, hoilaos, hoivaas, hoi vans, horaus, horjaus, hor- 
naus, hotkaus, hooraus, buikkans, huijans, builans, buimaus, 
huipans, huiskaus, buivaos, bujaus, hukkans, hnmaus, huokaos, 
huopaus, harjaus, hurmaus, huvaas, hyljays, hyppays, hyrays, 
hyokkays, hairays, ihraus, jatkaus, jyrkays, jaatays, kimaos, ko'h- 
mays, kohnays, lainaas, lappaus, laas, lehtaus, litkaus, lovaas, 
naarmaas, paarmaus, parmaus, persaas, pyrays, pydrtays, paivays, 
rutsans, rohkays, sekaus, siimaus, silmays, sisays, sorkaas, sormaus, 
tarkkaus, valaus; — b) pa eus, ius: erheys, ereys, kakeys, rupeus, 
ratios, toleus, tyreys; — c) p& ous: hierous, holhous, katoos, 
lahous, lainous, litous, nealoas, rokous, sealous, survous, velhous. 

11. Tvastafviga nomina pi os, genit. -oksen: a) pri- 
mitiva: alos, emoos, horros, jaubos, jokos, jukos, junkos, kinos, 
kyonnos, kaitos, konnbs, kontos, koynnos, lavos, laakos, nietos, 
taivos, tallos, toyvfis, uros, vainos; — b) derivata: abdos, ajos, 
hios, harmos, jatkos, juotos, jatos, jaannos, kaivos, kajos, kan- 
nos, karhos, kasvos, kados, katos, keitos, kelvos, kieros, kierros, 
kiitos, kylvos, kynnos, kaytos, kaannos, koytos, lainos, laitos, 
langos, lennos, letos, liitos, mnrros, mnutos, niitos, nios, nay- 
tds, oudos, panos, petos, pielos, piirros, pistos, punos, parsos, 
puutos, paatos, rainos, riivos, rikos, salvos, syytds, sa&tds, tain- 
nos, taitos, tarmos, tartos, te'os, tnlos, tayttfs, upos, uurros, 
uutos, varos, vienos, vyos, vybtos. 

12. Ofriga tvastafviga nomina pi s, genit. -ksen: a) 
pa as: aidas, haljas, hallas, harjas, jalas, jyras, kaimas, kanas, 
kengas, kirjas, koiras, koivas, korvas, kuras, kyytas, karvas, 
metsas, naaras, ohjas, oinas, oras, raudas, roivas, ruskas, sisas, 
tervas, teras, vammas, veras, vitsas; — b) pa es: apes, ilves, 
janes, kaares, kelles, kines, kives, korves, kales, kaes, lehdes, 



182 

lemmes, letes, pieles, pilves, siimes, stfijes, Tares, veljes, Teres; 
— c) pa is: emis, jSnis, kadis, varis, varvis. 

13. Ofriga flerstafviga nomioa pa *, genit. -ksen: 

a) pa nos: kaiyannos, kalmannos, kommannos, orpanos, piek- 
•Annos, riivannos, sekaannos; b) pa net: kaivannes, koimanes, 
kolmannes, kymmenes, neljannes; — c) pa hdos: julehdos, lum- 
mehdos; — d) pa jas, jos: olkajos, roivajas, sormajas; — 
e) pa tos: leooatos. 

14. Pa us, genit. -uden: a) pa a«^: ahtans, arkaus, 
halpaus, hankans, hartans, harvaus, hellays, herkkans, herkkays, 
herraus, hettans, hitaas, honkaus, hurskans, irstaus, irtaas, jyrk- 
kays, karsaos, karvaus, kiivaus, konnaus, kyllays, laihaus, mar- 
tans, naoskaus, osaus, paljaus, paraus, pispaus, puhtaus, rakkaus, 
riettaus, saastaas, sairaus, saitaus, siemaus, taajaus, nljaus; — 

b) pa eus: ahneus, haikeus, harveus, haureus, haoskeus, helleys, 
hemmeys, hempeys, himeys, hirveys, hoakkeus, huokeus, ilkeys, 
julkeus, jyreys, jyrkeys, jameys, jareys, jarkeys, kalleus, kateus, 
kankeos, kapeos, karskeus, karkeus, kauheus, kauneus, keveys, 
kiioteys, kipeys, kirreys, kopeus, koreus, korkens, korskeus, kotth- 
keas, kalkeas, kylleys, kalppeys, kareys, laiheos, lakeas, laveus, 
lempeys, leppeys, likeys, naaleus, nuoteus, nuoskeus, pappeus, 
ryBveys, siemeys, tiineys, taoreus, yhteys, ykseys; — c) pa ius: 
autias, haikias, hoakkius, huokius, kallius, laopius, leskiys, 
morsias, paitsius, raittius; — d) pa ous: heikkous, hienous, 
huonons, isous, jalous, juoppous, kainous, kehnous, kosous, 
kuurous, lahous, lankous, paljous, persons, raivous, riyous, ta- 
lous, urhous, yelhous; — e) pa uus: a) tvastafviga nomina: 
alkoos, arkuus, autaus, harvuus, hanskuus, huimuas, huoraas, 
byvyys, julmuus, jaomaas, kirnans, kohtuns, koiroas, konnaus, 
kovuns, kaivuus, kulkaas, kuntuas, kurjaas, kuumuus, kyllyys, 
kylmyys, kayryys, kohmyys, koyhyys, laajuas, laihuas, lais- 
kuas, lapsuns, lajuus, lyhyys, matkaus, miehuus, mustuns, mar- 
kyys, neitsyys, noituns, nnoruus, nurjaus, noyryys, orjuns, osnus, 
pahuus, paksoas, pelkuus, pienyys, pikuus, pituus, poikaas, py- 
hyys, runtaas, ryovyys, siemyys, saomuas, suuruus, syomyys, 
tihaas, totaus, tnoraas, turhuus, tylyys, uimaus, aljans, vaknas, 
yaljnus, visuus, voimuus; 0) flerstafviga: l:o pa muus: hap- 



183 

pamaus; derjemte egenskaps-sabstantiva, harledda af 
adjektiva pi loin; — 2:o pi suus: egenskaps-substantiya 
af adjektiverna pi nen ocb lias; — 3:o pi runs: aherraas, 
ahkeraas, ankaraas, a varans, beikkaraas, itaraus, jankkaraas, 
katkeraas, niskurous, pelkuruus, sisaruus; — 4:o pi vuus: han- 
kavuus, honkavaas, ikavyys, lihavuas, takevuus; — 5:o pi luus: 
hankalaus, jumalaus, kamaluus, kayalaas; — 6:0 pi nuus: isan- 
nyys, kamppanaus; — 7:o pkkuus: kaninkaas; — 8:0 pi tsuus: 
liebakoitsaas. 



XI. Nomina p& -et. 

1. Flerstafviga: de pi el, ket, let, met, net och rel 
hafva redan i det foregiende blifvit anforda; de pi tet 
aro: kaaristet, paisutet, viivytet. 

2. Tyistafviga: a) primitiva: hairnet, hamet, hedet, 
helet, hellet, helvet, hernet, hetet, hiestet, hilset, hipet, hodet, 
hornet, bosket, houstet, huonet, haovet, hurmet, huadet, hydet, hyet, 
hyljet, hamet, hoy set, hoystet, ihmet, ilvet, imet, jadet, jannet, 
kaarnet, kaavet, kadet, kahet, kahlet, kaidet, kalet, kalhet, kal- 
vet, kasket, kavet, kehnet, kelyet, kidet, kiiret, konet, korret, 
kortet, kostet, knjet, kallet, kaoret, koorret, kavet, karmet, kas- 
tet, laet, lahdet, lainet, lannet, lemmet, liehet, lievet, louhet, 
lounet, louvet, ludet, lummet, laodet, laotet, lyhdet, lahdet, 
lastet, loyset, madet, mahlet, maret, mouhet, muhet, maihet, 
maannet, neitset, neitet, naket, nurvet, nytet, naret, n arret, 
nartet, onet, oahet, paatet, paatset, padet, palet, paljet, pellet, 
perhet, peret, perset, pilet, pohjet, poret, pahdet, purjet, paret, 
royet, rannet, raodet, raoket, ramet, rastet, royket, sanet, siidet, 
solet, soset, sahdet, sumet, sadet, satket, taalet, tadet, ternet, 
tervet, tiinet, toet, tahet, taoret, tahdet, alet, aret, autet, uuyet, 
vaahdet, yaalet, vaatet, vaihet, valhet, vannet, varet, varpet, 
varvet, yehet, yenhet, yidet, vihnet, yirhet, vuodet, yret, arjet; 
— b) verbal-nomina: haastet, haet, haisket, hanket, haadet, 
heitet, helket, heret, hierret, hiistet, hiyet, hiavet, hohdet, huisket, 
haamet, idet, jamet, jauhet, johdet, jaotet, jysket, jatet, kaadet, 
kaahet, kaapet, kaarret, kadet, kaisket, kajet, kannet, karet, 



184 

karhet, kartet, kastet, katct, katset, kelket, kiepet, kierret, 
kiistet, koet, kolket, kommet, kudet, kaljet, kuret, kynnet, 
kaytet, kaannet, kaaret, ladet, lapet, laaset, lietet, liidet, liiket, 
liistet, liitet, loistet, laisket, luodet, laaset, mainet, meisket, mels- 
ket, moitet, maljet, mulket, maret, marhet, marret, muatet, 
maikel, maisket, m&ret, marhet , nestet, nealet, nidet, norket, 
noadet, nahdet, naytet, oiret, otet, paarret, painet, paiset, pais- 
tet, palket, pallet, peitet, peret, perket, peset, pinnet, pirstet, 
pistet, pohdet, poltet, paet, pahet, paaet, paret, paatet, pyhjet, 
pyytet, pyorret, paatet, raadet, raet, raisket, raistet, riidet, rois- 
ket, rouhet, ruostet, rysket, ryvet, raisket, ratet, raysket, raal- 
pet, sadet, salet, sidet, sydtet, s£et, sSret, ta'et, taijet, tarvet, 
taet, tuisket, tuket, taytet, ahet, aitet, upet, aurret, aatet, va- 
let, valvet, vierret, vietet, viillet, vilsket, voidet, vaollet, valtet, 
vftret, vaannet; — c) ofriga derivata: hemmet, jalet, jaonnet, 
kalmet, karvet, kiimiet, kiret, kolet, kommet, kostet, kuorret, 
kaumet, lapet, levet, lommet, mujet, neidet, noret, nuodet, nyr- 
ket, naret, pitket, picket, poiket, poyhet, riket, rinnet, ripet, 
saudet, vavet, viret. 



XII. Nomina mod vokalandelser. 

1. Sallsynt forekommande vokalandelser hafva no* 
mina a) p& aa: etSa, hapaa, harhaa, harmaa, hataa, helaa, haa, 
jaa, kahtaa, karpaa, maa, monaa, paa, seisaa, saa, vainaa, vajaa, 
vakaa, vapaa, venaa, yhtaa; — b) pa oo: aimoo, ainoo, ehtoo, 
kakoo, leikkoo, makoo, talkoo, timoo; — c) p& uu: epau, hyy, 
kainaa, kehraa, kerjua, kau, kyy, leikkua, lau, makoa, maa, 
paa, pyy, saa, syy, takua, vastaa; — d) pa ua: ainaa, kaatua, 
lapaa, lyhya, makua, mielua, nyrya, porstaa, rasaa, saipaa, 
saippua, saortaa, saurtaa, tanhaa, jasyS; — e) pa oa: aiaoa, 
seisoa; — f) p& ai: lai, tai; g) pk ei: ilmei, kalpei; — h) pa 
oi: avoi, isoi, karsoi, keihoi, kieloi, koi, koukoi, kuopoi, kuu- 
roi, loi, matsoi, rahkoi, voi; i) pa e: helme, ihte, ilme, Use, 
kaase, kahve, kalpe, kolme, liete, talte, tie, uole. 

2. Pi to: a) primitiva: ahkio, akkio, arkio, haasio, hai- 
mio, hartio, hipio, hopio, balpio, hulttio, hampio, huotio, hunttio, 



185 

hoosio, hupio, hnrvio, hyypio, h&ikio, kaatio, kallio, kammio, 
kapio, karpio, kartio, kavio, kohio, koirio, koisio, kontio, kopio, 
kotio, laipio, lantio, lapio, laupio, liikkid, limpsio, limsio, loitio, 
lnmpio, himppio, lantio, luoskio, mahkio, moisio, naotio, narpio, 
paakio, pairoio, pallio, pantio, partio, paunio, permio, pernitt, 
pohkio, pohkio, pokio, poykio, poykkio, raanio, raappio, rainio, 
raisio, raitio, rantio, rappio, raunio, ravio, rivio, rivio*, roittio, 
rookkio, roumio, rounio, ruoppio, rnopio, raapio, riiykkift, saipio, 
saippio, sammio, sontio, tapio, tnhnio, tunkio, taokio, vainio, 
vikid, viltid, vintio, aalio; — b) verb all a: ansio, arvio, atvio, 
haaskio, haltio, hankkio, heittio, heittio, huomio, harmio, hairio, 
havid, kalkio, kosio, lappio, luoppio, mainio, mahkio, naitio, nanttio, 
palkkio, perkid, raiskio, riivio, rovio, ryovio, salvio, sikio, suosio, 
tainnio, tnrmio, tarvio, valio, vartio, vaantio; — c) ofriga derivata: 
aarnio, aakio, aatio, haapio, halkio, hirvio, honkio, hoakkio, han- 
tifi, jookkio, kaavio, kilpid, laitio, lappio, martio, rammio, rautio, 
ruskio, roykkio. 

3. Pft ia: a) adjektiva: alkia, alkkia, aukia, anria, autia, 
ehia, ehkia, elkia, haalia, haikia, halia, halkia, harmia, hauria, 
havia, helia, helpia, hernia, hemmia, hempia, hevia, hilpia, hi- 
mia, hirvia, hornia, huikia, huokia, hupia, haria, ikia, ilkia, j al- 
kia, juolia, jykia, jylkia, jylsia, jymia, jyria, jyrkia, jakia, jami", 
junkie, jaria, jSrkia, kaamia, kaarmia, kailia, kaisia, kalia, kal- 
pia, kaisia, kaltia, kalvia, kankia, kapia, karhia, karia, karkia, 
karmia, karsia, kasia, kauhia, kehkia, keimia, kelia, kelkkia, 
kepid, keria, kerkia, kevia, kieria, kihkia, kiintia, kilia, kilkia, 
kilpia, kimia, kipia, kiria, kirpia, kolia, komia, kopia, koria, 
korkia, kostia, kouhkia, kuolia, kuollia, kupia, kuolia, kalpia, 
kalvia, kapia, karia, karkia, koyhkia, laakia, lahtia, laimia, lakia, 
lansia, lantia, lappia, lauhia, laohkia, lanhtia, laukia, lavia, 
lempia, lemmia, lensia, leppia, leviii, liehia, lientia, liepia, 
lie via, lihia, lipia, littia, luiskia, lammia, lampia, lansia, makia, 
masia, melkia, monia, mouhia, mnbia, mahkia, maikia, muria, 
myohia, moyhia, nahkia, naukia, neitia, nepsia, nevia, nieria, 
nihkia, niokia, nopia, noria, notkia, naohkia, naoria, napia, nu- 
ria, napia, n3ppia, napsia, nil via, nayhia, ohia, oikia, pehmia, 
pensia, piinia, piria, puikia, pulskia, puuhkia, paulia, pyylia, 



186 

pyysift, pydrift, pdyhia, pdyhkia, pdykift, rahkia, raikia, ramia, 
rapia, raukia, ravia, rehia, rebkia, ripia. ripsia, robkia, raokia, 
rydmia, rydpia, raikia, rfimifi, rfinstia, rohmia, romia, royhkia, 
roykkia, sahia, sakia, samia, seikia, selia, selkia, sientia, siistia, 
sikiH 9 silia, simia, sinia, sirkia, sitkia, si via, soikia, soimia, 
soipia, sokia, solia, soria, sorkia, soikia, solia, samia, sappia, 
sorkia, syokia, saysia, tahmia, tahnia, tehkia, tibia, tihkia, 
tihtia, tikia, tinkia, tirkia, titkia, tivia, tohmia, tuikia, torpia, 
tuabia, tylkkia, tylkia, tympia, typpia, typia, tyrmia, tyrnia, tar- 
kia, tdlkia, torkia, tdykia, nhia, ubkia, uUa, upia, osia, oalia, 
vaalia, vaikia, valia, valkia, vehria, viilia, vilpia, vinhia, viria, 
virkia, v8lia, valkia, vammia, vdyria, ylia, ylpia, ynsia, yrhia, 
yria, yrmia, akia, alia, aria, ayhkia, aykia; — 6J substantia: 
akkia, asia, astia, atria, haasia, baikia, haltia, hartia, hasia, 
haulia, hia, hipia, hippia, hi tia, hivia, hopia, hosia, hatia, huo- 
sia, hyypia, hyytia, hapia, jyrkia, kabtia, kaikkia, kaappia, ka- 
via, kolmia, kontia, kopia, kosia, kulkia, kuonia, kutia, kyytia, 
kavia, laattia, lapia, lappia, lattia, lipia, loisia, maaria, minia, 
nasi a, nieria, nihia, paakia, pallia, pan tia, piplia, pobkia, pykia, 
pakia, paakia, rasia, rautia, rudia, ratia, salvia, sia, sikia, son- 
tia, suntia, sakia, taikia, tia, vaadia, vaatia, valia, vartia, va- 
via, vidia, vitia, vaantia, yhtia. 

4. Pa i, genit. in: a) tvastafviga, ur fremmande 
sprak lanade nomina: aami, ahti, holli, holtti, byysi, iili, 
jahti, jahti, janni, jassi, joati, jautti, jahti, jasti, kaaki, kaakki, 
kaali, kaappi, kahvi, kalkki, kamppi, kani, kapi, katti, keesi, 
keisi, kelmi, kenkki, keppi, kertti, kesti, killi, kiltti, kilti, kimpi, 
kirsti, kirtti, kokki, koni, konki, konsti, kori, korkki, korppi, 
kortti, kossi, kuisti, koitti, kummi, kaori, kappi, kyyti, kydkki, 
kyosti, kalmi, kankki, kappi, kaasi, kaavi, kolli, koitti, kolti, 
kortti, kdokki, laari, laki, lahti, lantti, lasi, lassi, lasti, lauri, 
leikki, leili, leiri, lenkki, lesti, liivi, lahti, laodi, luokki, laoti, 
laovi, lasti, laari, luasi, lysti, lyokki, lakki, laski, lasti, laani, 
maali, mahti, maki, makki, mali, malmi, mari, marsi, matti, 
merkki, munkki, muori, maari, myntti, mantti, maski, nahti, 
narri, nihti, nikki, nuotti, nakki, olli, paali, paappi, paari, paasi, 
paatti, paavi, palkki, palli, panni, panski, pantti, pappi, pari, 



187 

parkki, partti, passi, patti, peili, peli, pelli, pelti, penkki, pentti, 
pesti, pieti, pietti, piikki, piili, piisi, piki, piltti, pinni, piuvi, 
pori, portti, posti, potti, puhti, pakki, pansi, pantti, paodi, puoti, 
puomi, purkki, pauri, pansti, pyki, pyykki, pyyki, pyokki, pal si, 
pjtani, ptfdkki, raadi, raaki, raakki, radi, rati, rakki, ranki, 
rankki, ranni, ransi, raspi, rassi, ratti, ravi, reivi, relli, renki, 
rihti, riikki, riiki, riimi, riisi, riksi, rinki, rinti, rintti, rippi, 
riski, rouvi, rakki, raomi, ruoppi, ruori, ruovi, ruoti, raaki, 
rankki, roani, ruasi, routi, raavi, ryyni, ryyti, ranni, rantti, 
rasti, raa*tti, saavi, saksi, sali, sarsi, seili, sihti, siili, silkki, silli, 
sipi, sortti, suti, synti, syyni, sakki, saili, tali, talli, tansi, tappi, 
teili, teini, testi, tiili, tilli, tinki, tiski, tiunti, tontti, tooli, tooppi, 
tori, torni, torppi, toappi, toavi, tukki, tulkki, talli, tunti, luoli, 
tuoppi, tutti, taakki, tykki, tyyri, takki, taltti, tarn mi, tarkki, tasti, 
uhri, aoni, vaali, vaari, vahti, vaksi, valkki, valli, vanki, vati, 
veivi, velli, yihki, villi, viisi, villi, vintti, vissi, volkki, voati, voavi, 
vuori, vaovi, vari, varkki, vSsti, yrtti, yyrtti, ayri; — b) sub- 
stantia konkreta: aarni, ati, emi, haali, haarni, haili, harkki, 
harppi, harsti, haaki, heisi, heissi, binkki, hippi, holkki, hossi, hotti, 
hairi, huitti, huivi, halpi, harri, harsti, hartti, hymmi, hyppi, 
hyrkki, baavi, boy si, ihvi, iltti, jankki, jomi, janki, jantti, jamsi, 
jantti, jappi, jarkki, jatti, kaati, kaatti, kairi, kampi, kanki, 
karhi, kari, karppi, karsti, kartti, kasi, kassi, kekri, keksi, kelkki, 
kelsi, keltti, kemi, keri, kermi, kerni, kiepi, kieppi, kiiski, 
kili, kirki, kissi, koisi, kolkki, kolli, koltti, kontti, koppi, korri, 
kosti, koti, kotti, koaki, koori, kuiri, kakki, kuli, kalli, kulppi, 
kaomi, kaopi, kaovi, karvi, katti, kaatti, kymi, kyymi, kakri, 
k&lkki, kapi, karkki, kassi, kaami, kaarti, kolsi, korri, kossi, 
kdyri, lakki, lamsi, lappi, laokki, laani, lavi, lekki, letti, liekki, 
lieri, lihti, lintti, lippi, loikki, loisi, loitti, lokki, loppi, lortti, 
lossi, loabi, lahi, lukki, lanki, luti, latti, lalli, latti, l£atti, mahi, 
marri, massi, mehi, molli, monni, moukki, malli, munni, mati, 
matti, myyri, mammi, mati, mokki, oaali, naarmi, naatti, nati, 
nalkki, napi, nappi, oaski, nati, navi, neihti, neitti, nolkki, nuitti, 
nalli, nnosi, nappi, nati, nyrhi, nyrkki, nyrri, nysi, nanni, nappi, 
narbi,. nari, narmi, narri, narvi, nolkki, orbi, ori, paasi, paitti, 
panki, pankki, paani, peippi, peitei, peni, peski, pii, piiri, pilli. 



188 

pinsi, pirtti, pulli, possi, puti, pntti, pyjki, passi, pStsi, pggksi, 
pKaski, potei, pdysti, raasi, rahi, raini, raiti, raitti, raksi, 
rappi, rapi, rasti, rauni, rehki, reimi, retti, riipi, riippi, rikki, 
rimpi, risti, rivi, romsi, rossi, roti, rotti, rousi, nimpi, ransi, 
raoti, raoUi, ryti, rabni, ratti, rdhmi, sahi, sahti, salkki, sammi, 
sampi, saokki, sapsi, seipi, seitti, sempi, sentti, sepi, sevi, sieyi, 
sii, siivi, sinkki, sirppi, sissi, sitti, sonni, suosti, snotti, suoti, 
sykki, syli, sampi, g&pi, sappi, sarmi, taari, takki, talti, tapi, 
taoti, tavi, teikki, teli, telki, terri, tetri, teuri, tiisti, tiiti, tiivi, 
timppi, tinkki, tintti, tin, tissi, tilti, toikki, toukki, tovi, turkki, 
turn, tuumi, tnutti, typpi, tati, tolkki, tolli, lonkki, torai, tdyri, 
ukki, uppi, uami, vali, valtti, vanti, vantti, varkki, varti, vartti, 
venni, vieri, vihi, vihti, viippi, viiri, vipsi, virpi, viti, vokki, 
aiti, appi, oysti; — c) substantiva abstrakta, adjektiya och 
derivata: aisti, anhi, anti, anli, eri, haimi, hakki, balli, hari, 
hassi, havi, helppi, hevi, himmi, hoki, huikki, hulivili, balmi, 
hupi, byppi, hanti, hantti, hati, irvi, jolppi, jonkki, jorri, jortti, 
jaonti, jaotti, jarsi, kati, kani, karpi, karski, keitti, keli, kemppi, 
kietti, kirri, koli, komi, kouni, kuoli, kuolli, knri, knrtti, 
kuti, laimi, lalli, letti, lolli, lomppi, lorvi, luikki, luisti, luntti, 
laotti, lauti, lyyli, lyitati, lasi, lolli, maahi, maiti, malli, maltti, 
marsti, mehti, metsi, mootti, mnotti, masti, myrri, myymi, maikki, 
maikki, mankki, naasti, oami, neli, nippi, nori, nappi, Dan, 
nasti, oppi, paini, paisti, pakki, pipi, pohti, puinti, puni, pylll, 
pyynti, rani, riiyi, romi, ryomi, saanti, sapi, setki, siatti, siisti, 
sili, silmi, sini, sinni, sirri, sisi, sointi, soti, suikki, sukki, snosi, 
syooti, sydtti, sassi, siiali, tihti, tili, titi, tivi, toll, tolkki, topi, 
tuuti, tarkki, uitti, vaari, vertti, vilkki, viippi, vointi, vuitti, vali, 
va>i, varti, va>tti, vaanti, va&tti, yrhi, yti, &kki, alii, alppi, antti, 
ari, arri. 

5. Tvastafviga nomioa pa i, genit. -en: ali, appi, arki, 
arpi, elki, ensi, esi, baahti, haaksi, babti, hanhi, hanki, hapsi, 
haoki, helmi, belti, henki, hetki, hiili, hiiri, hiisi, hiki, hirsi, 
hirvi, hoimi, huoli, huomi, buuli, bylki, impi, joki, jouhi, 
joutsi, jousi, joussi, jooni, juuri, jalki, jalsi, janti, janni, jarki, 
kaari, kaavi, kaihi, kaikki, kaksi, kalpi, kalti, kanki, kansi, 
karsi, ka»ki, kausi, kelli, kesi, keski, kieli, kilpi, kirsi, kivi, 



189 

kohti, koipi, kolmi, korpi, korsi, koski, kuori, kurki, kusi, 
kutsi, kuusi, kylki, kynsi, kypsi, kaki, karki, kasi, k£firt, 
koysi, laaksi, lahti, laimi, laki, laksi, lampi, lammi, lapsi, 
lehti, lempi, lenki, lensi, leski, liehi, liemi, lieppi, liesi, 
liki, lohi, loimi, louhi, lovi, lomi, luomi, loasi, labi, lapi, 
meri, mesi, mieli, moni, muhi, maki, neiti, neitsi, nieuu, 
niini, niisi, nimi, noki, nukki, nummi, nuoli, nuori, naoti, 
narmi, ohi, olki, onki, onni, onsi, orsi, ovi, parsi, parvi, pelvi, 
permi, pieli, pieni, pihti, pilvi, poikki, polvi, ponsi, poski, povi, 
paoli, pursi, patki, paitsi , palvi, paaski, raani, reisi, reki, reiki, 
riihi, riipsi, ripsi, ruomi, rupi, ruuhi, raisi, ranki, saari, saarni, 
salmi, sappi, sarvi, savi, seimi, siemi, sieni, siipi, soimi, solki, 
solmi, soppi, sormi, suitsi, suksi, sulki, saoli, suomi, suoni, 
susi, suuri, suvi, syli, sylki, sysi, s$ki, sanki, sarki, satki, 
sSaksi, saari, saaski, taimi, talvi, tammi, teeri, teiri, terni, tieri, 
toimi, torvi, tosi, toki, tuli, taohi, tuomi, taoni, taori, tappi, 
tuaJi, tynki, tyvi, tyyni, tyynni, tahti, taysi, uksi, uihi, umpi, 
uni, uahi, uuksi, uumi, uusi, vaahti, vaaksi, varsi, vaski, veisti, 
yeitsi, veli, veri, vesi, vieri, viini, yiisi, viisti, virhi, yirsi, 
yuohi, vaoksi, vuoli, vuori, vuosi, vyhti, vaki, yksi, yli, anki, 
a£ni, aari. 

6. Tvastafviga nomina paw; a) ur fremmande sprak 
lanade: honso, hylly, jakka, joulu, jannu, kaakka, kaapu, kaappu, 
kakku, kannu, katu, kedjn, keppu, kerttn, kinkku, kirna, kirsta, 
kistu, kinlu, kohtu, koju, korppu, koulu, kousu, kuo&n, karry, 
kdady, kaasy, laku, lamppu, lankku, lanttu, lappu, lasku, limppu, 
lata, lanttu, luutu, lyhty, lyijy, lykky, laksy, messn, miilu, 
mintto, mummu, mylly, myssy, marsy, maarly, niku, miuska, 
paalu, paanu, palttn, pamppu, pannu, parmu, parra, paanu, 
perttu, piippa, pilttu, pottu, pumppu, purju, pyssy, pytty, pelsy, 
paarly, pdksy, raaku, raakku, rakka, ransu, rantu,£rappu, rapu, 
rasa, reisu, riimu, rotu, rumpa, ruota, rapu, ruunu, ruusu, 
rautu, ryijy, ryky, ranny, rantty, rdijy, sielu, silppu, simu, simppa, 
sirppu, soryu, sulppu, sumpu, sylppy, syrppy, sanky, tamppu, 
tasku, tantu, temppu, tiinu, tikku, tiu, tolkku, tontta, tullu, tupsu, 
turku, tyyny, tyysty, urka, yaanu, vaku, valku, valmu, vanttu, 
vappa, vaunu, yeisu, vella, viisa, vimpu, vitta, viulu, vonnu, vftUy, 



190 

vftwy, vftsky, ftljy; — • b) adjektiva: ahu, ahva, alja, anna, 
harsa, hentu, herska, hinta, hirsa, hintta, bomsa, hopsu, houru, 
bulla, haijy, jylby, kalja, kankku, karja, keikka, kesu, kesy, 
keara, kiemu, kieru, kihnu, kolkku, kouru, karma, karnu, kurttu, 
kaula, kyyry, karry, kartty, kSrty, kfisy, kdnty, koyry, lamu, 
laukku, liusu, laihu, laisa, laitta, laoja, lyhy, miehi, niisu, 
nilppn, nirsa, nalju, nyry, nasy, ohu, paksu, pikku, pisku, 
raisu, raju, niikkn, ruju, ryhy, rasy, saysy, taura, tiha, tihku, 
tirsmu, taitta, tykky, tyly, uhu, vaisu, valju, venkku, venku, 
vilju, virkku, visa, viuru, ynsy, yry, yrmy, aksy, Srjy, any, ary, 
ayky; — c) substantiva konkreta: aamu, aivu, aja, ahka, 
arkkn, emu, hahto, haitu, harju, harkka, hara, hatu, havu, 
hiekku, hilkka, hillu, hita, hoita, bomppa, horma, hota, 
huikku, huilu, huippu, huiska, haittu, haita, bunnu, hanta, 
huokn, burn, hutta, huuntu, huuru, hylly, byppy, hyrsy, bamy, 
hayry, hoty, hflyly, h6yry, hoyty, ilka, impu, isku, jalku, 
jarra, jola, julku, kaarmu, kaasu, kaata, kahu, kaihu, kainu, 
kalhu, kalja, kalu, kamsu, kapu, karbu, karju, karkku, karmu, 
karpa, kartta, kartu, katku, kanru, kautu, keiju, kelttu, kenkku, 
kerppu, kerpa, kettu, keuhku, kielu, kilttu, kimppu, kintta, 
kippu, kirju, kirmu, kirppu, kiaru, kiuttu, kohta, kohu, koisu, 
keivn, kolka, komsa, koma, konkku, konnu, konta, korja, korlu, 
kopsu, kopa, koska, kotku, kouru, kahma, kuilu, kairu, kaita, 
kukka, kalja, kolkku, kolka, kalma, kuora, kuplu, kappa, kapsa, 
kapu, kurkka, karma, karra, kara, kuttu, kuuru, kyhky, 
kyhray, kyty, kyyny, kfily, kamy, kapry, kapy, kary, kdyry, laju, 
lampsu, lantto, lann, lastu, lata, laukka, lellu, letty, liimu, liippa, 
liira, liatu, lippa, lipsu, lipa, lisa, lita, liaku, loakka, luikku, 
luika, lukku, luppa, lyby, ldtky, loyly, malja, mala, mantu, 
mano, mama, maukka, meha, menty, meru, mieru, moukka, 
maba, nabju, muikka, maja, maksa, malkku, manna, mursa, 
main, mata, myhky, myky, myrkky, myrsky, mytty, myyry, manty, 
marsky, mary, moykky, naakku, naato, naarma, naartta, naatta, 
narska, narten, oarttu, nasku, nassu, natu, neibty, neitsy, neitty, 
neity, niippu, niittu, niitty, nilppu, nippa, nisa, Borsa, nuppu, 
nuttu, nyky, nyppy, nyty, nappy, nasty, natty, ola, oalu, paata, 
pahku, pajn, palkku, palka, palma, pankku, panku, papa, pehku, 



191 

pehu, pelu, pemppa, pentn, penn, peppa, pepa, perma, petto, 
pieksa, piira, pilku, pilla, pilppa, pilu, pirn, piaru, poja, poltsa, 
potka, parku, purma, purna, pursa, purtu, punra, pasu, patu, 
puaska, pylsy, pyrky, pyry, pytky, pyyly, pyyry, palkky, party, 
paaksy, paasky, paaty, pdlkky, polly, pdtky, pdyry, raaku, rahno, 
rahta, ratsa, rebu, renkka, rentsa, reppn, reta, riepa, riettu, 
rieta, riippu, riipu, risku, risa, riuka, riasu, roja, romsa, romu, 
roska, roukka, rouska, ruisku, raitta, ramppa, ransu, raata, 
ruohku, raoja, rutu, ruappu, ruupu, ryhmy, rymy, ryppy, rytty, 
ryysy, ryoppy, rSisy, raatty, r5lly, ronsy, roty, rbykky, roysy, 
sapsu, sasa, satu, sanhu, sauva, sava, aeikku, serkku, seutu, 
silma, silpa, silu, sinta, sirka, sira, sisa, sitka, sitta, siukku, 
siva, sobju, sohlu, solma, soppu, sosu, sahju, suku, salja, salkka, 
samma, sama, saoma, sooska, sykky, syksy, sylkky, syltty, saippy, 
saly, sasy, saassy, taanu, takku, taaha, tantta, tana, teljo, tertta, 
tiepsa, tihkn, tihma, tihru, tihu, tiira, tiku, tilkka, tippa, tisaia, 
tissu, tiakku, tiaka, tiara, tomu, totka, tahna, tabra, tuba, 
tamppa, taaru, tuuta, tyny, typpy, tytty, tyty, tyyty, tyytty, taky, 
tappy, taty, t3vy, taany, toppy, tdrky, toykky, toyry, obku, uhtu, 
oiku, alku, urpu, ura, utta, ata, uubtu, aatta, uuta, vaala, 
yaikka, valu, vaoka, varpa, vasu, vatta, vaulu, veuru, viera, viery, 
viira, vipu, vipsn, virpa, virsa, viuhka, volla, vuorsu, vyory, 
▼Svy, vfiy, v3yly, vfiasy, yty; — d) verbalia: alku, ampu, apu, 
haka, baisu, haja, bakka, balu, hasu, baukka, hehka, heila, 
hela, hinka, boka, hohka, hoba, bola, budju, huba, haikka, 
httlja, bama, baoja, huoka, bylky, hylkky, hymy, hyrry, hyoky* 
hydmy, byony, hydty, haily, haly, bapy, bttsy, haaiy, honky, 
hdykky, boysty, iskn, itku, it*, ity, joutu, jama, juoksu, jybmy, 
jyly, jymy t jyry, jysky, kaha, kaikku, kaika, kaipu, kaja, kalkku, 
kalku, kara, karka, keiju, keina, kerju, kiekka, kieru, kiikku, 
kiila, kilja, kitu, kobla, koha, kola, kopu, korja, kaihu, kukku, 
kaika, kala, kama, kaoha, katsu, kata, kyky, kylpy, kylvy, 
kaby, kasky, katky, kaary, laato, laska, laulu, lerku, lerppa, 
lieha, liera, Hrppu, laka, lypsy, lydmy, laiky, loytty, lfiyty, 
mdyhy, nauku, naaru, nieta, aoasa, noata, naolu, narka, nam, 
nuaru, naky, oppu, panu, parka, pauha, pesa, pieru, poima, 
polka, pora, paku, para, puiko, pyory, pareky, poly, raoaka, 



192 

ronsku, rysky, ryty, ryyppy, ryyty, rydmy, ryosty, ryovy, rahy, 
rftisky, rilyhy, raftky, rdnky, salvo, sobu, soimn, soitto, sola, 
sotku, sopu, sontu, saha, suitsu, sulku, sura, syhy, sylky, synty, 
sytty, syyhy, syoksy, g&ikky, sally, sarky, saaty, tihu, tiaska, 
toba, tomu, toahu, toasu, toussu, tuhu, taiska, takku, tunku, 
tuoksu, valu, vihu, viisku, viipy, vilkku, vinku, visku, viuhu, 
vuolu, ylty, tthky, ayhky; — e) ofriga oomina pa u: a so, avu, 
etu, haala, haamu, hahmu, haiku, halta, hapsu, bapu, happa, 
hassa, bela, hemppa, herkku, henna, hiekka, hima, hirmu, 
hoppa, hosa, huppa, hassa, husa, hauhu, hynky, hyrmy, hysy, 
hyty, harsy, hdrsky, hdssy, hdsy, juhu, jaoru, jatta, jylmy, jyrkky, 
kalsu, kasu, kaaha, kema, kietta, kipu, kisa, kiakku, kohta, 
korma, korna, kouha, kahnu, kaiha, kotju, kykky, kyky, kypsy, 
kyykky, laku, lara, leiku, lemu, lera, lessy, levy, leija, lieba, 
loibu, loppa, loru, losa, laima, lusa, lymy, lysy, lyyky, lolly, 
maka, mara, maura, melkku, metu, miera, moaru, marha, mahy, 
mfthy, mdry, naka, namu, nasa, nera, nihka, nilju, nilkku, 
nuhka, nuju, nyky, oika, pelmu, pelppu, pease, pippa, pisty, 
poakka, puhka, palma, papa, parra, patku, pylly, pysty, pdyry, 
raana, raju, ramu, rasa, ratku, remo, repso, ressa, riema, romu, 
rymy, ryty, rSkky, ramsy, rappy, rapy, ratty, rMty, raapy, raasy, 
rdmsy, rSmy, suppu, satta, syykky, saily, sSvy, taama, taja, 
tamu, tarma, tassu, teppu, tiha, tippa, tatta, aalu, vaina, vaipa, 
valu, vara, vilu, viru, aly, Sty. 

7. Tvastafviga nomina pa o: a) adjektiva: aimo, aljo, 
asso, eho, eioo, heikko, heiko, helppo, helpo, hieno, hinto, hinno, 
honto, hopso, hoto, hulkko, haono, iso, jalo, jolo, kaiho, kaino, 
kaito, kaltto, kauno, karso, kehno, keikko, keito, kelpo, kepo, 
koito, koljo, kolkko, komo, koso, kaaro, k&ho, laako, laho, laito, 
laahto, leato, lieto, loitto, lojo, maho, marto, mieto, mietto, 
nerkko, nerko, nirso, nojo, nuljo, nolo, orho, orvo, onto, paljo, 
paltto, peijo, perso, penko, polo, poooo, pyoro, pohko, pohno, 
raimo, raivo, rokko, rinso, rivo, rajo, rutto, saippo, sulo, tauno, 
ubo, ajo, valjo, vauhko, vaukko, velo, veltto, vento, venno, vealo, 
vino, viso; — b) verbalia: aiko, ajo, ammo, anto, ano, arvo, 
elo, etso, haasko, haasto, haisto, hako, heitto, hihto, hiibto, 
hobto, hoito, bolho, buoto, huollo, hanto, hyytto, hydtd, boisto, 



193 

hdystd, ito, jakso, jatko, johto, jouhto, jonto, juonto, jMttd, kaanto, 
kttrto, kaivo, kajo, kasvo, keitto, kieto, kielto, kierto, kiilo, kiilto, 
kitko, koitto, korjo, kosto, kuoho, kaolo, kaollo, kuulo, kualto, 
kyWo, kyntd, kyto, kfitkd, kayntd, kSUtata, kaSro, laino, lasko, 
lento, lepo, liitto, loisto, loisto, luonto, luulo, lypsd, lyomo, Ufihtd, 
loyto, maisto, makso, meno, moisto, morto, moutto, myyntd, nawo, 
niitto, nooto, nosto, nyhtd, nftko, olo, osto, otto, pahto, paino, 
paisto, palo, pano, peitto, pelko, perko, peso, piilo, pho, pisto, 
poltto, potko, puinto, puntto, puro, pusko, pnotto, pyyntd, pyytd, 
pyytto, paasto, paaso, raato, ratko, riento, rikko, ryyppd, ryostd, 
saanto, saarto, saatto, salvo, siirto, soitto, solo, sooto, survo, 
syytto, sydnto, syotto, sako, saanto, s3ato, saastfl, tahro, tahto, 
taito, tako, tappo, tarvo, teko, teehto, teettd, teppo, tippo, toiyo, 
tokko, talo, tanko, tonto, tydntd, tgytto, uitto, usko, nurto, aotto, 
valo, veto, yeisto, veistd, vietto, viilto, voitto, vuolto, v&3ntd; 
— c) derivata af andra ord: alo, aakko, aatto, ero, halko, 
hanko, hiilo, hiiro, hiitto, iryo, juoppo, jaotto, kaikko, kaiko, kajo, 
kalso, karho, karko, karo, karso, katko, kasto, keiho, kero, 
kiekko, kiilo, kiiro, kirso, korkko, korko, koryo, kuokko, kyyttd, 
klittd, leho, lehto, Hero, lohto, loyho, mehto, metso, myro, norko, 
notko, oiko, oto, palvo, pasko, piakko, pisko, polko, poltto, puisttf, 
pookko, pyittto, paakko, raako, riato, ra'isto, raotto, rasko, sako, 
sanko, selko, sepo, sieppo, silo, sisko, sokko, sorko, soro, suikko, 
snnkko, synkko, tiekko, tarto, tynko, tyystd, valko, valo, veikko, 
venno, vetko, vieno, vielto, ylo, yokko; — d) substantiva kon- 
kreta: aalto, aarto, aatto, ahjo, aho, ahto, ahvo, airo, aivo, alho, 
alto, anko, aro, aohto, emo, eakko, eahko, hahlo, hako, havo, 
hanko, harkko, hauho, hauppo, hefako, hefavo, heimo, hepo, 
bieho, hillo, hilto, horho, horo, haoko, h&md, hoytd, iho, jankko, 
jauho, joukko, jokko, juko, jumo, jutko, kaakko, kaalo, kaaso, 
kahjo, kablo, kaho, kakko, kako, kaljo, kallo, kalto, kalvo, kamo, 
kanko, kanto, karkko, katto, kauko, kehto, keijo, keko, kelho, 
keHo, kelo, kelto, kenno, kerkko, kerpo, keso, keto, kelto, keuhko, 
kihlo, killo, kilo, kimmo, kino, kinko, kippo, kirppo, kirro, kirso, 
kisko, kohjo, kofako, koiso, kojo, ■ kokko, kolho, kolo, koitto, konno, 
konto, korko, koro, kosto, koto, kookko,^ kooko, kouto, kuhjo, 
kohlo, kuhroo, kuiko, koito, kakko, kolho, knlo, kalppo, kaomo, 

13 



104 

kaono, kttopo, knpo, koppo, kwiio, kyynd, kyyto, kyb, kttkd,kM*sd, 
kftsttt, kisd, laakso, lahko, lahto, iaifco, lairo, laisto, lakso, lalfto, 
lanko, lantto, lappo, lap©, lavo, leiyo, tempo, lesso, letto, liekko, 
lioko, liemo, liiato, liitto, limo, linko, lippo, lisko, lito, loikko, 
loiro, lohko, loko, lomo, lonkko, loakko, taiko, luko, luoho, laoko, 
lappo, laakko, maanto, maito, mako, malko, mallo, mate, manto, 
mato, mehko, mekko, micro, mallo, maro, mdrkd, naappo, nappo, 
nato, nayo, neito, nirkko, nokko, noppo, noro, naappo, ohto, oino, 
do, ontto, oro, orko, otso, paitto, palko, pallo, paKo, paitto, pankko, 
panko, pato, pehko, peiho, peiko, peikko, peipo, peippo, peitto, 
pekko, pelto, pepo, perho, peto, piekko, piikko, pilkko, pino, pio, 
pirppo, pirto, pivo, polo, poppo, porho, poro, puikko, pajo, puikko, 
pullo, poo, poro, parro, pursto, patro, puoro, pyrstd, pytkd, pftrtft, 
ptthko, pdkkd, pdlhd, pdlkko, pdlld, polo, pdnttd, pdpd, ptfppd, 
ptfrsto, pdykkd, rahko, rahno, raino, rairo, raito, raivo, rakko, 
rako, rappo, rehto, renko, repo, riehto, riekko, rio, rijo, rohko, 
rohto, roisto, roitto, rokko, ropo, rosmo, roso, rosvo, rotko, roto, 
rotto, roukko, roako, roasko, routo, routto, ruhmo, mho, rako, 
ranko, runo, ranto, raoho, raoko, raoto, rappo, rusto, raano, 
ryst5, rytd, ryoptf, rdkd, rfcnb, rdppd, rdssd, roso, roykko, 
rdyskd, rdysttt, saato, sahko, saiko, sakko, salkko, salko, salo, 
sapso,' sarvo, sato, saukko, savo, saovo, seikko, seipo, seppo, 
siirto, silko, simo, sohlo, sompo, soro, sorto, sortto, suakko, 
suanto, sahjo, sumo, sao, saokko, suoko, suoro, s&lkd, sild, 
Uhko, taino, taljo, tallo, talo, talso, tanno, tano, tasso, teljo, 
tetso, terho, tesso, teahko, teaho, tieno, tihmo, tihro, tiiro, tiird, 
tintto, tohlo, tolho, tolppo, tonko, tortto, totto, tabto, tallo, tuoro, 
turppo, tykko, tytto, tookkd, tdnkd, tdykktf, aikko, ukko, ulo, 
aro, uakko, vahto, yaimo, vako, yanko, vantto, varjo, yaulo, yelho, 
yerho, yerkko, vero, verso, veso, yihko, viro, vuo, voojo, ynorso, 
▼yd, yd, ammd, fimd, apd; — e) 6 frig a tvastafviga nomlna 
pa o; aisto, anno, arpo, arso, asto, ehto, onto, haabmo, haamo, 
haaso, hahmo, haho, haitto, haro, haso, hasso, hato, herko, hermo, 
himo, hobko, hollo, holo, bono, homo, horto, hortto, htino, barmo, 
haappo, bohto, bdlld, hold, hdssd, iinto, ilo, jano, jono, joro, jnbo, 
juoso, junsto, jdrd, kaapo, kaappo, kaimo, kammo, kato, kehio, 
keno, kerno, kiepo, kino, kirkko, kiro, koho, koko, koppo, kooho, 



kvmo, kunto, kqro, kuoro, IumUo, kttUd, k*h*d, kdaft, ktako, 
lako, lampo, lato, leino, lekko, lenlto, lero, liko, listo, lobo, lollo, 
lompo, lotko, lotto, lotvo, luho, lumo, luo, luofo, luosko, ldto\ 
masio, matlo, melto, mento, mikko, mora, mubo, mulko, muoto, 
mjrttd, nebto, aero, neuvo, niippo, nippo, noko, nolo, nuitto, mqo, 
oisto, paagto, paavo, pakko, pako, patto, pekko, pillo, piltto, 
pismo, poko, pokko, porkko, porsto, portto, poakko, pyio 1 , pygtd, 
pyyro, pdko, porho, porrtt, raano, ramo, remo, rento, rojo, rontto, 
ioto, raokko, rdmd, rosso, samo, siiro, siivo, siko, simo, aippo, 
giro, souso, sosso, tamo, tanko, tarjo, tarmo, tanko, teho, tehto, 
Umbo, leno, tiho, tohko, tollo, torho, torkko, toro, torro, tonko, 
tubo, taomo, hippo, ty&, tord, uho, ulko, vaino, valo, yaro, yeno, 
veto, yiho, viinto, yiinno, viisto, yilppo, voro, yotko, vuoro, yrjd, 
yid, ttto. 

8. Ty&stafyiga nomiaa pi a: a) snbstantiya kon- 
kreta: aara, aasta, aatra, abma, *bra, ahva, aisa, aita, aitta, akka, 
ala, ansa, arra, atra, auma, aura, em&, evft, haala, haapa, haara, 
baaska, baava, hahka, haikka, haila, halla, hama, bana, hanka, 
hara, harja, haukka, haola, banska, hauta, being, hela, belma, 
belU, heltta, hera, herna, being, biekka, hierta, hieta, biha, bifana, 
hiippa, biiva, hila, hilpa, hima, hitta, hinka, hiukka, bohka, 
bolppa, bonka, borka, borma, borsma, hnbka, huhta, hniska, hula, 
holpa, buoppa, burtta, hylma, hyrrU, bjyppa, bliiya, hskfi, hJ&mtf, 
h&nta, happtt, harka, harm*, harnfi, bdhnil, bon^S, ibra, ilma, 
ilta, ina, islt, itra, itft, jaama, jalka, jama, jata, jolkka, jonra, 
jnbla, jabta, jukjka, jnnkka, jaola, jnopa, jaoppa, juova, juska, 
jatta, jyrka, jyrft, jyya, jaltta, jfilta, jal^L, jMmsft, jankka, jftnka, 
jt&pg, ja&r&, kaarna, kaatra, kaava, kaha, kahja, kabla, kahma, 
kabna, kabya, kaija, kaima, kaira, kaista, kakka, kakla, kala, 
kalja, kalla, kalma, kalpa, kana, kansa, kanta, kara, karja, 
karsta, karva, kasa, kasna, kassa, kata, kanha, kanhna, kaula, 
kanna, kanra, kausta, kauta, kehrM, ketrfi, kehfi, kela, kela, kelhi, 
kelkka, kelkk&, kena, kenka, kentta, kenttfi, kerkktt, kerma, kermtt, 
kersa, kerta, kera, kesft, keola, kia, kihla, kilha, kiya, kilka, 
kima, kimma, kinka, kinkka, kippa, kirma, kirpa, kirppa, kissa, 
kita, kitka, koihka, koira, koiska, kokka, kola, kolkka, koppa, 
kopsa, koija, korva, kotka, konkka, kowa, konsa, knba, knikka, 



196 

koira, koiflma, kuja, kakka, kntha, kahaa, kulta, kaoha, kaokka, 

kaoksa, kaola, knona, kuopa, kaoppa, knorma, kaotta, kapla, 

kappa, kura, kurna, katta, kuala, kaara, kuarna, kuntta, Icytft, 

kyrpft, kyw*, kysrii, ktthi, kalkka, kanka, kftnng, kftnsi, kftrkk*, 

karntf, kttrppa, kftrrt, karpa, kflsntt, kttssfi, k&tfpa, kdhni, kdkktt, 

kttlstt, kdma, kOpp&, k«ppa, ktfrra, kttykka, laana. laatta, 

laava, lahja, lahna, laikka, laista, laita, laiva, laka, lakka, lalva, 

lana, lanka, laasa, lanta, lapa, lappa, lasta, latva, laaha, lanma, 

lauta, laatta, lava, lehma, lehta, leipft, lemma, leppa, lerska, 

letta, leuka, leva, tieka, lieska, liha, liippa, liiska, liista, liitta, 

liiva, lika, likka, lima, liana, Knta, liska, ttsma, lita, litsa, liula, 

linnia, liuska, liuta, lobja, lohna, loima, loira, loha, loma, lonkka, 

lonsa, loha, luhta, luika, loikka, luiska, laokka, luola, lnpsa, 

laska, laota, iyrra, ldja, lampsa, lamsa, lava, layhka, laama, 

laava, ldhka, 151 va, loyhka, maha, mahia, maiva, maja, maksa, 

malja, malka, maltsa, maltta, mamma, maija, mehta, mela, 

merta, melsfi, miekka, maija, moikka, moska, mookka, muhka, 

maija, mahta, mnaa, mora, mata, maaja, mykra, myrkka, myrfi, 

myyra, mahna, mahta, maiha, manta, mara, majra, maahnft, 

maaha, naakka, naama, naara, naarma, naatta, naava, nagla, 

nahka, nakla, nakka, nalpa, nalva, napa, nasta, nata, natta, 

naaha, nanla, naama, naoska, nava, negla, nekla, nena, nepa, 

neula, neva, niegla, nihja, niiska, nila, nilja, nilkka, nirppa, 

niska, nisa, niva, noha, noita, nokka, noppa, norkka, norppa, 

noakka, naha, nahja, noija, nakka, naoha, nuora, naotta, nurkka, 

norska, naaha, nnoska, nyha, nykft, nylkka, nysfi, nakft, naljtt, 

nalya, nala, nanfi, nanna, nfita, naatta, naata, ndhka, ndhta, 

ndyhta, ohja, ohra, ohta, oja, okka, oksa, ola, olka, ora, oija, 

osa, osma, ota, otra, otsa, oota, paarma, paatsa, padja, pahka, 

pallia, pahna, patkka, paija, paita, paja, pakla, pala, palja, palkka, 

palsta, paltta, pankka, parma, parta, parva, paska, pata, patja, 

paaha, paula, pehka, pebna, pena, perma, perna, perna, pesi, 

petra, peora, peukka, piena, piessa, piha, pihka, piika, piima, 

piippa, piirta, piitta, pikka, pilkka, piha, pinta, pirpa, pirppa, 

pinta, pinta, pisa, pohja, poika, poija, pola, polsta, ponka, ponta, 

porkka, ponka, potka, poata, prisma, paka, pula, palkka, paola, 

poosta, para, purra, paska, poahka, paoska, pyka, pydra, paivt, 



197 

pakka, pawa, P anta, parka, patka, paarma, pdhna, poksa, ponkka, 

p-bnka, poyta, raaja, raaka, raana, raata, raatta, raha, rahka, rahna, 
rahta, raina, rainta, raippa, raiska, raita, raiva, raja, ranka, 
ransa, ranta, rapa, rasa, rasva, rata, rauha, raata, reika, reahka, 
reana, riekka, rieska, riesta, rihma, riika, riima, riippa, riista, 
riitta, rikka, rinta, ripa, rippa, risa, rista, rita, ritta, riuska, riutta, 
riva, roba, rohka, roira, roiva, rokka, ronkka, roppa, rosa, roska, 
rota, ronka, roakka, roata, radja, raha, ruhka, rabma, raija, ruka, 
rumppa, ruoja, rooka, ruoma, raona, raopa, raoppa, raota, rapa, 
ruska, rata, raana, raoppa, ryfaka, ryhma, ryba, rysta, ryta, ryona, 
raima, raiska, raisma, raiva, raka, rapa, ratta, raakka, raama, 
raSppa, raatta, rohka, roha, rdhna, royta, saahka, saarva, saasta, 
saha, sahka, sahra, saija, saikka, saima, saitta, sakka, saksa, salpa, 
sana, sanka, sappa, sapsa, sara, sarja, sarka, sarkka, sarpa, sarva, 
sauma, saana, saura, saava, seena, seera, seikka, seina, selja, selka, 
seppa, sepa, seta, seula, seora, siekla, siena, siera, siima, siira, 
sika, sila, silkka, silma, silpa, silta, sima, simpa, sinkka, sirkka, 
sira, sitta, sitka, siula, sola, sompa, sonta, sopa, sora, sorkka, 
sorsa, sotka, suila, soka, sakka, solha, sumsa, saola, suorsa, 
saova, saota, sorja, sasma, suala, sykka, syka, syrja, sysma, syyla, 
saippa, saka, samsa, sarkka, sarka, taakka, taarna, taata, taha, 
tabma, taima, taina, tainna, tainta, takka, takla, tala," talja, talka, 
talla, talma, taltta, tamma, tama, tasma, taala, tela, telkka, telka, 
tella, telta, tena, terma, terska, terva, tera, teuhka, teva, tiera, 
tihma, tihta, tilsa, tikka, tilkka, tilka, tilsa, tippa, tirkka, tisma, 
tiohta, tiukka, tola, tolla, tolma, tomsa, toada, toakka, tuhka, tuira, 
takka, tulkka, tulppa, tulva, tuma, tankka, torja, tarpa, turppa, 
tarsa, taoma, tuora, tyhka, tykka, tylva, tyma, tynka, tyrja, tyrma, 
tyra, tahka, tahma, takka, talkka, tolma, tonna, torma, toykka, 
tdyla, toyra, ahka, aikka, onka, unkka, nra, arpa, asma, usva, 
vaadja, vaaja, yaaksa, vaara, vaarna, yaasa, vaha, vahla, yabta, 
yaippa, vaja, vakka, valja, valka, vana, vanka, vapa, yarma, varpa, 
varsa, varsta, vartta, vasa, yaska, vata, yatsa, vatta, vaola, vaura, 
vauva, vehka, yehma, yehna, vehna, veina, verha, verka, vesa, 
yidja, yieska, vihma, vihta, yiihka, yiima, yiita, viitta, viiva, vikla, 
vilja, villa, yirna, virta, virtsa, virva, visa, visma, visva, yitea, 
yiohka, vohta, vuoma, vaona, yaonna, vnopa, yuorsa, vuota, v&ka, 



▼aippa, vMrrt, varta, vinta, vayla, yika, yrka, yska, aija, aima, 

akka, amma, ama y Sva, aakka; — ■ b) adjektiva: aava, aiya, 
ava, haira, halja, halpa, harha, harva, hauska, hella, helta, berja, 
herja, herkka, herkka, hietra, hilja, hippa, hohka, hoikka, hoila, 
bolka, buikka, huima, hupa, hurja, hyva, harja, hdllM, iha, i!j3, 
itra, julkka, julma, jura, jylha, jylkka, jynkka, jyrkka, jayha, 
jaykka, jayta, kaiha, kaita, kalja, kapa, karsa, keikka, kekka, 
kema, kiekka, kirppa, kina, kiukka, kiva, kolkka, kompa, kora, 
korska, kova, kuiva, kumma, kurja, kuukka, kuuma, kylma*, kyr8, 
kyyra, kalppa, karkka, kayra\ kolla, kdyha, kflyra, laaja, laaka, 
laiha, laiska, laosa, lauba, laohka, lieya, luja, loukka, Idyha, Idysa, 
marta, musta, mykka, myla, mydha, marka, mats, nappa, narka, 
neiva, nelja, netka, neva, nirkka, ninha, nopsa, nuohka, nuoska, 
nurja, nyrkka, naivM, nSpsa*, nMrva, noyra, oiya, oma, paha, pehmM, 
pelkka, persta, pitkS, piukka, pohva, pnlska, pyha, palka, palkka, 
poyhka, raaka, rabva, raima, rampa, raukka, rietta, rieya, ripsa, 
roima, rutkka, rukka, ruma, ryma, ry<5ma\ r8mppa\ rasa, saita, 
sata, selja, selkka, selya, sieva\ soikka, soma, sookka, suija, sola, 
salja, soora, synkka, syva, taaja, tarkka, tauha, tehka, tiuha, 
tiukka, tnhma, tuikka, tnima, tumma, turha, turta, tyhja, tyhma, 
tykka, tylppa, tylsa, tyyna, tarkka, ta*rppa\ tonkkS, ubma, vabva, 
vaka, yanha, vankka, varma, vauhka, vaukka, verkka, verma, yetka, 
vina, yinha, yinka, vinkka, yirma, vitka, yiakka, vaha, valja, yaara; 
— c)5friga ty&stafyiga nomina pa" a: aana, appa, aarna, aatta, 
aika, arpa, ehta, enna, epa, era, haika, haitta, baja, harkka, hassa, 
hausta, bela, bera\ binta, hoipa, hoiva, hoiska, homppa, horna, 
hoakka, bouna, huja, hukka, hulva, humppa, hnoma, haosta, hora, 
hnrma, hynka, hyysa, baikka, halppa\ hata', holla, hblppa, bdlpsa*, 
hbpla, hoppa\ h(5psa, hdyhka, ika, irta, iva, jonkka, juha, jakka, 
junka, juoma, juta, kaala, kaarta, kaha, kaisa, kahta, kalkka, 
kalta, karapa, kappa, kartta, kassa, kaaka, kanppa, keila, kelta, 
kera, kerta, kieppa, kiera, kiikka, kiila, kiima, kiista, kila, kilpa, 
kilta, kima, kina, kirja, kisa, kiusa, kohta, konna, kontta, kotya, 
kousa, kunta, kylla, kynkka, kyna, kytta, kyiteta, kahma, kayja, 
kaapa, kaara, kdhka, kaha, laaka, laina, laira, laita, lama, lata, 
hukka, lauka, leikka, leina, Ienkka, lesta, leva, lihta, liika, liima, 
liina, liisa, iiitta, limppa, list a, loppa, losa, lotja, louka, loukka. 



tenia, lua, laoma, luoska, lupa, lappa, lata, lutka, luuva, fava, 
lynkft, lyvra, JydmS, lanta, maija, manna, mara, markka, matka, 
mera, mitta, moona, maha 9 maina, muja, malkka, muona, morha, 
murska, matka, maua, mahka, nrfhla, maara, mdka, mola, naala, 
nalja, nauta, niekka, nikka, nippa, niukka, noja, naiska, nulkka, 
noiuia, nuokka, nuasa, nyyla, naJka, narka, narkka, nara, oikka, 
pakka, panna, panta, para, parka, parma, pasma, pekka, perska, 
peril, piina, piiska, piisma, piispa, pika, pila, pilkka, pinna, pippa, 
pira, pisma, pispa, pissa, pora, poukka, puhka, pukka, pulma, puna, 
punta, puola, pusa, pyyra, pSnna, panna, parra, pSabka, paakka, 
pdrba, porra, raakka, raama, raaska, rehma, rema, riita, roiska, 
rotta, rouva, ruikka, raja, ralla, raosa, ruoska, ropla, rusa, 
roska, ratsa, mama, rania, ryka, ryssa, rysa, rytta, ryoma, rabkfi, 
raikka, rama, ranta, rappa, ratka, ray ha, raahka, raava, roka, 
royha', saara, saarna, sala, sama, santa, seka, sieppa, siika, sila, 
sisft, soka, sokka, soopa, sortta, sorva, sossa, sola, saka, suhta, 
santa, sooja, suopa, surma, suonta, sybil , sylta, sydttei, saikkft, 
start, sarma, satka, taika, taka, taksa, tana, tapa, tarma, tasa, 
teija, teiska, telkka, tenkS, tenkka, tiakka, tiima, tika, tila, tina, 
toista, tokka, tolppa, tolva, toosa, tora, torkka, torppa, tousa, 
tolla, tuosa, tapa, torkka, tarka, tarma, turska, torva, taska, tutka, 
tooma, tarma, tasmli, tolppa, uhka, uita, ulla, unha, unkka, uola, 
yaaka, vaana, vaiva, vala, vaita, vamma, vara, vasta, reikka, veiva, 
velka, verota, verta, viepa, viba, vihja, viila, viina, yika, vimma, 
rimpa, yirka, virsta, voima, vora, yosa, votka, yoara, vookra, 
wtka» yrja, yyra, ahka, ahma, aka, alia, ankka, finka. 



XIH. Nomina med slutstafvelsen -nen 
i nominativus. 

1. Tv4- och flerstafviga nomina pa ainen: aikainen, 
ainainen, alainen, alhainen, eilainen, elainen, erainen, etainen, 
baapainen, haapsainen, haarainen, hakainen, hallainen, halpainen, 
bampainen, hankainen, harainen, barjainen, barvainen, heinflinen, 
herainen, herrainen, bertainen, berttainen, bitainen, hietainen, 
hiainen, bibainen, hihnainen, hiippainen, biivainen, hiljaioen. 



hiUainen, hinkainen, hiakkainen, hoikkainen, henkainen, hnkkai^ 
nen, haopainen, haoppainen, hyhm&inen, hynkainen, hyv&inen, 
hyyppainen, hainen, bttkainen, h&ntiftinen, harkfiinen, harmainen, 
hatainen, hdytainen, ihrainen, ikaineo, ilmainen, iltainen, irstainen, 
irtainen, isainen, itainen, jakainen, jalkainen, jokainen, joilaiaen, 
juhlainen, jakainen, jyv&inen, jalainen, jftinen, kaarnainen, kaaskai- 
nen, kahainen, kaitainen, kailainen, kalainen, kaitainen, kanainen, 
kankainen, kansainen, kappainen, karjainen, karatainen, karvainen, 
kaahainen, kaukainen, kanlainen, kaunainen, kaarainen, kehtainen, 
keihtainen, keltainen, kellainen, kenkainen, kertainen, kerainen, 
kesainen, kevainen, kihlainen, kiimainen, kitainen, kiakainen, 
kontainen, korrainen, koskainen, kotkainen, kourainen, kovainen, 
kojainen, kakkainen, kalmainen, kaitainen, knmmainen , kumpai- 
nen, kanainen, kuolainen, kaonainen, kojainen, karjainen, koa- 
rainen, kuvainen, kyllainen, kylainen, kynainen, kyrs&inen, kyk&i- 
nen, kansainen, karpaioen, karvaioen, kasnainen, kaapainen, kdh- 
nainen, kdykainen, laavainen, lahnainen, lainen, laitainen, lakainen, 
lamainen, lankainen, lapainen, lastainen, laahainen, laomainen, 
laatainen, lavainen, lehmainen, leip&nen, leppftinen, lihainen, 
liikainen, liinainen, liittainen, liivainen, likainen, lippainen, liua- 
kainen, lokainen, lomainen, loanainen, lahtainen, iaolainen, laa- 
tainen, lajainen, laatainen, laavainen, mainen, mailmainen, mahlai- 
nen, majainen, maksainen, malkainen, maltainen, millainen, miek- 
kainen, mainainen, roastainen, mnollainen, muanainen, myoh&nen, 
mydt&inen, maarainen, naarainen, naarmainen, nainen, nepaineo, 
nappainen, pahainen, pakkainen, peijainen, pikainen, pikkainen, 
poikainen, panainen, reikainen, reanainen, rieskainen, riestainen, 
riettainen, rihmainen, riistainen, riitainen, rikkainen, rintainen, 
risainen, ristainen, riattainen, rojainen, rokkainen, rottainen, roa- 
tainen, rohjainen, ruikkainen, rakainen, rokkainen, raojainen, 
raokainen, ruopainen, ruoppainen, raoskainen, raskainen, ratainen, 
rutsainen, ruumainen, rooppainen, ryntainen, rydtUinen, rahkainen, 
rakainen, rantainen, raahkainen, raamainen, raappainen, r&Sttai- 
nen, rdhnainen, rokainen, rdyhainen, saappainen, saastainen, salai- 
nen, samainen, sanainen, santainen, sarainen, sarjainen, sarkainen, ' 
satainen, saumainen, sauvainen, sellainen, seinainen, seipginen, 
sekainen, seljfiinen, selkainen, seolainen, siainen, siikainen, siirainen. 



201 

sihttfiinen, siltainen, ftimainen, sirkkainen, sirffiinen, sokainen, solai- 
nen, somainen, sontainen, sorainen, sorkkainen, sorvainen, sotainen, 
snhtainen, snijainen, snkainen, sakkainen, snlainen, sulhainen, 
sulkaineo, smnsainen, raojainen, snolainen, snorsainen, snotainen, 
suovainen, surmainen, sunntainen, syltainen, syrjainen, syyginen, 
gyyl&inen, s&ynSinen , sftinen, tahmainen, taivainen, takainen, tak- 
kainen, tallainen, tammainen, tapainen, tarhainen, tasainen, tan- 
Jainen, tervainen, terainen, tiimainen , tiistainen, tilainen, tilkkai- 
nen, tilkainen, tilsainen, tinainen, tinkkainen, toistainen, toltaai- 
nen, torainen, toukkainen, tnhkainen, tukkainen, tankamen, tnol- 
lainen, taonaioen, turkainen, tnrmainen, turpainen, tnrppainen, 
tnrvainen, taskainen, tnumainen , tyhjainen, tylvSinen, tym&nen, 
tyrifiinen, tysUioen, tydllainen, tyolainen, tahkainen, tfinen, tallai- 
nen, tdlm&inen, tdrmainen, toylainen, unkkainen, urainen, urpai- 
nen, vaajainen, vaaksainen, vaapsainen, vaarainen, vaarnainen, 
yahainen, vaivainen, vajainen, vakainen, valainen, valtainen, vanai- 
nen, vapsainen, varainen, varhainen, varmainen, varpainen, varsai- 
nen, varstainen, vartainen, vastainen, vatsainen, vehkainen, veh- 
mainen, vehnjfcinen, veikkainen, verkainen, verkkainen, vertainen, 
vesainen, vierainen, vihainen, vibmainen, vihtainen, viimainen, 
vtinainen, viittainen, yiiyainen, vikainen, yiljainen, villainen, 
vimpainen, virkainen, virmainen, virnainen, virstainen, virtai- 
nen, virUainen, visainen, visvainen, vitkainen, vohlainen, vno- 
lainen, vastainen, vydtainen, yahainen, ytfinen, vakainen, yihai- 
nen, yll&inen, yltainen, ylainen, ylkainen, yskainen, aijainen, 
akiinen. 

2. TvA- och flerstafviga nomina pA einen: ahteinen, 
aikeinen, eileinen, eteinen, hateinen, haureinen, helteinen, helmei- 
nen, hempeinen, berneinen, helteinen, hirteinen, hirveinen, hopei- 
nen, hurmeinen, hdyseinen, ihmeinen, ilmeinen, imeinen, jokeinen, 
jnonteinen, jnureinen, jalkeinen, kaateinen, kahkeinen, kaaraeinen, 
kaarteinen, kalveinen, kapeinen, kateinen, kfveinen, koleinen, 
konteinen, korkeinen, kareinen, karmeinen, k&armeinen, lakeinen, 
loheinen, looheinen, loveinen, lateinen, luoteinen, lusteinen, lyh- 
teinen, lahteinen, lapeinen, laveinen, mereinen, mnrheinen, reh- 
neinen, ruotteinen, rSnkeinen, royhkeinen, sateinen, saleinen, 
solkeinen, soseinen, swneinen, snosteinen, stiteinen, sakeinen, 



Uaieinen, tarpeineft, terneiaen, terveiaen, teinen, tokeinen, tnrpei- 
nen, unrteinen, vaatteinen, yalheinen, yareinen, veinen, viljeinen, 
yenkeinen, viereinen, vierteiuen, vibneinen, yiimeinen, viiouneinen, 
yirheinen, yuoteinen, vaiyeinen, ybteinen, akeinen, aareinen. 

3. Trestafviga nomina p& inen: aapinen, arpinen, eili- 
nen, elkinen, entinen, elinen, hakkinen, banhinen, barkkinen, 
hankinen, helminen, henkinen, hetkinen, biilinen, biirinen, biki- 
nen, birsinen, hiryinen, hinksinen, bokinen, hottinen, haittinen, 
huominen, harstinen, bralinen, hyttinen, hyppinen, h&tinen, bdy- 
sinen, ihminen, ihoinen, joltinen, jokinen, joahinen, jabtinen, jul- 
kinen, juoninen, jaurinen, jarkinen, jarvinen, kaakkinen, kaaUnen, 
kalkkinen, kapinen, karinen, kaskinen, keskinen, ketinen, kietinen, 
kiiskinen, kirpinen, kiryinen, kiyinen, koipinen, koreinen, koskinen, 
kostinen, kotinen, knllinen, kuoninen, kaorinen, kurinen, kusinen, 
koatinen, kylkinen, kynsinen, kyntinen, kakinen, karkinen, k&tinen, 
kaainen, kdysinen, laakinen, lakinen, lehlinen, leikkinen, leskinen, 
liekkinen, lieminen, liiyinen, likinen, loppinen, loyinen, luminen, 
l&binen, l&ntinen, lttpinen, maahinen, maalinen, maallinen, merinen, 
mettinen, millinen, miltinen, mielinen, mabinen, moilinen, mliki- 
nen, p&tthinen, pjUilinen, reisitfen, reitinen, retkineo, riihioen, 
riiunen, ristioen, rukiinen, ransinen, rupinen, ruahinen, raumii- 
nen, rytinen, saarinen, saarainen, salminen, sappinen, sartinen, 
sarvinen, sayinen, sieninen, siipinen, silkkinen, sillinen, sininen, 
sirppinen, sirrinen, sisinen, sittinen, solkinen, solkkinen, solmioen, 
sonninen, sonninen, suolinen, suoninen, sayinen, sylinen, synti- 
nen, sysinen, sytinen, saikinen, sakkinen, sankinen, sarkinen, 
sli&ksinen, saarinen, taiminen, takkinen, talinen, talyinen, tamml- 
nen, tappinen, taatinen, teerinen, telkinen, tiilinen, tissinen, titi- 
nen, toiminen, tokinen, torvinen, totinen, tuikkinen, talinen, tuu- 
tinen, taohinen, taominen, tappinen, tarkkinen, taalinen, taomi- 
nen, taattinen, tyyinen, tShtinen, t&tinen, ampinen, aninen, arpi- 
nen, uahinen, aatinen, vaaksinen, varsinen, vartinen, yarttinen, 
vaskinen, vatinen, veitsinen, verinen, vesinen, vetinen, yierinen, 
yihtinen, yiiminen, viimminen, yiitinen, yilppinen, virhinen, yiroi- 
nen, virtinen, ynohinen, ynoksinen, yoorinen, yaolinen, vakinen, 
yfilinen, yksinen, ylinen, yrminen, ydtinen, iiitinen, dkkinen, iaki- 
nan, iininen, adrioen. 



203 

4. Ty&- och flerstafrfga nomfna p& oinen: aaKoinen, 
aikoinen, ainoinen, aivoinen, alhoinen, armoinen, arvoinen, ehkoi- 
nen, ehtoinen, ehtoonen, haahmoinen, haamoinen , hahmoinen, 
bakoinen, nalofaen, hapoinen, hehkoinen, hepoinen, hevoinen, 
hienoinen, hiippoinen, himoinen, hinkoinen, hippoinen, hirroinen, 
hirstoinen, huokoinen, hamdinen, hdytftinen, iintoinen, ilmoinen, 
iloinen, intoinen, isoincn, janoinen, janboinen, jommoinen , juus- 
toinen, kaakkoinen, kaakoinen, kakkoinen, kakoinen, kaksoinen, 
kalloinen, kalvoinen, kantoinen, karkoinen, kasvoinen, kasoinen, 
kannoinen, kehnoinen, k ehtoinen, keihoinen, keijoinen, keppoinen, 
keskoineo, ketoinen, keuhkoinen, kirkkoinen, kiskoinen, kivoinen, 
koinen, kokkoinen, kokoinen, kosmoinen, kolttoinen, kontoinen, 
korkoinen, kotoinen, knhloinen, kuikkoinen, kakkoinen, kaloinen, 
kantoinen, kuon oinen, kuopoinen, knrppoinen, karttoinen, kualoinen, 
kanroinen, kSkftinen, kakkoinen, kaimoinen, k&rkdinen, k&tftinen, 
laaksoinen, laikoinen, latoinen, lehmoinen, liekoinen, lipoinen, loinen, 
loihkoinen, laalloinen, luontoinen, Inotoinen, hippoinen, iSmpSinen, 
Idlldinen, mahoinen, maitoinen, makoinen, maloinen, metsoinen, 
miekkoinen, mimmoinen, m oinen, montoinen, mainoinen, mnnoinen, 
maolloinen, ncitoinen, nilkoinen, nokkoinen, okkoinen, ottoinen, 
pebmoinen, pitoinen, pienoinen, pyrtftinen, repoinen, rievoinen, 
rokkoinen, rosoinen, rotkoinen, roaskoinen, roppoinen, raohoinen, 
raokkoinen, raokoinen, motoinen, raskoinen, rastoinen, ruttoinen, 
rystftinen, rybpdinen, rdnriinen, rSsoinen, roystdinen, saloinen, 
satoinen, seikoinen, semmoinen, siloinen, simoinen, siroinen, 
gokkoinen, sorkoinen, soroinen, sortoinen, saloinen, samoinen, 
soinen, sauppoinen, sgastftinen, taammoinen, taamoinen, taa- 
noinen, tahtoinen, takkoinen, tahroinen, taivoinen, talornen, tan- 
koinen, tanoinen, tappoinen, tekoinen, tenkoinen, teahkoinen, tie- 
toinen, toinen, toivoinen, tokkoinen, tommoinen, tottoinen, tuhoi- 
nen, taloinen, tnukoinen, tuutoinen, tuommoinen, tuokkoinen, 
tybjttinen, tykftinen, tyttftinen, tammoinen, tdppSinen, ukkoinen, 
nlkoinen, uroinen, nskoinen, vaajoinen, vahtoinen, vaihoinen, 
vaimoinen, vainoinen, vakoinen, valkoinen, varoinen, varjoinen, 
veikkoinen, velkoinen, vennoinen, venoinen, verkkoinen, veroi- 
nen, yersoinen, vetoinen, vietoinen, vihkoinen, viikkoinen, viin- 
toinen, viinnoinen, viistoinen, vilpoinen, vinoinen, voikkoinen, vo|- 



104 

koinen* voinen, yoittoinen, Yydn«n, vftinen, ydnen, ydkkdinen, 
apdinen, aakttinen, dioen. 

5. TvS- och flerstafviga no mi n a pa uinen: aamui- 
nen, aikainen, ajainen, alainen, appainen, avuinen, etainen, *haa- 
moinen, baharainen, hajninen, havuinen, haltoinen, halainen, 
bamppainen, hapninen, hatuinen, herttainen, hetkuinen, hinkainen, 
hirmuinen, hituinen, boikuinen, hoppuinen, bormuinen, bnilainen, 
haokuinen, hutainen, hyllyinen, hyttyinen, hyppyinen, hyynen, 
hainen, bydtyinen, hamyinen, harkyinen, hayryioen, hdyryinen, 
itoiiten, ikaioen, itkainen, joalainen, jtioroinen, kaarmuinen, kaa- 
sainen, kaikninen, kakkuinen, karhuinen, kartainen, kasainen, 
kaitainen, keskuinen, kesainen, kettuinen, kiirainen, kirppninen, 
kirstainen, kiukkuinen, kohhrinen, koivuinen, koluinen, komaineo, 
kontainen, korkainen, koskainen, koukkuinen, kuhuinen, koihainen, 
knlkainen, kuljainen, kalkkuinen, k alainen, knpuinen, kurkkuinen, 
kurpainen, karttuinen, kutuinen, kauruinen, kyhkyinen, kykyinen, 
kykkyinen, kyinen, kapyinen, kgrryinen, taatuinen, lapsuinen, 
laukkainen , lebmainen, lemuinen, leppyinen, lepyinen, liejuinen, 
lintuinen, lohduinen, lainen, lallainen, lyhyinen, lykkyinen, lylyi- 
nen, lymyinen, laksyinen, lampyinen, ltfylyinen, makninen, maloi- 
nen, miehainen, muhjainen, muunainen, myrkkyinen , myrryi- 
nen, neitsyinen,' neityinen, nivainen, pehmaioen, polvuinen, ret- 
taiaeo, retainer!, riemuinen , riepuinen, risuinen, raikainen, rous- 
kuinen, raittainen, ramppainen , runsainen, rauppuinen, ruupni- 
nen, ruasuinen, raatuinen, ryhmyinen, ryppyinen, rypyinen, ryttyi- 
nen, rytyinen, ryysyinen, ryoppyinen, rappyinen, romsyinen, ron- 
syinen, roysyinen, sasainen, saavuinen, savuinen, serkkuinen, sie- 
Juinen, silppuinen, simppuinen, siruinen, sirkkninen, sirmninen, 
sisninen, siokkninen, sivuinen, solkainen, solmuinen, sopainen, 
sakuinen, salkuinen, samuinen, saomainen, saotninen, snoskainen, 
saruinen, sainen, saukkainen, suuruinen, gyksyinen, sylkyinen, 
sylttyinen, syvyinen, syinen, sankyinen, sasyinen, takainen, tak- 
kuinen, tamppainen, taskainen, temppuinen, tikkainen, tikuinen, 
tilkkuinen, tiukkainen, tobninen, tomuinen, taiskainen, taittainen. 
tuoksuinen, tupsainen, turkuinen, tytyinen, tgtyinen, ttfppyinen, 
torkyinen, tdyryinen, utainen, vahtainen, vaikkainen, vaimninen, 
Yanttoinen, varpuinen, varninen, vattninen, vierainen, vieryinen, 



viirtiinen, yiluiaen, yimpainen, yipainen, yirkkainen, yirkainen, 
yuohuinen, yuolainen, yaotumen, vavyinen, yrkyinen, aiyinen, 
dljyiaen. 

6. Fyr- och flerstafviga nomina pa lainen, llainen: 
ahtolainen, anulainen, apnlainen, aryollainen, amralainen, eitelMi- 
nen, estilftinen, etSlainen, hatolainen, heimolainen, hempulainen, 
herhildinen, hiitolainen, humalainen, hnpilainen, hylkyJainen, hdy- 
rytftinen, hamalainen, hanttil&inen, harkylainen, hftrhdlainen, imeh- 
nolainen, italainen, jonkalainen, jaudalainen, juntilainen, juuttilai- 
nen, jyrkylainen, jappilainen, jappalainen, jarkylainen, jattilainen, 
kahilainen, kainniahien, kaisilainen, kamalainen, kappalainen, kari- 
lainen, karjalainen, kaukolainen, keitolainen, kerjulainen, kerjaldi- 
nen, kimalainen, kirpulainen , kitulainen, korentolainen , korpiiai- 
nen, kotoJainen, knlkalainen, kuonolainen, kusilainen, kyhkylainen, ' 
kyitol&inen, kynttilainen , kynalainen, kytdlainen, kyytSlainen, ka>- 
rylainen, kaskylainen, kaypalainen, koppalainen, lappalainen, Iatti- 
liinen, loyly lainen, maitilainen, majalainen, mammelainen, mehi- 
ldinen, merilainen, mesilainen, metsalainen, mierolainen, muiknlai- 
nen, munkkilainen, muodollainen, mustalainen, muukalainen, make- 
liinen, mokkilainen, nappulainen, niukallainen, nokulainen, nupial- 
lainen, oululainen, paholainen, paikkulainen, pakolainen, paksallai- 
nen, palkkalainen, pannalainen, peralalnen, piikkilMinen, pikalainen, 
piralainen, pitkylainen, pitulainen, pohjolainen, puikkulainen, pyt- 
kyl&inen, pydrylainen, rantalainen, rumallainen, runolainen, ruo- 
malainen, raotolainen, raotsalainen , rutialainen, ryssalainen, ryd- 
p&ldinen, raapalainen, saarelaioen , saimalainen , saksalainen, sam- 
malainen, savolainen, sauyolainen, sekalainen, sekulainen, siestar- 
lainen, soikulainen, soipalainen, sotpolainen, sukkulainen, suknlai- 
nen, snomalainen , suurellainen , syopal&inen, saakselainen, saaksi- 
l&inen, sSaskelainen, saaskilainen, takkulainen , takalainen, talvel- 
lainen, tapiolainen, tiholainen, tihalainen, tiinalainen, toisellainen, 
tnrjalainen, torkkilainen, turkulainen, tuutilainen, takalainen, tapft- 
r&lamen, nlkolainen, urolainen, yaaksalainen, vaapsalainen, yaasa- 
lainen, yainnilainen, yaiyalainen, vapsalainen, varolainen, yarpulai- 
nen, yehilainen, yempel&nen, yenelainen, yenhelttinen, yenttl&inen, 
yetellinen, yihalainen, vihyilainen, yirolainen, viukkalainen, yuo- 
relainen, vttttnnel&inen , yhtftlfiinen, ympyrlttinen, Sitelfiineo. 



<306 

7. Fyr- och flerttafviga nomina pi naine*: ahre- 
nainen, aivinainen, erin*inen, etanainen, halkinainen, han k i ng mw , 
ihanainen, ikknnainen, irtanainen, istunainen, itsanainen, jarkin&i- 
nen, kaikkinainen, kapinainen, karsinainen, katonainen, keskinai- 
nen, kokonainen, kolminainen, knusinainen, kuutinainen, lantinai- 
nen, liikanainen, luppanainen, mvninainen, murhanainen, portto- 
nainen, ruhmenainen, rahtinaioen, taikinainen, taysinainen, ulko- 
nainen, umpinainen, vajanainen, yajonainea, yailiaainen, yaiUinai- 
nen, vakanainen, yakinainen, yelhonainen, yakinainen, yksin&nen, 
aJtkinainen. 

8. Fyr- och flerstafviga nomina pa koinen, koinen: 
ajastaikainen , ainokainen, ainukainen, alankoinen, alvinkoinen, 
esikoinen, haaruskoinen , harakkainen, harjakainen, handikkai- 
nen, heitukkainen, henkykainen, hentakainen, hienokainen, bie- 
nukainen, helukainen, iljakainen, jakainen, juonikainen, kanah- 
kainen, kastikainen, kaukukainen, kaunukainen, kehnukainen, 
keijukainen, kevykainen, kielokainen, kihayanskoinen, kivikkai- 
nen, konninkainen, korkukainen, knorinkainen, lapsukainen, latin- 
kainen, latiskainen, latukainen, latuskainen, lehtykainen, lem- 
minkainen, lenninkainen , lipink&inen, lieminkainen, lietukainen, 
limaskainen, lipakainen, litnskainen, lnotikainen, lusikkainen, lyhy- 
kainen, latakoinen, loytykainen, menninkainen, metsinkainen, mie- 
hakainen, muirukainen, myllikkainen, manninkainen, morrinkainen, 
moyrinkainen, neitsykainen, nielukainen, niplinkainen , naorakai- 
nen, ohukainen, paasukainen, pehmukainen, peijakainen, pienukai- 
nen, pikknrnikkainen, pitkyrkainen, puhtukainen, pulmukainen, 
pdrrinkainen, raavokkainen, rapakoinen, rnhmnskainen, raatykdinen, 
romyskainen, salakkainen, sammakkoinen, saryinkainen, silakkai- 
nen, siyokainen, sonninkainen, sortinkainen, suoninkainen, syotin- 
kaineo, tahmaskainen , tanokainen, tarikainen, tayaskainen, tenlik- 
kainen, tillnkkainen, torikainen, tnohikkainen, taohikainen, torvak- 
koinen, tarvakoinen, urakoinen, uutokoinen, yaapnkkainen, vaar- 
ninkainen, yahinkoinen, yalokkinen, yalokkainen, varikoinen, yasik- 
kainen, yeitikoinen, veitikkoinen , yenykainen, yeoloskainen, vuo- 
lankoinen, yuotikainen, v&aryskainen, ymmyrkainen. 

9. Fyr- och flerstafviga nomina pa iainen, ioinen: 
ainiainftn, ampiainen, antiainen, hartioinen, haryioinen, hiviainen, 



I&ft 

hopiainen, hydtiiraen , hyftrtginen, tilralnen, imiMhien) jamiainen, 
kaappiainen, kaapiainen, kalliainen, kaltioinen, kampioinen, kar- 
mioinen, kaahioinen, kaatioinen, kayioinen, kiryiMinen, kusiainen, 
ktraliainen, kylki&inen, laskiainen, leppiainen, liemialnen, lipiMinen, 
loppiainen, iMksifiinen, Igsi&nen, I3yti8inen, mahiainen, maitiainen, 
makiainen, mehiSinen, melki£inen, mesi&inen, metti&nen, moiliai- 
nen, mwariainen, myyrtainen, tnokkiainen, nahkiainen, nasiainen, 
neeri&inen, nealiainen, nimpiainen, nuppiainen, nyrriainen, paniai- 
nen, pilliginen, poltiainen, puoliainen, puskiainen, pyoriainen, pSS- 
siamen, rahkiainen, ristiainen, ruotiainen, ruskiainen, sainiainen, 
saipioinen, saksioinen, siniainen, sittiainen, sontiainen, sortiainen, 
surkiainen , surviainen , takkiainen, talviainen, tekiainen, tuhkiai- 
nen, tahnioinen, tnikioinen, tulioinen, tuukioinen, tmriiainen, urpi- 
ainen, yaarniainen, valkiainen, yampiainen, yapsiainen, vaisiainen, 
yiiniftinen, yiiriainen, yuohiainen, yuoliainen, vaolliainen, yuotioi- 
nen, ayriSinen. 

10. Fyr- och flerstafyiga nomina p& mainen, moinen, 
minen: ahkamainen, alammainen, alimmainen, aiinomainen, ennem- 
minen, ensimmainen, esimmainen, etimmainen, etnmmainen, edel- 
mfiinen, edeliimainen, hedelmainen, hekumainen, holjamoinen, hompa- 
mainen, hdyhimainen, inhiminen, jalkimmainen, jalemmaioen, kalja- 
moinen, kantamainen, kantamoinen, keskimm fiinen , kaa*rMm8inen, 
likhnmainen , lahtmmainen, lampymainen , lampimainen, maailmai- 
nen, nyhermainen, naljamftinen, paksummainen , perimmainen, pie- 
nemmajnen, poikamainen , pakkimainen , puolimmainen, pg&llim- 
m£inen, pdhkftmainen, rohtiminen, raikkamainen , ruikammainen, 
rSsymainen , satiminen, sokiammainen, solkimainen, sietamainen, 
sikamainen, sisammainen, sisemmainen, sisimmMinen , sisalmainen, 
soramainen, suojammainen, sasimainen, sunremmainen, sydSminen, 
syd&mminen, takamainen, takimmainen, tasammainen, telkkMmoinen, 
tohkomatnen, torromainen, tukkamainen, taysimmainen, uljamoinen, 
ulkomainen, yanhimmainen, yanhempainen, yanhemmainen, yanka- 
moinen, yeikkamainen, yeinamoinen , yeist&mdinen, yierimra&inen, 
yftm&mdinen, ytimmflinen. 

11. Fyr- och flerstafyiga nomina pi tainen, tuinen, 
tinen: alituinen, erityinen, istutainen, jaaritainen, lauvantainen, 
nostantainen, omitainen, parahultainen , samettinen, vahalantainen. 



208 

12. Fyr- och flerstafviga nomina pk jainen: alkajai- 
nen, ammujainen , hnnajainen, istuttajainen, jakajainen, jalajainen, 
katajainen , kihlajainen , naittajatnen , nostajainen , odottajainen , 
polttajainen, purkajainen, paastajainen , sarajainen , sorvojainen, 
tappajainen, vatajainen, venajainen, veraj£inen, viheliainen. 

13. Fyr- och flerstafviga nomina pa rainen, roinen, 
rumen, rinen, riainen: ankeriainen, anterinen, hateroinen, han- 
keroinen, hituroinen, hieverainen, hinteroinen, hyyharotnen, hama- 
rainen, ilmarinen, jukkeroinen, jamyrainen, kaiturainen, kajeroi- 
nen, kakkarainen, kakkorainen, kekkerainen, kiekkurainen, kipe- 
riainen, kippuroinen, kokkarainen, kottarainen, kojeroinen, kukku- 
roinen, kuparinen, kuveriainen, kympyrainen, kyynarainen, kaive- 
roinen, kaiverainen, kampy rainen, kankkyrainen, lyilyrainen, nuk- 
keroinen, nykerainen, nyperamen, nokdrainen, pikkarainen, pikka- 
rainen, piskaruinen, pisknrninen, polttarainen, pohmbrainen, rotta- 
rainen, saivarainen, sakeriainen, siesteri&inen, somerinen, someroi- 
nen, syykky rainen , syysyriainen , sysyriainen, tappurainen, tatta- 
rainen, tavarainen, tilleroinen, ti lie roinen, tohmeroinen, tyttarainen, 
taparainen, vahterainen, vasarainen, veheriainen, viheriainen, viit- 
seriainen, vikeroinen, ympyriainen, ymmy riainen , ymmeriainen , 
yysy riainen, yyssyriainen , ahm&Winen, ahmi roinen, ahmeryinen, 
aimeroinen, aimarbinen. 

14. Fyr- och flerstafviga nomina pa hainen, huinen, 
hinen: armahainen, etehinen, etahinen, etahainen, hernehinen, 
hettehinen, harmehinen, ihmehinen, jokahainen, jokahinen, jaure- 
hinen, jalkehinen, kaakihinen, kanlahinen, kiiruhainen, kiakahai- 
nen, kiakkuhinen, kotohinen, kunlohinen, karmehinen, katehi- 
nen, kaarmehinen, lakehinen, lapihinen, mielihinen, mielnhinen, 
munhinen, muarahainen, mnurahinen, nalkahainen, omahainen, 
pannahainen, piijahainen, piessahainen, riettahainen, rnostehinen, 
ruosteheinen , satehinen, siahainen, siahinen, siirahinen, sisu- 
hinen, sulahainen, sumsahainen , saotahinen, syrjahinen, syrjahai- 
nen, taivahinen, vaapsahainen , vaattehinen, vapsahainen, vapsahi- 
nen, varahainen, varahinen, vartahinen, varpahinen, varpahainen, 
vierahinen, viertehinen, vihnehinen, vuolahainen, ylaVhainen, yla- 
hinen, Sarehinen. 



209 

15. Fyr- och flerstafyiga nomina pa vainen, voinefi, 
bittayainen, jalayainen, joukkayainen, kaneryainen, kantelyoineu, 
katayainen, pytkylyginen, tillery&inen , yajaayainen, ymmyryauien. 

16. Fyr- och flerstafyiga nomina pa ksinen, sine*: 
jifneksinen, jftniksinen, teryaksinen, terSksinen, yareksinen, ya- 
riksinen. 

17. Fyr- och flerstafyiga nomina pa ailment ajalli- 
nen, aitallinen, alallinen, astiallinen, aataallinen, eygallinen, haa- 
rallinen, hajaltinen, haltialftinen, hampaallinen, harjallinen, hau- 
raallinen, heknmallinen, helmallinen, hiallinen, hihallinen, himalli- 
nen, hnlikallinen, hnorallinen, hSdiillinen, hMnn&llinen, h&pi&linen, 
h£ta£llinen> haallinen, ijallinen, illallinen, irstaallinen, irrallinen, 
irtaallinen, isallinen, jalallinen, jnhdallinen, jnhtallineo, jnmalalli- 
nen, jyrkallinen, jyyallinen, kahyallinen, kalallinen, kansallinen, 
kapallinen , kapinallinen , kapustallinen , karjallinen , karyallinen » 
kattilaHinen , kanhallinen, kengallinen, kes&liinen, key&allinen, 
kirjalKnen, kiusallinen, koryallinen, koarallinen, kulmallinen, 
knninkaalliaen, knnniallinen , feylallinen, kyn&llinen, karyallinen, 
laatliallinen, latyallinen, laupiallinen, lehmallinen, leiyallinen, lihal- 
linen, Hiallinen, loonnollinen, luvallinen, Insikallinen, maailmallinen, 
mailmallinen, majalKnen, maljallinen, muinallinen, mnrhallinen, 
mflar&llinen , nenallineii, oiyallinen, paikallinen, pitk&Iinen, puh- 
taallinen, reanallkien > rnnmaJlinen, rydpialKnen, rattpallinen, saap- 
paallinen, saijallinen, sairaaUiaen, sangallinen, sarjallinen, sannal- 
linen, seinallinen, siallinen, siilallinen, silmJillinen, sisSllinen, so- 
dallinen, sahdallinen, snkallinen, snlallinen, sarmallinen, snuimal- 
linen, syrjalHnen, taiyaalltnen, takallinen, tayallinen, tilallinen, 
tnryallinen, tnskallinen, ttramallinen , tfhjalhnen, tflhallinen, tar- 
mftllinen, yaarallinen, yaiyallinen, yakallinen, yalallinen, yallattinen, 
yammallinen, yarallinen, yarkaallinen , yarsallinen, yasikallinen, 
yastallinen, yelallinen, yihellinen, yiljallinen, yiralltnen, yirmalH- 
■ea, yiryallinen, vitkallinen, yoimallinen, ystiy&Hinen, aijallinen, 
timmallinen, Myrfiallinen. 

18. Fyr- och flerstafyiga nomina pa eilinen, eelHnen: 
ahteellinen, ammeellinen, edeliinen, ennettinen, esteellinen, hameel- 
linen, hapsellinen, hanreellinen, fcengellinen , herneellinen , huo- 
lellineD, haoneeHinen, hypeellinen , ihmeellinen, imehellinen, itsel- 

Suomi. 14 



<J*0 

.fiaen, joaheU»ea, jaoBelUaen, jarjelliaea, j jbeaeellintn , kannelli- 
b*b, katkeUinen, kateellkienv kieleUitien , kitoHiatii, Hrreelliiiea, 
koneeluoa*, kujeettinen, kuoreHinei*, kyyeHraea* - aynnelHaan, fcSil- 
linen, kftijellinen, lahdoiunen, liemenelltiien,; loveUtnea, lfitellinen, 
mereUiBeB* mieheUinen* murebelliaaa, MyveHintn> nehelltneB, reel- 
linen, riihellinen, roppeellinen, roveellinen, rauhellinen, rypaleelh- 
nen, rangeUinen, wrraUinen* aapellinea,< sarvellinen, sateellinen, 
siemeBallioen, soifetttnea, solmeUinen, simrelltaen , suvftlknen, sy- 
damellinen, ftydammellinen, syleUiaea, iarpeailiBeft, terveeliiBen, 
teraJbdlinaa, toimelliaen, torpeellinen, tahaeetlioen, taydeUiben, 
vaaUaeUiaaa, vaiaeellinen, valeattiBan., valbaellmen , vaateellinen , 
vaatakseUinta > Yeitoelliaen , veljelliaen , Yeaaeellinen , verillioen , 
viereUiaen, virheeUineB, aoBteeHinea, v&eUiaeB;. yhtaelliaeB, yielli- 
bbb». yrheelliaett, yteheelliaen , ikaelliBen, ganeliineB, aarelliaea. 

10. Fyiv +ch flerstafviga fcomiaa pa Ulinen: aamil- 
liaen, ankkuriUwBB» bapsiUinea, haraiiUiBen, hauvillinea, auaksUU- 
b«q, kakiUinea, ihnulliaen, inhiniiUirien, jauhillinen, jaurillinea , 
kanHUineB, karhilHoea, kaaaillitran, konstillkiefi, knpillineu, kyn- 
siHinen, .kiUilUneB, laarillinen, killinen, lapiiUioen, tehdiflinen, 
ktaaUlineo, leikUUnen, toilUlinea, loitailJiuen, lystilliaeB, lakk&rilli- 
aea, ldviAlinen, maj«flte«AilUaeo». ok&illinen, perilliaen, ruomiillinen, 
aaayilUnoa, aalillinen». aaakariUinen, sapilli»«a, sarvillineB, siralli- 
sen, surpiUiaaa* sisUJaattD, swuAUnett, aorkilltaeo, soraiillinent suo- 
lillinen, sBtnillineB, aylttlinen, ftyaniUiaea, sakilliaen, takillineq, 
UadiUtnea, vadiUiata, vilpillisueti^ virhiUiaen, ydillinen, aidiUinen, 
aitUUaen, akiUinen, aarillinen, 

20. Fyr- och flersiafviga namina pa ollinen, aa/tf- 
nen: aimollinen, aiaoljiaen, ansiolKacn, armolliaan, arvoltineo, 
ehdailioea, ehtoolliaeo, ailnollinen* kaaroliinen, himaUiaen, innolli- 
aea, jollineB, juustolltoen , kaatiolltaen, kahmalollinen , kai&alalli- 
Ben, kalliotiiaen, kansoUinen, katwlLbeo, kaukaloHinen, kekolliaen, 
kirkoUioen. kakkarollinen, kuttnollioeo, knoBolUaea, ladolliaan, 
luodollinen , laa valollinen , maallinen , raahdoUinea , aiaidbUiBen , 
mannoUinen, aaraUinea, oloUiaen, paboiliaen, palkollinen, paskolli- 
»ea, pelvollinaa, petattJoen* raavollinen, raodollnea> sammiollinen, 
siiTolIinen, aovinfloUiaaa, tahdolliaen, tabvoilinen, taidollinen, taJ- 
kooJliaaa, taWUinen, Ukollinen, tangollinen, taollineo, tebollineo, 



211 

tenhollinen, tiedollinen, totollinen, tunnollinen, uhollinen, urhooUi- 
nen, urohollinen, uroollinen, nskollinen, yahingoUinen, yaimollinen, 
yainollinen, vaivollinen, vallollineo, vammallinen, yarjoHinen, vel- 
yollinen, yelollinen, yennollinen , yenollinen, vieskollinen, viholli- 
nen, yiikollinen , yiinnollinen , yoitollinen, yydllinen, yldllinen, 
yollinen, yerkollinen , verollinen. 

21. Fyr- och flei^tf^yjigja. qfmina p& ullinen, uulli- 
nen: aamoUinen, arknllinen, ayullinen, ednllinen, hadullinen, hajul- 
lineD, halnllinen, hattdlinqn, hejrknllijpeny hejrmallioen, hyddyllinen, 
itkallinen, kalnllinen, kannullinen, kiinrallioen, kiulullinen, kiynl- 
linen, kohdullinen, kohtuqJJufcen, koukallinen, kulkullinen, kur^ql- 
linen, laadullinen, lanknllinen , lohdnllinen, Inkallmen, lykyllinen, 
maallinen, miehnllmen, myrkyllinen, neitsyllinen, ofknllinen, He- 
rn ullinen, rieynllinen, ruudullinen , rymyllinen, rypyllinen, sietalli- 
nen, siynllinen, solmuHinen, surulljnen, snnllinen, syyjlinen, sSn- 
gyilinen, si&dylliqeiw takullinen, tapinllinen, tiinnllinen, yanttuulli- 
uen, ydyllinen, ftlyttineo. 

22. Ofriga nomina pft llintn, linen, liainen och nomina 
p& loinen: aadelinen, hedelmflllinen, humaloinen, humalinen, hup* 
peloinen, jumalinen, kanteloinen, kiyulloinen, kituloinen, koillinen, 
kommeliainen , kftppeioijien, knfp*fa>inen, knppuloineu, maallinen, 
ttammeloinen, • nimti&nen, rupulfodn, aairaloinen, taskalioinen, 
tuskaloinen, taillineta, yaarailoinen , vaaraloinen, yaiBihen, yaiya~ 
loinen, yiheli&inen , yiitseli&inen, yoijlinen. 

23. Fyr- och flerstafyiga. nomina pA ninen: huome- 
nipen, hnrmenin*a, ihmeninen, imehninen, jSseninen,. kymmeni- 
men, rahmeninen, rttameninen, tetfonninen. 

Dndina, den 4 November 1846. 



Register. 



A) Verbernas Mldning. 



Verba p& 



9 

9 

n 

» 
'» 
9 
n 
n 
n 

9 
9 
9 

9. 
9 













Sid. 


pa aan 125. 


9 amtftim 






„ 


121. 


., aeU* 








152. 


9 akdan 










138. 


, ahdun 










162. 


„ ahutan 










137. 


„ ailen 










152. 


„ aisen 










146. 


„ aitun 










123. 


9 *j<*n 










125. 


9 <*» • 










140. 


n atan . 










136. 


„ attelen 










149. 


n atom- 










123, 


y am . 










121. 


n aunnun 










» 


9 autan 










137. 


„ *an . 










129. 


„ een . 










» 


n eennun 










. 123. 


„ ehdan 










162. 


„ ehdin 










161. 


„ ekdun 










162. 


n eilen 










153. 


„ elen . 










155. 


9 «* • 










145. 


„ etan . 










135. 


„ ettelen 










150. 


„ etun . 










124. 


„ tun . 










122. 


„ eunnun 










123. 


n htelen 










154. 



Sid. 

Verba pa ton 129. 

9 9 Wk» !**• 

9 9 Hen 155. 

n „ in 143. 

„ j, ioitsen 157. 

„ „ isen 159. 

„ „ ttan 136. 

9 9 ****** 149. 

9 9 itm 124. 

» 9 m* 122. 

„ „ iunnun 123. 

n „ joitsen 157. 

n n koitsen n 

„ „ hstm 147. 

» . 9 lion 161. 

„ „ Uun 124. 

n „ Ioitsen 157. 

„ „ Itelen 1 54. 

n „ moitom 158. 

n ., nen 159. 

n n nnan 160. 

n m nnun . . . , . 125. 

„ n noitsen 158. 

„ „ ntelen 154. 

9 9 <>«» 128. 

9 9 oeUn 153. 

9 n oilen „ 

n n oitan . . . 130 — 132. 

n „ oittelen 147. 

9 n oitun 124. 

» n on ' 143. 

9 9 oon 128. 



213 



Verba pa oonnun 

„ „ otan .... 130- 

„ otulen 

» otun 

» ©«« 

„ „ otmnun . . * j . . 

„ „ pottsen 

„ roitsen 

„ » rran 

» n rr W» 

„ „ rtefon 

„ skelen 

r n »tan 

- stelen 



Sid. 
123. 


Verba 


pa «tim 










Sid. 
. 119. 


-132. 


w 


« tan (med ffoeg. rokal) 133. 


147. 


»» 


„ teen (twetafnga) . 156. 


124. 


» 


» ««» 


129. 


123. 


» 


„ we^en 










154. 


» 


n 


w'kn 










» 


158. 


» 


» "» . 










117. 


» 


» 


* tlAlfl 










133. 


161. 


If 


„ uttelen 










148. 


124. 


» 


„ utun 










124. 


154. 


j» 


n turn . 










129. 


151. 


9 


n voitsen 










158. 


141. 


BiwtafViga rerba 










163. 


150. 


SaHsyntare formei 










» 



Nomina pa a 

* *a 184. 

r> n ** n 

n n <"» • • 

„ n ainen 

n n aWnen . 

, 9 ari 165. 

„ „ as (genit ahan) . 178. 



B) Hoaiienas fcildiiig. 

Sid. 



Sid. 
195. 



170. 
199. 
209. 

na 

165. 
(genit. ahan) . 178. 
as (genit aksen). 181. 
n <** (genit. annen) . 179. 
„ aus (genit auden) 182. 
9 aus (genit auksen) 181. 

n e 184. 

„ eeilinen .... 209. 

n rt » 

„ etn 171. 

w «in€n . 201. 

„ eftinen .... 209. 

„ en 171. 

9 eri 165. 

n es (genit then) . 179. 

„ es (genit eksen) . 181. 

„ es (genit ennen) . 179. 

, ei . . . . 169, 188. 



Nomina pa eus (genit euden) 



„ ettf (genit etifoen) 

, h ..... . 

• *°. 

„ hainen 

„ hdin 

9 hdos 

» Mil* 

9 htnen 

„ hka 

n M» 

n A*> 

„ huinen . . 

„ t (genit. en) 

9 i (genit in) 

n to 

„ iainen 

n MM • 



168, 



, tnen . 

„ intima 

» *° 

„ urinen . - 

, is (genit i*tn) 



Sid. 
182. 
181. 
178. 

» 
208. 
178. 
182. 
180. 
208. 
177. 
178. 

• 
208. 
188. 
186. 
185. 
206. 
178. 
210. 
170. 
202. 
171. 
164. 
206. 
179. 



ttt 



Nomina pa is (genit. iksen) , 
» • » *'< 



9 

» 

* 
» 

* 

V 

» 

n 

r> 
n 
n 



mm (genit sWen) 



n fa 

9 J<1 . 

„ jainen 

n j** 

* J** 

n JOB 

n JUS . 

„ kainen 

„ has . 

» k* • 

„ kica . 

n &*» • 

„ kko . 

„ koinen 

„ ksinen 

„ kuus . 

» * • • 

„ fcunen 

„ tompt 

» *«* • 

• to . 

to liainen 

„ lias . 

„ tifc&a 

„ /tA?ibo . 

„ ft**n » 

» to- •■ 

„ fofo . 

„ flfcifca . 

„ liainen 

„ llinen 

„ Ima . 

„ Imus . 

, Zo . 

„ loin . 

„ loinen 



ten ... . 
(genit. jahan) 
(genit. jaksen) 



168, 
167, 



175, 



175, 



Sid. 

182* 

177. 

182. 

181. 

175. 

208. 

179. 

182. 

« 

180. 
206. 
178. 
16& 
166. 
168. 
167. 
206. 
909. 
183. 
173* 

ft 
205. 
175. 
179. 
175. 
174. 

» 

175. 
211. 
179. 
175. 

n 
211. 
175. 



205. 
211. 
175. 

V 

174. 
175. 
211. 
175. 



Narnina pa 



' 9 



IU8 . .. . 
luU8 4 


175, 


Ivo . . , 
lain . 


175,. 


ma 




mainen . 
mas . . 
mes 


173, 


met . . 




minen 
mo 


. . . 


moinen . 
mpi 


. . . 


tnu 




mus . . 

muus 

mds 


172, 


n (genit. tu 
na 


»). . 


nainen . 
nas 


. . . 


nes . . 
net . . 


173, 


nt . . . 

ninen 

nka 




nhi . . 

nko . .. 
no , 


.. . • 


n.08 . . 
nsi . 


173, 


nta> 




nti . . 




ntie 




nto 




nus . . 
nuus . • 


173, 


o . . . « 




oa 




oi . . 




otn . . . 




<4nen . . 
ollinm , * . 
on . . - 


• • 



Sid. 
18a 
183. 
176. 
175. 
172. 
207. 
179. 
173. 

» 
207. 

9 

207. 
173. 

9 

180. 
182. 
173. 
170. 
169. 
206. 
173. 
182. 
173. 

» 
211. 
168. 



173. 
182. 
171. 



173. 
171. 
180. 
183. 
192. 
184. 

n 

171. 
203. 
210. 
171. 



215 



» 



(genit. 
(genit. 

(genit. 

(genit. 



Nomina pa oo 

oollinen 

OS 
OS 

» n ous 

n n OU8 

n n PP<* 

w n PPi 

n » PPO 

n n r . 

» n ™ 

„ „ rainen 

n » ret . 

„ n riainen 

» n rinen 

r, „ ro. . 

„ „ roinen 

n „ ruinen 

n n riU 

n n rUUS 

n » rva 

„ „ rvo 

n n »a 

n n SOS 

n n « • 

» n *™ 

n n sinen 

n n ska 

n 'ko 

n „ svna 

» n 80 

n n **i 

n » *ft» 

» » *tO 

n » *«* 



ohon) . 

oksen) . 
ouderi) 
oukseh) 



166, 



166, 



184. 
210. 
179. 
181. 
182. 
181. 
175. 



168, 



164. 

» 
208. 
165. 
208. 

» 
165. 
208. 

» 
180. 
183. 
176. 



179. 
177. 
» 
209. 
177. 

n 

178. 
177. 



176. 
177. 



Sid. 

Nomina pa suus 183. 

» „ tainen .... 207. 

. tor 177. 

. to* 179. 

» n tet 183. 

n tin 177. 

„ „ tinen 207. 

n „ toin 177. 

» n tOS 182. 

„ „ tea 177. 

, „ tsuus .... 183. 

n tta 177. 

n » tH „ 

n n ttO „ 

„ n tainen .... 207. 

n n to* (genit. tuksen) 179. 

n * « 189. 

» wt 184. 

» » uin 171. 

„ „ uinen .... 204. 

„ „ ullinen .... 211. 

» tin 171. 

» n uri 165. 

„ „ us (genit. uksen). 180. 

» nt 177. 

n uu 184. 

„ „ uullinen . . . . 211. 

n ttus 182. 

„ „ va 175. 

„ „ vainen .... 209. 

n vas 179. 

„ n vi 176. 

n n VO » 

n „ voinen .... 209. 

„ „ vuus 188. 

, * 177. 



»<• 



Handlingar rOraiule Finlands Mstorie, 

meddelade af 
K. Aug. Bomansson. 



I n n e h 4 1 L 

1. V&rdering a persedlar, som fngingo i Tornea Lapparnes 
skatt sanit i deras handel med Birkkarlarne och «de Norrske» 
tfrensom Lapparnes klagomal pa Lappfogdarne och Birk- 
karlarne, ar 1559. 

2. Om ndden i Osterbottens norra folded 1602 ocb 1603. 

3. Om nftden i Ijo sockcn 1602 ocb 1603. 

4. Stat fdr SwartS och Hywinge bruk samt Ojamo grnfra 1623. 

5. General-bergsSmbetet i Stockholm uppdrager it Assessorn 
! n&mde vert Lorentz Crentz till Sarflax att begifra sig 
till Finland, fbr att undersftka ett malmstreck pa ForsO vid 
Forsby i Perno socken, afvensom efterspOrja andra dylika 
i landet; dat. Stockholm, d. 2 December 1637. 

6. Detsamma ber General-guverndren och Landsh5fdingarne 
i Finland pa allt satt understdda Lorentz Creutz, som af- 
s&ndes dit, ftr att jemte Berg-mastaren Henrik Teet flfver- 
Iftgga om de atg&rder, som fdr de Finska bergverkenas f6r- 
kofran lorde vidtagas; dat. Stockholm, den 2 Nor. 1638. 

7. Detsamma anhiller hos Befallningsmannen pS Aland, det 
ban matte bfstS Lorentz Crentz, nu befnllm&ktigad att resa 
till denna ort, fdr att besigtiga ett vid Grelsby ladogard 
i Finstr5m npptftckt silfver-malmstreck; dat. Stockholm, 
d. 18 September 1640. 



218 

8. Relation, tvifvelsutan af Lorentz Creutz, om malmstrecken 
rid Grelsbj ladugard samt pa Sillskars holme i Saltvik, 
ftfvensom om svafvel «keset» i Sottunga, alia pa Aland; 
dat. d. 27 Sept. 1640. 

9. General-bergsamtet i Stockholm oppmanar kronans be- 
faltahigsbafvande i Finland ait lemna all atfjttg hand- 
rakning at Lorentz Creutz* som jemte bergniastarne der- 
stades kommer att besigtiga nyss angifna Finska malm- 
streck och astalla order ofver Swarta jernbruk»; dat. 
Stockholm, d. 14 Aug* 1641- 

10. Fdrmfrndare-atyrelsen under Drottning Kristina Rfiyiligie- 
rar ett pa Assessor Joban Berndes agor (i Borga Ian?) 
upptackt jernmalni9treck t samt frikallar, till dees under- 
stdd, nigra n&rbelagna byar jemte 4eras ..arbetsfotyc fran 
utskrifning; dat.. Stockholm, d. 20 Oktoji. 1641. ., 

11. Bergsembetet i Stockholm onderrattar Johan Henrjksson 
och Karl Billensteen att de ej vidare fa med bergroastar- 
embeten i Finland sig befatta, erbjudande dem tillika, om 
de sadant flnskade, privilegiujn pa bearbetning af Qjrwinge 
svafrelberg i Tavastland; dat. Stockholm, d. 3 MajJ.643. 

12. Bergskollegiet i Stockholm nppfordrar Landshdf4in$en i 
Abo och Bjorneborgs l&n Lorentz Creutz, att bade sjelf 
bispringa samt hos General-guvernoren och Landshofdin- 
garne i Finland rekommendera Underbergm&gtaren i Tavast- 
land 3 Nyland och «begge Karelerne» Johan Panjelsson; 
dat. Stockholm, d. 3 Novemb. 1649. 

13. Detsapma begar Lorentz Creutz' medverkan dprtill, att 
det bade pa Svenska och Finska tryckia pjriviJegi^ ftfr 
nyupptackta bergverk i Finland, matte der aJIesUdes blifva 
kwngjordt och belpning utlofvad at en hrar, som npp- 

. tdckte malmstreck, Sfyen op de voro af mi&dre y&rde; 
dat. Stockholm, d. 26 Nor. 1649. 



m 

14< EtetsWff* tillerfciaaar St Lfttente Crauta till re?e|MN**J«ga<V 
4a ban besigtigar Finsfca bergverk, da 50 dater Sttfver- 
mynt, som Peter Thorwosten ar pligtig att artige* «uti 
pension)) inleverera? dat. Stockholm d. 12 Nov. i650, 

15* Detsamma oppmanar Lorentz Creutz s? till, att da fyra 
malmietare, sora after stat bes4as i Finland, folja och lyda 
Bergmastaren Johan Danielssan, hvarjewte Create sfcnlte 
tfversSada till Sverige tva «Finska drangar» for att undir- 
visas i bergy&sendei; dat. Stockholm, d. 15 Nov. 1650. 

16. Deisamma bar Lorentz Creutz. undersoka ocb inkoroma med 
berjittelpe om tvtnne nya maliastreck, hvilka Marten Hen-, 
rikspon i Vesterby i Pojo upptackt, det ana pa bans agna 
egor ocb dot aqdra vid Guldkrona by i Nagu socman; 
dat. Stockholm, dan 23 Nov. 1650. 

17. i>U*akt af Karl X Gastaf for Lorentz Crautz, att asligt 
an vjips instruction upprHtta an jordabok flfver alia kronans 
berg^lag rod deras underlydande gods i Finland ocb 
Osterbotten; dat. Stockholm, d. 29 Jnli 1654. 

18. Bergskollegtet* memorial for Assessor Lorento Creutz 
fden yngre) o« bvad ban vid bergverfcn i Finland borda 
ffrrttta; dat. Stockholm, d. 12 Janaari 1675. 

19. Braf fran Karl XI till Bergskollegiet, hvarigenom Lauds? 
hofdingfffl i Abo ocb Bjdrneborgs Ian Lorentz Crentz 
(den jngre) erballer tillstand att inratta en bammarbyg- 
nad a ett qvarottlle i KauUia by i Ear* socken; dat. 
Stockholm, den 5 Ja*i 1689. 

20. Karl XI bifaller Bergskollegiats hemstallan, att Loreite 
Crantz .piattt, ttr aldskadas skull, ytterligare erha^la fyra 
ars skattefrihat a sin masugn vid Tyko gard i Bjerno 
aocken; dab Stockholm, d. 2 Mars 1694. 

21. Friherre-bref fdr General-ldjtnanten m. m. Karl Armfelt; 
dat. Stockhobn, 4ea 5 Juli 1731. 



220 



1* Fdrdering d perseMar, eotn ingingo i Torned Lappar- 
net skatt eatht i deras handel med Birkkariarne och 
ude Norrske* dfoensom Lapparnee klagamdl pd Lapp- 
fogdarne och Birkkariarne, dr 1669. 

Aftryckt ur ett I Kejserliga Senatens fdr Finland aldre aririv befint- 
Kgt faafte diverse handJingar rorande Lappmarken for 4r 1559, Appendix 
tin Oaterbottens handlingar N:o 4,976 bl. 3 v. — 7. 



Vtaff thesse effthennc Partt- 
zeler pl&ge TornO Lapper wtt- 
g6re theris skatt ahrlighen eff- 
ther then warderningh szam bar 
effther fftlier forsth 
1 Daaler f6r 3 77$. [marc] 

3 lodz skedh 6 7B$. 

1 Mardh 1 77$. 

Godb suarth raff . . . 12 77$L 
Godh klrsszr&flf ... 6 7fl$. 

1 R6d r&ff 2 M. 

1 suartth fielrack . . 1 7ZZJL 
3 hullthe Gelracker f5r 1 7!$L 

1 VIIT for 2 7f 

1 Jcrff fttr 2 77$, 

1 Vther ........ 2 71$. 

Godb saartb bi6m ... 2 77$L 
Godh Reenss haudh . 1 7!$. 
1 LB geddar .... 1 / 2 7fl$. 

1 LS bernfisk .... 7a W 

5 Rackar i stfjcke taal 

for 1 7QL 

1 Ltt silck Va 7W. 

Godh Sxe Reen ... 8 77$. 
Beredd Reens hand . J /a 71$. 



Skall man och wethe har hooss 
att Lappefaog-tten Birckalan 
och ander szSm broke bandlln- 
gen medh fonne Lapper vpb&re 
icke f0r:ne Partzeler dljrare an 
same fdnne varderningen fdr- 
nialer wdi siin bfttalningb. 

Tkeise effherme Parttxeler 
plage Lapperne Kbpe aff 
Birckalan effther thenne eff- 
ther:ne Farderningh 
1 h% SraOr fdr .... i 79QL 
1 L« HiOll ftr . . . . 1 79Q. 

15 kaknr . . 1 7KQL 

1 slide flesk 2 7H&. 

7 eiler 8 ostar for . . 1 TUB. 

1 LS hampa 2 Tflg. 

4 alnar Wadmall for . 1 7/$L 
1 Mij^etiell fdr . . . 6 79QL 

1 ijx fdr 1 TUB. 

1 LB grfjte Copar . . 6 77$. 
1 L« Ketill Copar . . 4 77$. 

8 alnar lereffth fdr . . 1 7Z$L 
1 aln Neristh . .... 1 77$. 
1 aln Lenisth 3 TfiJL 



m 



Thease eftkrme Partt%eler 
plage Tomo Lapper hope vtmff 
HuNdrske effther then vardvr- 
ningh asdm bar efthtrpUfor 

i Daalar fttr 4 9 

3 loda skedh 6 m 

1 Mardh 2 m 

1 godh suarth Raff 12 m 
i gpdh karss tfff . . 6 m 

1 RiJdbraff 2 m 

1 suarth fielrack ... 1 m 
3 huiithe fielracker fftr 1 m 
1 VMf 4 m 



1 Jerff . 3m 

1 Vtter ........ 2 m 

1 godh bilra 3 m 



Va 



V. 



m 

SQL 



1 L$ Bernfisk . . 

1 LS Racfcar 7f 

3 Lffi Mioll fOr. ... 1 

1 siidhe flesk 2 

i ijx % W 

1 L% grijthe Copar . 6 W 
1 Lft ketill Copar . . 4 W 
8 alnar lereffth .... 1 7QL 

1 aln Nerieth 6 Ore 

1 aln Lenist 2 HQL 



LapperneB Clage M&fibl 

forslh 
Ptf Lappefdugtterne och Birckalan 
s%dm drlighen drage i fiellet 
AUh the s&U# lapperqe fardijrtth nagre vtaff fdr:ne Partoe- 
ler q heist thein the far batre k£p knnne hekamme «ff the 
Narske effth^r saam thet forn:e partzele Registry farmalcr 
Begftre fardenskuldh ait Keog:e JM:tth wille lagait andreledis 
fa szadaonq pattzelers handell. 



Pd Oleff Anundizssonn 
Wttogh for:ne Oleff Aaundzsonn anao 58 vtaff Ronftal* kppe- 
hj $ reeperpch Ackior pa 5 dax leedh och en ledzagare till 
att fdre silt egitt godta till Narie medh giffuandes fare aft 
titett stojiU ware Kaqg:e M:ttz godtz hoilekitt Uquell kke war 
aa*th,;far safie ,ftrde finge lapperne ingen bHtalningh 

Thesligiste kflrde han pa sarnme Reesa ihieell en vtaff 
g*pie fern . rennet, Hoilcken han lapperne icfce heller bittaltte. 



Bammelimde n&r kan Mm ttlbake ffrltr N&fc flilrte tfte tore 
bans gadz medk 6 Keener 7 dagilecdb kffavffe* the tety Milter 
naghen bittalningk finge Beware ftrdensbnAHi aft tfoirgfe 
Mxtth ieke vitte tHatedfe tbet kan akftlte drage vp'i 4«pp«- 
maroken kftdken efftker ...-.*• 

Pi Zona Jonstonn 

1. Att kail (szam ock Nagre andre fdr ksftlur} vpbAr 
irligen aff en keell skattlappe (vdi tbe partzeler nafitt fftr:ne 
staa ock efftber same wftrderinngh) till fem marck seflhen han 
bliiffoer en heel man, och aff en partfc sz&m wttgdre 3 loAh 
akeed lager kan ftndagk till ffirb&tring en Mardh, bailekett 
the rackna till 7 d:r ock haffuer kan icke liquell anskriffuidt 
i sinn Re^enskap naghen skatleiap hftgre &n till 4 76JSL och 
mindre, derutinnan kan icke r&tt giortt haffuer 

2. Till deth andre haffuer kan icke keiler fttrmaltt i 
siine Register httadk fdr 4*artzeler kan aff knar lap vpburitt 
haffeer j skatt vtkan skrrffoUt them alle an f&rReenss huiitker, 
hailekitt lapperne fdrtfjckcr atldenstundk the wttgdre j skattdn 
ftrstk tke bfttzste partzeler szam lappef&ngtten beg&rer pa 
Kongre Matte wengne ock sedken knadk sz&m the behllle 
quartth tket fGrijthre tke medk Bhrekalan tilt thefts nfrdtarfftt 

3. Item bekende ock Lapperne att tket Manttaal szam 
kan kadke leffoereerdtt I Gammaren pro Anno 58. war falsktt 
nir the tket k5rde vpr&eknes fdr sigh 

4. Item toogh han aff Riime Tkommfcsson en saarth ffel- 
rack sza kan icke flck en sk&rff i blttalningk 

5. Rem togh han aff same Rihne en Reen och fflrde 
sitt godtz medk ifrSn Lappemarcken ock till Tornti btrflcken 
Reen han icke- lick igen 

6. Item Toogh ban en soarth JeHT aff Jacob person i 



953 

Unganere by ock gaff biffin tele weer I Mttalnteg derfdre 
in 6 ftlfta vadmall 

7. Till deth stende beklagvdb* the kttb ther *re i Marc- 
kcm 2 Laflper fcullcke haffae siiidl skattfriie I nSgre &hr den 
ftoste hether Peer Arntasson i Kaat&fcetynS thea aadre Gaaadt 
Martbensson i Auiouara btj, haHcke are skattfriie bleffne aff 
Jdas HSkanason ach Oleff Niefeson Curekj. Haffuer ickc 
heller throne Jtfns Jdnsson vpbaridt naghen skatt aff then 
Idle heller ftrdtt them in i Manttafedtt sedhen baa bleeff 
Lappefaagtte. An ban fatsh hadhe beakedh ocb befahriiig 
der vppa atthe sknlle vare skattfriie, borde then IRjaeil ware 
inakxeffne j Manttaledt* 

Till detb sljdtzste ftr vetandes atth en vng lap deth 
flirste aredtt ban Miiffoer skattskijHogh wttgdr ban til! en 7fl&, 
dett andre Sredt balff skatt detb afar till 2V 2 7Q2L, deth tridfe 
Sredt ocb fleere dereffther wttgOr baa antten ban blHffaer fatigh 
eller Ritek een heell skatt. Ocb effther thet ftr then fatige 
fOrsuirdtt, haffuer the begftredtt vdi yndherdanfghet tibet 
Koag:e M:tth vIHe w&rdigis lathe bliiffwe attskilnadt pa den 
fatige ocb den Riike, att den miste wttdrage meere szam metre 
ftrma, ach then misdre snam miadre fdrma. 

(Mher alltt thette beg&re the wdj vudberdinigheett een 
Man till Lappef&igtte szatn szldant ftffneruftga knnne, att thet 
knnne ga nigatt Ilikare till then them knnne fdrskaffe pa Koagie 
Mstfa rengne bnadh szam rfttt oeh skft) wore 

2. Om n&den i (htetbottens norra fSgderi, d. t>. s. Karle- 
by, Lochto, Kalnjoki, Pyhdjohi, Salo, Limingo^ Ijo oeh 
Stmt $ocknar jemte Vied dremark 1602 oeh 1608. 

Aftryckt ur «Ahrliga Rente bok for Norrfougderij vthi Oslerbotnen, 
6bmpt b'ewijss pS Tienden, jthem Copier afif'breif oeh Quittentier, pro Anno 
etc. 1602*, N:o 1828 bl. 34 i Kqsertiga Senatene fdr Finland aldre arWv. 



224 

Bek*ane wij 00s meoige Mann och akattskyllige bonder 
vdi Norr Foagderij ydi Osterbotnen, ocb gfire her med wet- 
teriigit, Att ahr 1603 & B&r laga winter ting hallen wardt 
vdi »r:de Norr Foagderij, Ta Eskedhe erlig och wallacfciet 
GabrieU Thomaasoa befalningzmannen beakeedh opa 1602 ahrs 
Tiende Spanne:ll: son arligen tilfdrende &r watt rtgdres* Sa 
endoch opa samma 1602 ahr ingen Irs wixt icke till ett kofn 
tilg6rende war opa Spanne:ll: vthan af frost ffirderfwat, Der- 
fore mong tusende af wdr affode och grannar her wdi 
Landzenden af$ompnade are, sosom och b« mongen i ibetta 
ahr icke hade sides kornet att saa i sijn aker eller .och nagot 
opsk&ra, eij heller wthl tilstondande ahr wete oss annedt fore- 
st!, fdr det dfnerflftdigt Borgleger som wlj fatige mftsn bode 
af fijre fenicker Koechter der till Batzman (kenne Gndh) 
betongede are, Oatiseedt hdgborne Furstes alter war nadigszte: 
herres, Hertigh Carls & bref fdrmiler, Att sedhan then Garden 
pa Herredagen palagd, sknlle wara vtgiort, skolle wij wijdere 
pi det ahret med andre palagur icke blifue betongede, Och 
Slides kornet som wij fatige m&nn hafne apart till saningen, 
nddgom mi till fdrbe:de: Knechtars och Batzmans borgleger 
rtgOre, Ocb f6rorsakes sedhan ther vdaf, att pa thet ahret 
nftr man 1604 schrifwe ma, blifoer ingen opbftrd anthen opa 
fi^ame:ll: eller andre Partzeler, Ty pa 1602 ahr hade nan 
halm till ffide och der man nu iathet hafner till att saa, wete 
wij oss eij annet ana Dddhen fOr Dor en, och sedhan dfuer- 
gifue bode huas och heem, som nn aldredo fdr samma borg- 
leger skuM skeedt ahr att theris ende Sides Koran lit them 
ifro tagen, och sedhan nddgas afdrage och late hemmanet stal 
56dhe. Att thetta sS vdi fullkomlighet skeedt &r, som ffir- 
bemaltt ar, Till yttermere wisse witnesbdrd och stadzfastelse, 
bidie wij samptligen the hederlige och Wallarde Mann ware 
Kyrckieherder att the trycke theris Signeter her nedhan fore 



225 

ifimpte wed wart Sochne Signete, Schrifoit vdl Norr foagderij 
then 5 February ihr 1603. 

Under detta intyg synas 16 sigiller varit fastade, men af dem qvar- 
silta nu blott halften, i mer eller mindre fragmenlariskt skick. Nedom 
dessa sigiller ar antecknadt: «Beuiss p& 1602 Srs tiende att thett firett 
bleMngen sad.» 



3. Om noden i Ijo aoeken 1602 och 1603. 

Ur samma rakenskap, som nastforegSende handling, bJ. 93. 

Wij fattige Skatskyllige vndersiter och menige Mann 
vti Jio Sochn Bekenne och har medh witterlige gdre Att hftr 
vti Sochnen si w&U sasom och vti alle Andre h&r vti Oster- 
bathn (: Dedt gad b&tre) fthr en swir of6rm5genheet och 
fattigdoom fdr handen pa alle ting Att mingge (: Ty w&rre): 
Af hangers nOdh Are saultne til d6dz Eij heller haffue stdrste 
Partten nu Annet tiltaga ahn nodgat till ftrtiringh annama 
som aldrigh tilfdrende sport war Sasom och no vti wintter 
fdrleden (:medh tucht): dher ett fflfll stodh iblandh monge 
Andre som til d6dz blefne kflrt, hafuer een war Sochne inbyg- 
giere n6dgat taga vdaff almenige w&gen draga krippen pi 
k&lckan, in til sit heem wist, och medh dess: fhila sl&cht sin 
hnstrns och barns hanger, Tesligiat vti trdngmdl, som gudh 
sigh bfuer forbarma hafue och nodgat forsellie theris barn 
och Affode til Rydzlandh, Dher fore peninger och Annet til 
Cronones vtlagnr Och nu fdr sidenne oftrmdgenhet from och 
pi dhenne tidh vtarmede wordoe, Att wij icke hafue Ridh til 
at ffirskaffa oss noot, Myckit mindre at vtgfire sasom wij ahr- 
ligen wane &hre, war Nootfisk, hnilket wij haffue ftrskuttidt 
in til wir Nidigiste offuerheet, och beg&re medell och f6rsko- 
ningh At thette si i Sanningh finnes late wij trycke wire 
Sochne Signet sampt och wir Kyrkeheerdes her Jacobx och 
Suomi. 15 



226 



12 eedsworne mftos Boom&rke, Oaten Jio Socbcn then 2 
Februarij Anno 1603. 

Under beviset finnas trenne sigill-aftryck, af hvilka det mellersta, 
som fdr tva* laxar, larer vara Ijo „sockne signet". Nedom sigillerna lases: 
„vti Jio sochnn brukades inge notter och rentade inlz 1603." 

4. Stat for Swartd och Hywinge bruk samt Ojamo 
grufva 1623. 

Meddelad nr en i pergament-band inbunden och i forenamde aldre 
Senatsarkiv forvarad rakenskap med pSskrift: „Afloningen Till Staten i 
Findland for Ahr 1623"; Allmanna handlingar N:o 397 bl. 48 v.— 52 v. 
En egenhet hos denna rakenskap ar, att inom den blott de venslra si- 
dorna aro p&skrifna. 



Swartd bruch will Behdfwes 
till Embetzfolchett 

M: Hans Bygmester om ah- 
ret Penningar — 120 d: [da- 
ler]; Mickell Bygmester Pen- 
ningar — 48 d:; Til) Mass* 
mestere Penningar — 72 d. 

Till Hyttedrenger Malm Bo- 
kare och opsettieren och nar 
icke blasningen ahr, schollc de 
boka och Rosta Malmen och 
hielpa ait bryta limsteen mcdh 
brucksens drenger Peningar — 
80 1 / 4 d.; Till 4 Grnfwa drenger 
som bryta Malmen wedh Jia- 
md Grnfwa Peningar — 192 
d.; Till 2 Hammarsmeder som 
skolle vtsmida 200 sk:d [skep- 
pnnd] Peningar — 208 d.$ Till 
7 Kollare som skolle vpkola — 



1100 Stafram wedh Peningar 

— 477 d. 

For fdnne "— 1197V 4 d:r 
ar f&rordnat efter:ne partzeler 
huilket dem framdeles schali 
blifwa afrecknat Peningar — 
373y 4 d., Spannrll — 202 fcr 
Humbla — 30 Ltt*), Smor — 
70 LK, Kiot och F. [Flask] — 
140 LS, Far — 60 st. S. [Salt] 
Fisk — 30 tzr. 

- 1197V 4 d. 

Till brucksens Folchz Idn 
Peningar — 30 d., Spaniull 

— 48 t:r, Commiss fdr — 30 d. 

- 168 d:r. 



*) I stallct for detta tecken st§r i 
originalet alltid: &., hvilket enligt 
forntidens skrifsatt icke betecknade 
marker utan Uspund. Utg:$ 



227 



Till en vnderekrlfwere Pe- 
ningar — 12 d., Commies fdr 

— 12 d. 

— 24 d. 

Till 2 kOredrenger Peningar 

— 3 d., Walmar — 24 al., 
Blaggarn — 24 al., Skin — 
2 st., Skoor — 8 Par. 

— 10 d. 
Fdreskrefne — 5 Personer 

till kast och FOrtaring Span- 
ne:ll — 40 t:r 1 f. [fjerding], 
Hmnbla — 7 LIB 16 TfiJL, SmOr 

— 7 L« 16 m, Salt — 9 
L«, Kidt och f. — 46 L$ 16 
*&, Fir — 12 st:r, S. fisk — 
42 LB, T. [Torr] Flak — 9 LV 
12 W-'T- 

— 176 dal. 18 Ore. 
Till 4 werckhester Hafra — 
12 fcr, H0« — 56 L [imar] 
— 55 V, d. 
Till Blasning ocb Malmbry t- 
aingh och andre broeksens nod- 
tarfter Wedh — 1616 St:m 
[Stafram], Hndar 12 st:r, Jeter 

— 6 L«, Talgh — 6 L«, 
Trio 6 L«. 

— 664'/ a d:r. 
Summa BehOfwes till Swarta 
hrach Penningar — 418 d. 8 
ore, Sp*nne:II — 290% t:a, 



HamWa — 37 Lff 16 W-, 
SmOr — 77 LS 16 W, Salt 

— 9 L®, KiOt och flesk — 
186 L« 16 W, Far — 72 
st:r, S. Fisk — 32 t:r, T. fisk 

— 9 L« 12 W, Hafra — 12 
t:r, H60 — 56 a., Wedh — 
1616 St:m, Hudar — 12 st:r, 
Jster — 6 L% Talgh — 6 LS, 
Tran - 6 LS, Commiss fdr 

— 42 d. 

— 2296 d. 26 Ore. 
Der till forordnat AffRasze- 
borgbz lahn Peningar — 403 
d. 11 Ore, Spanne:ll — 289 
t:r 22 '/a C, Hafra — 12 t:r, 
Humbla — 37 IM 16 W, 
SmOr — 77 h% 16 W, Kidt 

— 70 Lffi 14 711$., S. Fisk — 
32 t:r, Fir — 90, H86 — 98 
a., Dagz:r [dagsverken] — 
3654, Commiss for — 42 d:r. 

— 2073 d. 1 Ore 19'/ 6 pen. 
Till Hyfwinge Bruch Be- 
hOfwes 

— 484 d. 27 Ore 14% pen. 

Der till fOrordnat Aff Hal- 
ilia och Hattnla Hareder Pe- 
ningar — 72 d. 25 are % pen., 
Spanned — 135 tar 3 C, Ham- 
Wa — 18V. L®, SmOr — 16 



228 



L* 16 7QL> Kldt — 1 MB 
4*/ 4 W* Hafra — 21 U, 



HM — 48 L 

— 484 d. 27 Ore 147s pen. 



Anm: af efterfdljande handlingar aro N:ris 5 — 10 och 12—18 af- 
tryckta efter originaler samt N:ris 11, 19 ft 20 efter kopior i Finska Se- 
natsarkivet. 

5. General~Berg8embetet i Stockholm uppdrager at Asses- 
sorn a ndmde verk Lorentz Creutx till Sarflas att be- 
gifva sig till Finland for att undersoka ett maltnstreck 
pa For so vid Forsby i Perno socken dfvensom efter- 
sporja andra dylika i landet; daU Stockholm d. 2 De- 
cember 163T. 

War Wenlige Helssan, sampt all god Welferdz Lyck- 
dnskan af Alzmechtig tillfftrennde. Gode wen H:r Assessor 
Lorentz Crentz, Effter sassom wlj hafwe fdrnommit j BorgS 
L&hn och Perna Socho oppl een 06 be:d Farss66, strax widh 
Farssby bel&gen, skall wara Malm till fangs som holler badhe 
Stiff och Gull, Vtaf hwilcken Sahl: Arfwed T6nnesson fohr- 
dam Stothollere pa Wijborg skall hafwa tagit een Prob, den 
dha ar befunnen wara god. Hwarfdre medan wlj Icke knnne 
weta, hnra der raed na kan wara beskaffat, begere wij wen- 
Mgen, atj raed dedt snareste wele eder der hedan begifwa, 
och granneligen der oro fdrfahra, Vtaf hwilcken Malm 1 da 
till een 3 eller 4 tnnnor inpacka late, sedtiandes dem j god 
fdrwahring till wardagen och Jsselosningen kommer, da 1 samme 
Malm till sids hijdt Ofwer welen fftrskaffa, adt man den her 
kan lata Probera och fdrnimma hwad den efter proportionen 
gifwa will, aviserandes Oss deriempte om samma Malmstrek, 
huru det &r belftgit och der med ftrwetter, adt man om dess 
beskaffenheeter grundligen ma wara f5rwissat; J wele och 
desslijkest oppa andra ohrter, effter sodanne eller andre Malm- 
strek granneligen effterfraga, oeh oss med dedt samma, af 



229 

hwart och edt som kan opspdries Profwer tillskicka, iempte 
god Vnderredtell8se om alle dess Legenheter. Och befahle 
eder her med Gad Alzmechtig. Af Stockholm den 2 Decemb. 
Ihr 1637. 

Pi General Berg&mbetes Wegnar, 
Carl Bonde Johann 

Bernde8 
Marten 
Mansson 

PS fransidan af detta brefs andra blad lases foljande anteckning 
och utanskriit: 

an kam den 8 Januarij 1638 til Sarfflax 
Hennes Kongl. M:tz war allernadigste Drottnings och Frdkens 
troo Tienare och Assessor Vthj det Konnngzlige General 
Bergamptedt. Edle och W&lbGrdige Larentz Creutz till Sarf- 
wolax. War gode wan W&nligen. 

Finland. 

6. Detsamma ber General-Guvernoren oeh Landshofdin- 
garne i Fmland pd aiit sdtt understbda Assessor Lo- 
rentz Creutz, som afsdndes dit, for att jemte Berg- 
mdstaren Henrik Test ofverldgga om de dtgdrder, som 
for de Finska bergverkenas forkofran horde vidtagas; 
Bat. Stockholm d. 2 November 1638. 

Wij Vnderschrefne, Sweriges Rijkes Forordnade och Re- 
siderande General Bargarobette; G5re witterligitt, att effter 
som Hennes Konungl: Maij:tt war allernadigste Drottningh, 
hafwer for dette gott fnnnitt, Vttflfwer heele Storfarstendd- 
mets Finlandz bergzw&rcker, att f6r Ordna Ehrligh och W&l:de 
Hinrich Teett jampite sin tienst i Hoffratten, till Bargmastare: 
Sa emedan h6gst beratte H. K. M:tt och Chronan ar angele- 
gitt, att samma Finlands Bergwarcker icke mindre an de hftr 



230 

j Swerige ire, mlge kunna forttsettlas, ocb sa framdeeles 
komma sa will Rfjkett som Vndersaterne till njtto och fflr- 
kofringh, Dj hafwe wij till den indan, nu fulimechtigett och 
aff&rdatt breffwijsare, Hcnnes K. M:tts troo tienarc och Asses- 
sor j dett Konnngzlige birgimbetedt, wSr med Collega, Edell 
och Wilb: Llrentz Creutz till Sarffwelax: att ban s!g hir 
ifran och dijtt dfwer begifwa skall, der oppa ware wegnar, 
med bem:te B&rgmastare 6fwerlegga och beslata, hwad som 
till Bergwirckens opkompst der, will tiena och Wara af nd- 
den, och sedan fram i wahr wed n&ste Session j&mptte Berg- 
mistaren weeta Oss hir j Berg&mbetedt om alle n6dige saa- 
ker att g6ra relation och beskeed. 

Wij beglre ftrdenskulld har med w&nligen och liteligen, 
att sa wftll W&lborne Hr General Gourerneoren, sasom och 
LandzhOfdingerne der sammest&des, de wille oppa wilbem:tt 
Crentzes och B&rgmistares anfordring, icko allenest meddela 
dem, deres gode inrad till Bergwirckens forttstellande, Vthan 
och bewijsa dem der Vthinnan all god assistence och befor- 
dran med hwad de knnne, af ndden haftre, anseendes att sS- 
dannt linder H. K. M:tt och Ghronan till behagelfgh tienst. 
Till wisso ir detta med Gen: Birgimbettes Stecret och Wore 
Hinders Vnderskrift bekreftadt. Datnm Stockholm den 2 No- 

vemb: 1638. 

(L. S.) 

Carl Bonde' Johann 

Berndes 
Davidt friederich von Siegerott 

Berthelsson [?] Gflren Grlssbach *) 

Marten 
Mansson. 

*) Georg Grissbach, som i Svenska bergvasendets hafder inlar ett 
utmarkt rum, var fodd i Braunschweig 1587, blef 1621 Ofverbergmastare 



231 

7. Dettamma onhdller hot Befallmngsmannen pd Aland; 
det han matte bistd Attestor Lorentz Creutz, nu befuit* 
mdktigad att resa till denna ort^ for att besigtiga ett 
vid Grelsby ladugdrd i Fimtrom upptdckt silfvermalm- 
streck; Dat. Stockholm d. 18 September 1640. 
Wij Vnderskrefnc Sweriges Rijkes Forordnade och reei- 
derande General Bergarabete. Gore witterligitt, att wij haffwe 
afferdig och fullmachtig giordt Hennes Kongl. Maij:tz war 
allernadigste drottnings och Frokens troo Man och Assessor 
bar rthj Rijkz Bergambetedt, Edell och Welb:e Lorens Creutz 
till Sarfwolax, att forresa har Ifran och till Aland, der tbland 
annatt att besichtiga ett Sillfwernialmstrek soiu ahr opfonnitt 
wedh Gr&ssby Ladugardh, Sassom och granneligen erfara oni 
dess l&genheeter, och der sa beh&fwes lata br&nna sfi widt, 
ait man wist kan fdrnimnia af hwad warde samme Streck wara 
kan. Beg&re fordenskulld wttaligen att Landzhdfdingen der 
sanmesUMtbes, eller och j hans franwahru befallningzmannen 
a Landeit, att han wallbeite Lorens Creutz all addig assistens 
kewijsa wille, vthj hwad han harvthinnan kan nddigt hafwa, 
aaiiagen med arbetsfoHck, weed eller annatt, efter som tljdea 
och Mgeakeeten det gtfwer och han sielff fordrendes warder, 
hwillckeU sedan af Bergamptedt igen till sin ortt skall blifwa 
restltnerat och opfylltt, Och sasom detta lender hennes K. 
M:tt och Chronan till tienst och behagh, Sa will man fdrnioda, 
att de som der sanunest&dhes befallning hafwe och wederbore, 
skole sa mycket willigare och redebogaere har vthi efter- 
komme deres plicht. Thett the och andre som saken ang&r 
wille sig effterratta. Till wfisso ahr thette medh Bergamptets 



i Sverige och afled 1651. Skref sig till Sallneck, Sund och Tormsjo och 
bekdll sitt tillnamn, d& han 1641 adlades. Jfr Stjernmans Adelsmatnkel 
1. N:o 297 t- 



232 

Secret och wire hinders Vnderskriflt bekr&ffUrt. Datum Stock* 
holm den 18 Septembris Anno 1640. 

(L. S.) 
Carl Bonde Johann 

Berndes 
Frans Cruse*) 

Marten 
Mansson 

8. Relation, tvifvehutan af Lorentz Creutz, om malm- 
strecken vid Greteby ladugdrd och pd Silhkars holme i 
Saltvik dfvemom om svafvel n keset" i Sottunga, alia 
pd Aland; dat. d. 27 Sept. 1640. 

Anno 1640 den 27 Septembris. 

Een karth Relation om Gr&ssby Graffoa och deess Be* 
skaffenheet Bela ...**) Pa Ahlandh och Finstrftm Sochnn, 

1. Fdrst ahr Grufuen Belftget fran ladugarden, Vedh 
Paass % Mijll WZg och Jigger pa Ett N*&ss. Gruffaen ifran 
Sidnn ahr — 30 lacter gruffuen pa ling-den — 5 lacter pa 
Bredden — 1 lact, pa diupheetea — 6y 2 lacter, m&n inthet 
ahr nagen Apparans till eett Wist streek, Vtben hafue Sanckt 



*) Kommissarie i General-Bergs-Amtet; Landshofding i Wester Norr- 
land 1641 och dod 1654. Hans fader Peter Kruse, fodd i Lubeck, hade 
sSsom kopraan nedsatt sig i Stockholm och blifvit adlad med sitt faderne- 
namn 1622. Men da Cruus- och Kruse-atterna vid 1629 ars riksdag be- 
svarade sig ofver Peter Rruses adelsnamn, sa resolverade Gustaf Adolf 
att Kruses barn skulle skrifva sig Rrusbj6rn eller Crusebjorn (adl. atten 
N:o 136). — Detta underlat dock, sasom vart bref visar, Frans Kruse, som 
harfore vid 1643 ars riksdag tilltalades af KammarrSdet Johan Jespersson 
Cruus. Jfr Anrep, Sv. Ad:s attar-taflor IV, sidd. 506—507. 

Utg:s anm. 

**) Detta ord, som maste ha varit: bel&gen eller bel&pet star i kan- 
ten af originalet, som pa det stallet ar n§got bristfalligt. Ulg:s anm. 



233 

pa dinpheeten, der dee naget Malm Bekommit haffue Niurwijss 
Men om Sijder det och sa Vthganget, iagh hafaer och sa 
lattet der s&nckia men ingen lijcknelsse, till Malm der kunnat 
see. Seden dee Gambia inthet hafue funnet pa diapheeten 
haffve dee gaat medh een stoll in j B&rget Oster Vth Weedh 
Paass 2 lactcr. Der hafue dee naget funnet, men och sa 
Vtbgaat men pa dett at lag nagen Wijssheet kunnde hafue 
hafuer iagb lattet branna in i Stollen der da am sijder fat see 
nagre flacker Niurwijss och Malmn hijtt med mig h&mptat, 
som det Konongzliga Barg&mptet hafuer at see, 

2 Sedan Reeste iag fran Gr&ssby, tii Saltwijck Sochnn 
ocb Besag det Blystreket, som &hr Belaget pa Silld Skftra 
holma Vppa huilket Streek, alireda Vtbj nagre atskillige ahr 
Seden ftbr pa arbetadh ocb Weet ingen Vtbaf Btindren nftr 
som det fihr Odhe lagt eller pa Bcgynnt, Sielfna Streeket 
&hr langt som man ban see — 39. lacter och ett fingers Breet, 
Begynnes in Vtbj Slftnn, full Waster och lOper Vp at Barget 
fait Sftder, doch storter tbet sig in j SiOnn, Grufven ahr 
dfnp — 32: lacter och lyckw&II synnes ingen B&ttre Appa- 
rans Vppa streeket Vthen Blifuer altijdh een fingers Bredh, 
de gambla hafre Begynt sanck Rfttt wedh Sift Bredden ocb 
gaat seden med een stoll Vp at Berget 28 lacter langt. 
Sielfue Barget ahr hogt ifran SiOnn til — 6 lacter ligger 
Vtbi hafvet Vppa een lijtten holme bailken kan Wara Vnge- 
ftir in sircojta een halff Mijll. 

3. Effter deess f&rr&tten drag iag til Sattinger der det 
Swaffuel keset ahr, men hafuer inthet kunnat latta der BrSnna, 
orsaken att dett ligger R&tt i Sid Bra'clden och n&r Sonnen 
W§der &hr sa staar Watnet flffuer alt streket ahr Brett — 2 
finger ocb loper in j Sidnn sa at man kan det see langt in j 
SMoo. 



234 



9. General- bet gsamtet i Stockholm uppmanar kronans be- 
fallningshafvande * Finland , att lemna all mbjlig hand- 
rakning at Lorentz Creutz, som jemte bergmdstarne der- 
8tade8 kommer att besigtiga nyss angifna Fimka malm- 
8treck och n 8talla order ofver Svartd jernbruk"; dat. 
Stockholm d. 14 Augusti 1641. 

WIj Vnderskrefne Sweriges Rijkes Ffrordnade, Ocb pa 
denne tijdh Residerande af General Bergamptedt. Gflre wit- 
terligitt, dett wij hafwe affardigadt war med Gollegau Edle 
och Walb: Lorens Creutz till Sarfwelax och Cassarits, her 
iflran till StorforstendOmett Finland, dher at! besiohtiga de 
Njss ahngifna JHalmstrek, Sassom oeh att tillijka med Berg- 
mastarne der sammast&des stella order flfwer Swartto Jern- 
brwk, och hwad wijdare till samma och fleere formodelige 
brwkz och Warckz bcfordran landa kaa, tijdrgt att ofwer* 
leggia. Hwarffire ar her med war wenlige begaran till Hen- 
lies Kongl: Maij:ta. trogne Mao och Laadzhdfdingar, Sassom 
ock andre Hennes Kongl: B{aj:tz officianter och tie pare, som 
Walbem:te Lorens Creutz Vthj Bergwarkcns befordrao tillijta 
kan, att de bonom all god assistens och ftrstreckaingh af 
Cronones medell, till Malmprofwernes Vptagande der sa be- 
h6fwes opa bans anfordran gdra wille, hwilckedt wij sedan 
af Bergamptz stat igen refundera och Wederleggia w«|$; 
Jembwal och, der ban bebofde nagoo post hijtt till Bergain- 
betedt, med angelagne ahrender (: Bergw&rcken • angaeade:) 
dfwerskieka, adt da* Landzhdfdiagerne opa dett falledt willo 
den samma genom landet forpassa och forttskicka, hwjlckedt 
alldt wij mod reedcthoge* Wenskap benagae *re hooss hwar- 
jom och enom af dem Vthi lijka madto aftiena och fdrskjl|a» 



235 

D&r alle detta angar weedte slg opa H: K: M:te wegnar adi 
effterredta. Datum Stockholm den 14 August! A:o 1641. 

Pa Rickzssens General Berg&mbetes weg:r. 
(L. S.) 
Carl Bonde Johann 

Berndes 
Marten 
Maasson. 



10. F&rmyndare-styrelsen under Drottning Kristina privi- 
legierar elt pa Assessor Johan Berndes dgor upptdekt 
jernmelmstreck, samt frikMar, till dess under *tod s in- 
byggarne i ndgra narbeldgna byar jemte derae arbete- 
folk frdn utskrifning; dot. Stockholm, d, 20 OkUn 
her 1641. 

Wfj Christina roed Gudz aide, Sweriges, Gitites och 
Wendes Vttkorade Drodtningh och Arffurstinna, Storfurstiana 
tm Finland, Hertiginna Vthj Bstland och Carelen, Frdken Vtt- 
dfirer Jngcrtnanneland, Gflre Witterligitt att Oss ellskelig 
War troo Man, Landzhdfdinge Ofwer Kopparbergs- och Sahl- 
bergz L&hn, sa och Assessor Vthj Wart och Richsiens Gene* 
ral Berg Embette Edle och Walborne Johan Berndes UU 
Sirdmsberg och Wijbj; hafwe gifwitt oss Vnderdanligen till- 
kenna, att opa hans ftgor j Finland, ar Vpfunnidt edt Nytt 
Jem Malmstreck, sassom man gflr sig god fOrhoppning om* 
hwilckett ban ftr sinnadt genom nagre Borgare Vthj Borga 
Stad lata Vptaga och forttsettia, Men eJFter samme Borgare 
aig besw&ra icke knnna dett w&l gtfra, med mindre dem nagre 
bteder Vndar brukett ftr Vttakriftiingen frij effiteriates modte, 
AHdetmtund de elKest intedt arbeefcrfollck till adt drifwa W*r* 



236 

ckett fordt med, der j Landzorttcn kunne mechtige blifwa; 
FOrdcnsknld hooss oss ban VnderdSnligen na anbollcr, adt 
wij dem desse bonder, som nest wed berget ire bel&gne, 
Nembl: Kerko med Gamblegard, Toras Kallila Saxbj och 
Tessala, Vnder f(hrbe:de frijbeet nadigst tecbtes privilegiera. 
Sa eburu w&l wij nogsampt fOr detta, fOrmedelst wart af trjc- 
kett Vttgangne General Bergz privilegiom med ntidtorfftigb 
frijbeet j een ocb annan modto alle nye Metalliske Berg- 
w&rcker j gemeen benadadt bafwa, Sa adt desse och andre 
ware Vndersatare sig der wed nog kanne holla fOrseekrade; 
Deck ficke deste mindre pa dedt de an yterligare ma spftria 
war ben£genheet cmoodt de Persohner som sadane WSrck 
wele angrijpa, och andre flere der Vtbaf fOrobrdsakas mage 
dess mehre sig der opa leggfa och beflijta, hafwe wij samme 
deras Vnderdaniga beg&ran med nader ahnseedt, och ffirden- 
skald her med och j dedte Wart brefz Kraft, icke allenest 
wele bafwa bem:tt Wartt Gen: Bergz privilegium in opa detta 
Bergw&rckedt f&rstandet, samma frijheeter som der Vthi spe- 
cificerade &re att niuta, Vtan och enkannerligen fOrberde bon- 
der, med deres brokz arbetzfollck f6r Vttskrifningen frij kalla 
wele; Och n&r wij frambdeles spOrie deras flijtt Vthi W&rc- 
kedtz forttdrifwande Wele wij dem med sadane frijheeter be- 
nada, som detta w&rckett da fordra och behtifwa kan. Wij 
befable fOrdenskuld war Landzhdfdinge der sammest&des, som 
nu ftr eller frambdeles blifwer fdrordnadt, att ban a Ware 
wegnar bailer hand der ofwer, att denne war gifne frijbeet 
ml bollas wed macht, serdeles fOrbiade war Yttskrifningz 
Gommissarier adt gOra eller tillfoga Welbem:tt Johan Bern- 
des, eller dem som W&rckedt a bans Wegnar drifwa skole, 
her emodt nagodt hinder meha eller fOrfang j nagon modto. 
Till jttermera Wisso &r dedte med wardt Secret, och med 
ware sampt Sweriges Rijkes respective FOrmynderes och Re- 



237 

geringz Vnderskrifft hekreftadt. Datum Stockholm den 20 
Octobris Amo 1641. 

(Locus sigillj) 
Matthias Soop, Jacobus De la gardic Carl Gyldenhielm 
j R: Drottzens stelle. S: R: Marsk: Richz Ammiral 

Axel Oxenstierna Gabriel Oxenstiern Frijherre 

S. R. Cantzler till Mdrby ocb Lindholmen 

S. R. Skadtraester. 
Att denna Gopia ar lijka lydandes ord ifran ord med 
sielfwe Originalet, Wittnes dedte med General Berg Embetz 
Secret och Vnderskrefoe bender Dat: at prios. 

(L. S.) 
Carl Bonde Gfrren Grissbach 

Pa fr&nsidan af brefrets andra blad lases denna anteckning af annan 
hand: bergs collegij fulmahier dch Memorialer. 

11. Bergsembetet % Stockholm underrdttar Johan Henriks- 
son och Karl Billemteen, att de, sedan Berghopman- 
nen David Fr. von Sigroth, Assessor Lorentz Creutz 
och Grufvestigaren Kristoffer Petzell blifvit tillfor- 
ordnade att anvdndas vid bergverken i Finland, ej 
vidare fa med bergmdstar-embeten derstades sig be- 
fatta, erbjudande dem tillika, om de sddant onskade, 
privilegium pd bearbetning af Hywinge swafvelberg % 
Tavastland; dat. Stockholm d. 3 Maj 1643. 

War wenlige hellssan med God Allssmehtig tillftirca- 
de. Gode wenner Johan Hindrichsson *) ocb Carll Billen- 



*) Utan tvifvel menas har den Johan Hindersson, som 1651 adlades 
under namnet Axehjelm. Fodd i Norrkoping 1608 blef han Antiqvarie i 
Biksarkivet 1630, Advokatfiskal i Abo Hofratt 1633 och Assessor derst. 
1637; Bergmastare (hos Anrep stSr oratt: Borgmtotarel) ofver Finland; 
Tavastehus Ian och Nyland 1641 samt Assessor i Antiqvitets kollegium 



238 

steeii*) Effter sSsom don Kongelige Regeringen, haftfer Icke 
allenast tillfdrende gott funnit till att braka General Bergbop- 
mannen, Welb. David Friderich Von Sigroth wed Berwerkerne 
i Finland, eharuw&l bans Embete streker sig och wijdare tif- 
wer tbe andre Rijksens bergwercker, sasera i lijka motto no 
widare resolverat dedt samma, Vthan ocb honom till Assistens 
nu fnllmechtigat ocb fOrordnat Assessoren 1 berg Embetett 
Welb. Lorentz Creutz tber ienipte Ofver Bergwerekene op- 
sicht och Commendo tber i Storfurstendttmmet Finland hafua, 
ocb f&ruthan dedt, no effter Regeringens wilia af oss Foil- 
mechtig giordt Crlstophcr Petzell till grufaestijgare, effter 
som ban med grufworne, ocb huad dertill hflrer w&l omgi 
weet, och altsa icke fleere officianter af Bergembetett der 
sammastedhes wid denne tijdhen behofties eller fdr ntiden ibr, 
Wij hafve fordenschuld effter den Kongelige Regeringens re- 
solution h&r med welat edher begge sadant notificera at i icke 
widare med Bergmestare Embeten pa the Ortterne h&r effter 
eder befatte, Vthan inlegga eder relation ocb besked h&r 1 
Berg Embetett, for dett i h&r till Vthj Cronones saker hafua 
forr&tadt och Vnder hander hafft. Doch eliest haad edhre 
Werken och grufue delar wedkommer, star edher fritt sassom 
privat personner dem handtcra och brucka, sassom edher bast 
synnes och wele wij pa Embetzens wegnar det oss till star, 
wara edher derwtinnan til det basta beforderlighe. Och effter 
sasom i Tawasteland skall wara et Suafoelberg och bruck be:d 



1677. Dog i Upsala 1692 och slot sin att. Se Stjernmans och Anreps 
anf. arbeten. 

*) Mojligen ar „Car) Billensteen" samma person som Karl Bildsten 
till Hjortsberga. Hans ena son, Karl, var 1688 inspector ofver Fagerviks, 
Biltaas och Skogsby bruk i Nyland; andra sonen, Konrad, major vid Abo 
Jans reg., adlades 1686 under sitt fami\jenamn (N:o 1078 f). Jfr Anreps 
fiber, arb. II, sid. 180. Utg:s arm. 



239 

Bjffwtoge sasora tHl ftfwentyrs kanne wara nyttlgdt at optaga, 
aktsa der eder synes antingen allena, eller ocb skaftia eder 
participants att stella detaantma i Werket och fortgang, will 
man eder det tilWuda ocb fOr nagon annan oplata, sasom och 
dett for eder och edre arffwingar privilegera med gode wflkor 
och Conditioner, skolc och Vthj alia mato benisa eder der 
Vthj AssisstcBse huilket wij eder till r&ttelee Icke hafoe kan- 
oat wennligen ftfrhalla. 

Och befahle eder herined Gad Alssmechtig w&nligen aff 
Stockholm den 3 Maij 1643. 

Oppa Richz General Bergatnpta wegner 
Carl Bonde 

Marten Mansson. 
12. Bergskollegiet i Stockholm uppfordrar Landshofdin- 
gen i Abo och Bjorneborgs Ian Lorentz Creutz, att 
bdde qjelf bispringa samt hos General- Guvernor en och 
Landshofdingarne i Finland rekommendera under- 
bergmdstaren i Tavastland, Nyland och *beggo Ka- 
relerne" Jekan Daniehson; dat. Stockholm , d. IS 
November 1649. 

W&Ih:c Her Landzhofdinge Larentz Creatz, besynnerlige 
gode wan och medh Collega. N&st war w&nlige och wJUwillfge 
hellssan af Gudb Allssmechtigh; Kanne wij honom wanligen 
ickie Vnderlata, att effter wij h&r i Collegio hafue slntit och 
gott funnit, att i Storfurstcnddmmet Finland bar effter skall 
wara twenne Vnderb&rgmastare, och till den &ndan na i be- 
gynnelsen forordnat hrefwijsare Ehrligh och Fdrstandigh Jo- 
ban Daniellsson Vthj Tawast- och Nylanden sampt beggie 
Carelerne, efter som Her Landzhofdingen thet wijdare af war 
honom gifne falmacht forniminandes warder; huarfore pa det 
ban desto b&tre ma kunna pa thee ortterne nagon frucht giftra; 
Sa hegUre wij winligen i weelen honom h&r Vthinnan wara 



240 

till dct b&sta beforderlige, sa fdr edher sielfae, sassom och 

hoos Hflgwalborne H:r General Gourerneoren, serdeles baa 

kunde blifua balpen med resepenningar af Skiudtz ferdhz pen- 

ningerne, sassom wij h&r iempte raedh war skrifwellsse till 

Walbe:te Her General Gourerneuren hafue honom recommen- 

derat, Sassom ocb att Landzh&fdingerne buar i sit Lahn, 

desslickest efter war skrifwellsse motte bonom assistera. Haillc- 

ket wij Her Landzhtifdingens waanlige flijt ocb omsorg wele 

hemstallt hafua. Och befable bonom bar medb Gudh Allss- 

mecbtigh w&nligen. Aff Stockholm den 15 Novembris Ahr 1649. 

Oppa Kongel:e Bergz Collegij wagner. 

Carl Bonde Jobann Berndes 

Erick 

Flemmingh Christer Bonde C Sternskoldh *) 
Marten 
Mansson 
Vtanakriften or: Kongel:e Maijt:z war allernadigeste 
Drottningz troo Man och Landzh5fdinge dfwer Aboo och 
Bidrneborgz Ian sampt Aland, sa och Assessor Vthj det 
Kongehe Bargz CoIIegio. Edele och Walb:e H. Lorentz 
Crentz till Sarwolax ocb Cassaritz, war synnerlige gode w*n 
och medCollega W&nligen. 

Aboo. 

13. Detsamma begdr Landshofdingen Lorentz Oreutz 
medverkan dertill, att det bdde pd Finslca och Sven- 
ska trycita privilegiet for nyupptackta bergverk i Fin- 
land, matte der allestades blifva kungjordt och belo- 

*) Utan tvifvel: Claes Stiernskiold till Biby, hvilken ss. Landshofding 
ofver Westmanland och Assessor i General-Bergsamptet, blef Friherre d. 28 
Maj 1651, Riksrad 1660, Amiral 1661 och slutligen, 1663, Direktor i Rcduk- 
tions-kollegiet. Dog 1676 och slot sin friherrliga att (N:o 24) pa svards- 
sidan. Vtg:$ anm. 



241 

ning utlofvad dt en hvar, som upptdckte malmstreck, 

dfven om de voro af mindre varde; dat. Stockholm 

den 26 November 1649. 

Walb:ne her LandzhCfdinge Larenss Creutz besynnerlige 
gode Wan och med Collegia, Nast war wanlige hellssan och 
all g-od w&lferdztinskan, kunne wij honoin wanligen icke vn- 
derlata, att effter som wij nu hafwe latidt bestella och forfer- 
diga ett privilegium Vtbj Kongl. M:ts nampn for de nye Berg- 
werck som kunne opfinnas Ythj Finland, Och thet samme pa 
Flnske och Swenske af trycket nu late Vtga, att giora huar 
och en sa myckett willlgare der till, hwilcket nu med Johan 
Danielsson afskickes, och her Landzhdfdingen nagre exemplar 
der af lefuereras skall. Huarfdre pa dett sadan intention ma 
hafua sin framgang, sa beg&re wij w&nligen, her Landzhdf- 
dingen wille pa Embefbens wegner bewijse sitt Assistence 
bar Vthinnan, att det samme ma blifua pa alle ortter Vtbj 
Finland poblicerad till gemuternes walwilligheets disponerande, 
och att then som nagott Malmstreck oppenbarer och Malmprof 
presenterar, ma Mifwa med recompans gratificerat, serdeles 
no j fdrstone androm till opw&ckellsse och exempell, fast 
Malmen icke wore af nagott stort w&rde, Dette wille her 
Landzhdfdingen sa wall hos h. General Gouverncuren sasom 
och elliest saken befordeelige wara, efter som han sielff weet 
huad nytta och gangn der af framdeeles fdrmedelst Gudz bij- 
stand fdllia kan. Har med befahlandes her Landzhdfdingen 
Vthi Gudz beskerm till all w&lgang w&nligen. Aff Stockholm 
den 26 Norembris 1649. 

Oppa Kongl. Bergz Collegii wegner 
Carl Bonde Johann 

Berndes 
Marten 
Mansson 

Suomi. 16 



242 

Utanskriften dr: KongLe Maij:tz wir Allernadigste 
Drottningz tro Man ooh Landzhfifdinge ofuer aboo och B!5r- 
neborgz I&hn med Aland, sa och Assessor Vthi det Kongel:e 
Bergz Collegio. Edele och W&lb:ne H:r Larentz Creutz till 
Sarwolax och Cassaritz war synnerllge gode wan och med 
Collega, WAnligen. 

14. DeUamma tillerkdnner dt Lorentz Creutz till resepen- 
ningar, dd han besigtigar Finska bergverk, de SO 
daler silfvermynt, som Peter Thorwosten dr pligtig 
att drligen „uti pension" inleverera; dat. Stockholm 
den 12 November 1650. 

Wij Vnderskrefne Sweriges Rijkes Fdrordnade och Re- 
siderande af Richzssens Bergz Collegio. GOre Widterligidt, 
adt effter sassom War medh Collega Edell och Welborne Lo- 
rens Creutz maste Vnder * tijden om ahret besichtiga dhe 
Bergwarcken, som allareda Vthj Storfnrstenddmet Finlandh i 
Brack kompne fchre, och elliest wara beredd adt fdrfoga sigh 
till dhe Malmstreken som anna igenom Gadz Welsignelsse 
der sammcst&dcs Vppenbares kan, och opa Collegij Wegnar 
med deela dem sidt radh och betenckiande, som der om be- 
kjrmmer draga skole, haruleedes sadane Nye Malmstreck, mage 
med alfvar och Nijdt fordtstelldte Warda. 

Alldtsa hafwe Vij Welbem:te War med Collega Create 
iorVndt och effterlatidt till reese penningar, dhe Femptijo da- 
ler Sillfwer Myndt, som W:tt Pedter Tow&sten Vthi pension 
Vthaf sine Bruk till wardt Collegium plichtig ar adt Lefwe- 
rera ahrligen, och dedte till Hennas KongI: Maijtz: nadige 
behag och Wijdare approbation hwilcke peningar bemrte 
Pedter Thowdsten opa Collegij Wegnar Vthi r&dtan tijdh ho- 
nom ahrligen tillstella skall. Till ytermera Wisso &r dedta 



243 

medh Bergs Collegij Secret, oca Ware benders Vnderekrifft 
kekrfifltaJt. Actum Stockholm den — 12 Novembris An:o 1650. 

(L. S) 
Carl Bonde Johann 

Berndes 
Christer Bonde 
Marten Jacob Krull. 

Mansson 

IS. Detsamma upptnanar Landshofding Lorentz Oreutz 
se till, att de fyra malmletare, som efter stat bestds 
• Finland, folja och lyda bergmdstaren Johan Da- 
nielsson, hvarjemte Oreutz skulle ofversdnda till Sve- 
rige tvd n Finska drangar", for att undervisas i berg- 
vdsendet; dot. Stockholm d. IS November 1650. 

War waalige och Waiwillige hellssan medh all walferdha 
lyckelige dnskan af Gudh AUssmechtigh nu och alltijdh till- 
fdrendc. Welkne her Landzhdfdinge Larentz Crentz, sjjn- 
nerlige gode wfin och med Collega; Effter som honom wal 
witterllgit ahr, att bar Vthj Bergz Collegio j bans narwaru 
bleff resolrerat, att Bergm&staren Johan Daniellson skaH med- 
glfvas thee 4 malmleetare som effter Staten ther 2 Finland 
bestas, hwilckc han behOfwer pa atskillige orter fOrskicka, 
emedan honom fir palagt, ickie allenast i sit tillordnade Berg- 
mestareddmme, Vthan och pi andre flere orter ther 2 Landet, 
i medlertijdh ingen annan Bergmestare thersammestades ahr, 
ftrordaat Vthj Bergwerckers ahrender att forratta desa n6dig- 
hteter, doch rftttandes sigh effter sin fnllmacht, och i thet 
ftfrige effter den befalaiag honom a Bergz Collegio a part 
gifiias kan; Och elliest then order her Landzhofdingen pi 
ware wegaer honom ther in Looe gott finner att meddela. 
Hwarfftre wille her Landzhdfdingen honom har Vthj assistera> 



244 

alt damme malmletare &re honom fdlgachtige och lydige. Han 
wille och effter gjorde afskead hijt fdrsenda twenne Finske 
drenger ther Ifran, som h&r i Swerige wed Bergzlagerne 
Vthi Bergzarter kunne Vnderwiste war da, och salunda sedan 
ther i Finland till malmletare at brukas, Capable wara motte; 
hwilkct wij her Landzhdfdingen w&nligen recommendere. Och 
befahlc honom Gudh Allssmechtigh till all w&Imago w&nligen 
Aft Stockholm d. 15 Novemb: Ahr 1650. 

Oppa Kongeke Bergz Collegij w&gner. 
Carl Bonde Johann 

Berndes 
Christer Bonde CSternskdldh 

Marten Mansson 
Vtanskriften lyder: Kongeke Maij:tz war allernadigste 
Drottninghz troo mann och Landzhofdinge ofwer Aboo Lahn 
och Nijland, Sa och Assessor vthi det Kongeke Bergz Colle- 
gia Edhell och W&lborne her Larentz Creotz till Sarwolax 
och Cassaritz, war synnerlige gode w&n och med Collega 

W&nlighen. 

16, Detsamma ber Landshofdingen Lorentz Creutz under- 
sdka och inkomma med berattehe om tvenne nya 
malmstreck, hvilka Marten Henriksson i We&terby • 
Pojo upptdckt, det ena pd ham egna dgor och det 
andra pd Dufveholmen vid Guldkronaby i Nagu soc- 
ken; dat. Stockholm d 9 23 November 16 SO. 

War w&nlige och W&lwillige hellssan, sampt all W&l- 
ferdhz lyckelige dnskan, aff Gadh Allssmecbtigh nil t»ch all- 
tijdh tillforende. Welbre her Landzh6fdinge Larentz Creuta 
besijnnerlige godhe w&n och med Collega, Wij lathe edher 
wenligen ftirnimma, att denne brefwijsere Marten Hindrichsson 
i Wasterbij vtbj Poijo Sochen och Nylandh boendes, hafwer 



245; 

want h&r booss oss och gifwit fidhmiiikelfgen tlllkienna, sigh 
hafna opfunnit tweube nije malmstreck, thet enc lig^endes pa 
bans egne fig'or, och det andre pa en hollme be:dh Dufweholl- 
men, wed Gnlldkronoby Vthj Nawo Sochen; hwaruthaff han 
bar tagidt nagon malm och fordt oss fillhanda, hwilcken wij 
hafae latit probera, sassom Probere scdlerne vtwijsa, hafwe 
och till at animera honom och andre ther giOre sin flijt ijtter- 
Kgare ait opspana och oppenbara metallfske Bergzstreck, latit 
gifua bonom en forahring af 4 D. S.M:t och en Silfskal om 
12 loodh; Medh befallningh at han wijdare skall p§ sanima 
streck br&nna, att man en storre proff och b&tre Vnderrat- 
telsse ther af bekomma motte. Hwarf&re pa det her Landz- 
hitfdingen ma weeta h&r om beskiedh, och wara be:te Marten 
Hindrichsson till befordran; hafae wij honom dette welat Com- 
manicera. W&nligen begi&randes her Landzhdffdingen wille 
om desse Strekens beskaffenbeet ehrfara lathe, och sit godhe 
assistens till dess profz erballande bewijse, gifwandes oss se- 
dan om thes tillstand titlkienna, och huadh hopp ther om wara 
kan; Bffter son* man her Landzhofdingens godhe fdrsorg detta 
recommendera will: Befahlandes honom Vnder Gudfaz milde 
beskjdd och bcskierm, till all wftlmago w&nlighen. Aff Stock- 
holm d. 23 Novembris ihr 1650. 

Oppa Kongel: Bergz Collegij wegner 
Carl Bonde Johann 

Berndes 

Erick 

Flemmingh Christer Bonde CSternskdldh 
Marten 
Mansson 
^ Utamkriften ar: Kongel:e M:tz war allernadigste drott- 
ningz troo Mann och Landzhdfdinge flfwer aboo l&hn och 
Aland, sa och Assessor vthj det Kongel: Bergz Colleg-io. 



246 

Edhel och W*Ib:n her Lorens Creatz till Sarwelax och Cas- 
sarltz, war synnerlige gode Wftn och med Collega. 
\ W&nligen. 

17. Fullmakt af Karl X Gustaf for Landshofdingen Lo- 
rentz Creutz, att enligt en viss instruction upprdttp 
en jordebok ofver alia kronans bergslag med deras 
underlydande gods i Finland och Osterbotten; dat. 
Stockholm, den 29 Juli 1654. 

Wjj Carl Gustaff medh Gudz nide, Swerfges Gdthes 
och W&ndes Konang, Siorfurste till Finland, Hertig, vthi 
Estland Carelen Brehmen, Vehrden, Stettin-Pommern, Cassu- 
ben, och W&nden, Furste till Rugen, Herre dfwer Inger- 
manneland och Wissmar; Si och Pfalta-Grefwe widh Rhein i 
Bey em, till Gillich, Clewe och Bergen , Hertig. Gidre wit- 
terligit: Att sasom wij till Rijkzens nytta och Bergzbrukens 
tijdige conservation , hafae fannit fdr gidt, att uppratta lata, 
en wiss Jordebok pi alia Bruuk, gods, och l&genheeter, som 
vthi Rijksens B&rgzlag liggia, eller med d&m pi hwariehanda 
s&tt interessera, der aff deras vpkompst och fdrkoffring stdr- 
ste dehlen dependerar och h&ngier, och fdrd&nskuld effter wart 
Bergz Collegii vnderdinige anglffuaode, skattat nddigt att 
vthskicka till hwar Bergzlag en aff Bergz Collegii Assesso- 
rerne, som effter dass instruction tager i ackt, hwad her vth- 
6fwer observeras och giflras bdhr; och pi dat dftnne Jorde- 
book ma tillbdrligen blifwa i w&rket stalt oeh fnllkomnat 
varda: hwarfOre hafwe wij welat ftillmecklig gidra, effter som 
wij och hermed, och i datta wart dpne brefz kraft, fullmeck- 
tig gidre, vir tro Man och Landzhoffdinge dfwer Abo och 
Bidrneborgz L&hn, oss Elskelig walborne Lorenta Creu^ 
Frijherre till CasariU, Herre till Sarwelax och Abborffers att 
han fdrfardigar een wiss och fqllkomnieHg Jordebook, dfwer 



247 

alia Rijkzens Bergzlager, med d&ss Vnderliggiande godz och 
Lageiheter vthi Finland och osterbottn, tagandes bar vthin- 
nan noga i ackt hwad der wara ban, som till brukzens Caltur 
och fdrkoffring nodwfindigt behOfwes, ocb antingen &nnu der 
Voder ligger, eller omisteligen wara bobr, d&t ban alt i be- 
melte Jordebook infdra skall, r&ttandes eig i d&t dffriga efter 
d&t Memorial ocb Instruction som i Bergz Collegio h&r df- 
wer fGrfattat abr. Wij biude fordanskuld och befalle bermed 
alle som datta angar, ser deles Wart Rijkz- ocb Cammar Rad, 
Gonvernetirer Landzfeafdinger, Cammererare, Bockhallare, ocb 
Foogder, sa ocb alle andre, som her om nagon wettskap haffua 
kanne, ocb for war skald are plichtige, giora ocb lata, att 
dhe a vare vSgner, giora honom all tillbdrlig adsistence ocb 
Vnderr&ttelse, Dermed skeer Oss ett noije, och huad som till 
befordran af d&t gemena b&sta lander, Till jtterraehre wlsso 
haffue wij d&tta med &gin band Vnderskriffnit, och Wart Se- 
cret bekr&ffta latit. Datem Stockholm denn 29 Jatij Anno 1654. 
Carl CtsUff. 
(L. S) 

N. Tungell. 

Fullmackt for H. Lorentz Creotz att upr&tta en Jorde- 
book fifucr Bergzbruuks godzen. 

18. BergskolUgiets memorial for Assessor Lorentz Creutss 
(den yngre)) om head htm vid bergverken i Finland 
horde f or r att a; dat. Stockholm d. 12 Januari 1675. 

Koagl. Bargas Collegii Memorial; Fdr Walborne Asses- 
soren ocb Cammar Herren H:r Lorentz Creutz, att fdrr&tta 
widb Bftrgwerckcii 1 Fintandh. Gifwit Stockholm d, 12 Ja- 
noarij Anno 1675. 



248 

i. 

Enahr H:r Assessoren kommer till Finlandh, later han 
Iempte B&rgemestaren, till een wiss terrain satnmankalla Brukz- 
fdrwaltarne: antingen widh Swahrta, eller Anskogs bruuk, 
och dar Ransaker, om Brukens nahrwahrande tills tandh, sampt 
dehras blahsningar fdr dee fdrflutna ahren: sassom och hum 
dhe sina blahsningar bafwa anstelt, till detta intr&dande abret. 

2. 

Ransaker och H:r Assessoren burn bruken i desse for- 
flutne ahren &hre bnlldne widh macht medh Bygningar, och 
dar till beborige Materialier: och hwadh ohreak bar kunnat 
warit der till om bruken stundom afstadnade, 

3- 

Ransakas och om grufwornes sampt dee nije Ski&rpnin- 
garncs n&hrwahrande tillstandh, barn dhe &hre blefne drifiie, 
och hwad fdrhapningh d&r finnes till mallm, sampt Strekens 
bredd och lengdh och hwadh ahrt den samma, antingen duge- 
ligh, eller Rodh- och kallbrecht medh sig fobrer, medh hwadh 
mehra dar widh bohr observeras, 

4. 

Vthi lijka matto ftrhdres och huru brukz forwaltarna 
effter Kungl: Bergzordningarna bandtera sill brukzfollck: och 
huru brukzfollcket dar emoth sigh hafwa forhallit emoth deh- 
ras Huusbonder; Och dar nagon dehra dehlen emoth den an- 
dra hafwa sigh att beswahra> da uptages dehras kiabremahl, 
och effter Bargzordningama lagligen afhielpes, 

5- 

Emedan alia Genanter effter Kungl: Resolution &hra up- 
hafna och Anskogh sampt Swarta Rruuks der a forundte will- 
kor exspirerade &hre, och dee salunda i krafft af Kungk 
Bargzordningama bar effter abrligen till Kungl: Maij:tt och 
Crohnan bohra uthgiora dehras ordinarie hammarskatt och 



249 

tijonde, i proportion cffter dehras blahsningar och tillwerck- 
ningar: Ffirdenskoldb Ransaker H:r Assessoren om brukens 
belagenheeter till mallm, kahl, weedh och andra slika be- 
qwembligbeeter, si att Collegium dem pa Kongl: Maijitz weg- 
nar der effter belaggia kan. 

6. 
Emedan alia Riiksens bfirgzlager, sa w£hl som Brnkz- 
fftrwaltarna hafwa godhwilleligen Contribuerat till det af Hans 
Kong: Maij:tt nyligen allernadigst anbefaflte bSrgz Regemen- 
tet, sa wM medh manskap som dess klader, tighpenningar 
och wagekost: Alltsa emedan icke annat abn som Skiahligft 
ar, att dee Finska bargzbroken, och sa bewisa dehras hflr- 
samheet och beredhwilligheet, att Vndersttidia hwadh som 
lander till Hdgst bem:te Knngl: Maijt:z tienst och Fadernee- 
landsens defension; Ty later och H.t Assessoren af samma 
broken, i proportion effter dehras willkor och fdrroanner af 
dem, till samma Regementes fallkombnandhe fbrdra, Tuhun~ 
dradhe D:r S5llf:r mijnt: athminstone: men om dhe htigre 
befinnes knnna draga, nagot mebra, emedan dhe der igenom 
Vndga dhen swahrheet som B&rgzlagerne och brukzfdrwaltarne 
harathi Rijket haftra mast onderga; icke allenast medh fSll- 
ketz npbringande; athan och, dess bthredande med klader, 
taghpenningar och wagekost; Vthi det ofriga heemstelles H:r 
Assessorens goda Condvite hwadh dar in loco ijtterligare 
kan fdrefalla, att observeras och rattas,: gifwandes Collegfo 
sedan dfweralt delta een uthfflrligb Relation. Detta till ytter- 
mebra wisso bafwe wij med Kungl: B&rgz Collegij Sigill och 
wabra benders Vnderskrifft wehlat bekreffta. Datum nt sapra. 
PS dett Kongl: Bargz Collegij wegnar. 

Erick (L. S.) 

Flemmingh Nils Kanterhielm 

Jofcao jOtter. 



250 

19. Bref frdn Karl XI till bergdollegiet, hvarigenom 
Landshofdingen i Abo och BjSrneborg$ Ian Lorents 
Creutz (den yngre) erhdller tilUtdnd att intatta en 
hamtnarbygnad d ett qvarnstdlle i Kautua by i JBura 
Bochen; dot. Stockholm d. 5 Juni 1689. 
CARL medh Gadz nade etc. 

War synnerliga ynnest etc. W\j see uthur Bder Vn- 
derd. skrijfvellsse af d. 13. Sidatledne April hnrugom J ge- 
nom Inspectoren dfrer Bergrercken i Finland Daniel Starman 
hafve pa rahnligit s&tt latlt ransaka ftfrer dhe l&genbeterne i 
Biorneborgsl&hn Eura S:en pa Cantuabys agor bvarest Landz- 
hftfdingen Lorentz Creutz astundar att fa inr&tta en hammar- 
byggnad; Och sotn J ber&tte att af bemelte Inspectors in- 
konbne relation skall befinnas, dett forssen ocb Vattufallet 
dersammast&des lyder nnder Cautua by som bestat af Tije 
Crone Skattehemtgan, och att pa deth st&Uet hvilket Lands- 
hofdingen till hammarbyggnadh uthsedt, no fdr tijdhen shall 
vara een Midhlqrarn opsatt, den ban sflker att fa forjiadra, 
Varandes desse UUIjka medh Vahe gardh Qss geaom Redac- 
tionen hemfallea och fdr ttfden bort areoderas for TrMtijo 
dahl:r kopperniyntt; Dessuthan skall J&mbw&hl Annas uthaf 
dhen inkombne ransaackningen, det skall sadan haromarbygg- 
nadt och &ndring medh qwarnen othan nagon boadernes 1 
Cautua byy oeh andre derom kring boeodes prseiodice, lata 
aig gidra, aldenstundh mange qvaraar utf samma fataa redan 
inrattade &re, och flere dber skole knnna toad ops&tttas, aom 
hwillket doek skattas onOdigt, medan dhe earn der redan &re 
bygde Sfta maste i mangell af m&ldh stilla ati, altaaast tycke 
J att dber honom Landshofdingen deane ftr&ndringen medh 
afvanberdrde qvarnstdlle skpllc tlllatas, yore nodr&ndigt der 
vijd att pr wearer a, det matte ban ahrligea till Oss betahla 
sa myckit som qvaraen nu fdr tijden uthij Arende importerar; 



251 

Skohlandes fclliest dera orlhen aH* de andre Ifigenheeterne 
vara som till itt bammarvftrkz fortsattiande fihrfordras, i dj 
skall Vattudr&cbten dersammast&des vara myckit god, sampt 
Skongen fill kShlande ymbnog nog*, sa w&hl pa mehrbemelte 
Landzhofdinges egne Mlsse ftgor, som och uppa dhe derom- 
kring belagne Skattehemman foruthan atl och bttnderne dera 
orthen, bvillka hafva nu mycken knapp nahring skulle der~ 
igenora fS tlllfalle att fortiena sigh bade deras ftida som och 
sa myeket hvar nredh de kunde betahla dheras uthlagor; J 
anseende hvar af J finnen Eder sa myckit mebra fdtfanlitae 
widerdanfgst att styrka, dett matte delta hamraarvircket 
nedh rahnligb frijheet dersammastades varda effterlatit atl 
inritttas, som J icke allenast aasee dett samma f6r nyttfgt, 
athaa och f6t landets battre caltar skald nwtigt, att ma (1) dhe 
finske o^erne pa beqv&mbliga St&llen gadanne nya brutobygg- 
ningar blifra fnrattade, bu som Wij intet twtjle att J ju detta 
ahrendet boos Eder at! noga 6fver\ragande lahre kafwa tagH, 
fftrr&n J inkommit dertifver medh ofVanbende Edert vnderd. 
bet&nckiande; Ty glfve Vij ocb J anseende af afvan berOrde 
ski&hl ocb omst&ndfgheter till denne hammarbyggnaden pi af- 
wanbende qvarnst&lld Vart Nadiga bijfall, hafwandes J despa 
bemelte Landshdfdinge ett vahnligit Prlvilegium att meddeWa 
och honom sa mange frijbets £br att fdranna som andre vidb 
slijke tillfallen plage vederfabras ooh ski&hlfgt prdftras. fhrar 
medb Wij befafle Eder Godh Alzmechtig, SynnerKgea, Na- 
del:n Datum Stockholm d. 5 Junij A:o 1689. 

Carotas 

C- Piper. 
Tfll Berg* Collegium 

20. Karl XI bi fatter iergekollegiet* kemetalten, att ho- 
rente Greutx indite, fh eldtkada* skull, ytierligare 



252 

erhdlla fyra drs skattefrihet & sin masugn vid Tylto 

gdrd i Bjerno socleen; dot. Stockholm d. 2 Mars 1694. 

Carl medh Gads Nade etc: 

War synnerlige ynnest och nadige ben&genheet medh 
Gudh Alzmechtigh, Troo Man och Tienare, Respective wart 
Radii, H. Grefwe och President, si och samptelige Assesso- 
rer, Wlj see af Eder Vnderdanige skrifwelse, Dat. d 3 pas- 
sate, horn som landzhdfdfngen Creatz effter war Nadige tilla- 
telse, och Edre nthf&rdade privilegier de A:o 1686 och 1689, 
widh Tyka Gardh och Poijo bys &gor j Ibo iahn och Bterno 
Sochn, bar inrattadt en Maasagn medh twenne bararar; Och 
elmruw&l till follie af Bergz Ordningen och wart egit Spetiale 
tillstandh, bonom till nnderstddh der widh Sex ahrs Frijheet 
vtj Tijonden och hammar Skatten ht foront, sa bar ban doch 
no sedermehra boos Eder fnkommit medh en SoppMqve och 
deratinnan betygat, att ban myken mftda och bekostnadh pa 
detta warcket bar anvandt, der iempte beklagandes, hwadh 
olycba bonom der widh tr&ffat, j dy den ena hammaren widh 
Poijo by twenne glngor effter hwar andra, sedan Byggnaden 
warit full&ndadh, pa en kortt tijdh ar blefwen j aska lagdh; 
Fdrdensknll ban ocb anhaller, det ban ocb medh nagon ytter- 
ligare frijheet matte blifwa Soalagcradh, effter de bonom fdr- 

o 

unite Frijheetz Abren m&stedehls are opgangne under Byg-g- 
naden, innan Wfcrcket kom j gangh. Nu som icke allenast 
drottning Cbrfstinse uthgangne prolongations Mandat af d. 21 
Octobr. 1649. gifwer anledningh till slijke fdrlagningar, af de 
6. Frijbeetz Abren, som Bergz Ordningen fdrmahr, uthan 
till&gger ocb wart Speciale privilegiam de A:o 1673. j syn- 
nerheet sadane warck, som warda inr&ttade pi afl&gne Ohrter, 
sasom i Finlandh, Norlandh och lappmarckcn, nagon anseen- 
Ugare Frijheet an andra Bniok j Bergzlagen niata, 10, 20 A 
30 ahr, alt effter som beskaffenheeten ar till, henistillandes J 



253 

ftrdensbnll wart egit Nadtgsta behagb, om icke bemalte Landz- 
bofdinge anna ma forunnas prolongation pa 4 ahrs tijdh, af 
den ffirre honom bewilliade Frijbeeten widh ofwanbem:te warck, 
heist effter ban under Frijheetz Ahren bar mast betabla genan- 
ten widh Vthoo Grafwa, Jijka raedh de andre Finske Be*g~ 
warken, som derifran hempta Malign [malmen?] hwilcben nastan 
swarar emoot Tijonden, kommandes bemalte Landzhftfdinge pa 
det sattet ait niuta lijka stoor Frijheei som alle andre nij 
Finlandh pa deras brook hafwa athniutit; Alls! samtycke wij 
dertill j Nader, oeh hafwe J bonom berdrde Fyra Ahrs Frij- 
heei uppa ofwanbem:te des warck att fftrunna och effterlata, 

Hwarmedh wij befalle Eder Gndh Alzmechtigh synnerli- 
gen NadeBgcn, Stockholm d. 2 Martij A:o 1694. 

Carolus. 

C* Piper. 

Till Bergz Coll. for Landzh. Creuiz. 

21. Friherrebref for General-Lieutenanten m. m. Karl 
Armfelt, dat. Stockholm d. 6 Mi 1731. 

Aftryckt after en nitid kopia, tillhorande Finska Riddarhuset. 

Wi Friedrich med Gads Nade Sveriges GOthes och 
Wendes Konong etc. etc. etc. Landt-Grefve till Heszen etc. 
etc. etc. GRIre witterligit, at sasom en god inr&ttning och 
hnsbailning billigt kan skattas for en r&sentelig debt af ett 
Hikes styrcka och valstand; Sa plagar och det wara hos 
Ofwerheten en berdmlig sorgftllighet och omsorg, at sOka alia 
de matt och atvagar, som kunna bidraga till detta halsosamma 
Undamaletz arnaende. Ibland sadant bar da besynnerligen hos 
Ofwerheten i billig atancka kommit, pa brad sail ett Land 
och Hike, icke allenast inom sig sielf genom nyttiga Stadgar 
och Fftrordningar, sknlle erhllla sadane fdrdelar, bvarme deist 
det kunde bestandigt upr&tthallas, utan och har man warit der- 



254 

nppa het&nckt, hwroledes Riks wilftrden, i anseeode till mach- 
tige Grannar och Naboer, som wid tlllftlle tcfce anderlita at 
dfwerakrida den Nabolige w&nskapen endast till at ftrtka sine, 
oek ftrswaga andras wilkor skulle knnna sattias ! det stand 
och s&kerhet, att vid pakemmaade hlndelser af otvartes oro- 
ligheter Rlket matte figa den styrcka oek kraft at sa w&l 
sadane i tid kanna afbdija som oek at behtirigen knnna ntfftra 
de till Rikets f&rkofran ocb AHm&nna sftkerhetens bibehallande 
fattade desseiner. — J aidant afseende bar altid en fdrsicktlg^ 
Ofwerhet sig ganska rayebet darom wirdat ooh winlagt* at 
hafra ymnog tllging pa sadane personer ocb &mnen> hvilka 
&ro paliteiige ocb knnna wid all pakommando Fiendtlighet 
utfOra en r&ttm&tig Sak emot ett Rikes Fiender till Landets 
w&rckelige nytta och ftirdcl, samt Nationens heder och berdm; 
Ocb som dermed uti Wart Land ocb Rike genom Gads nidige 
tilhielp sa wida kommit, at det framf&r andra kannat skatta 
sig lyckciigit af sadane Man och nndersatare, som med stora 
dater och drapeiige Gi&rningar sig m&rckelige glordt; Sa bar 
och Ofwerheten a sin sida icke welat efterlata at altid t&ncka 
pa otw&gar, hvarmed sadane des trogne Mftn ocb Undersatare, 
som hafft sitt lif och w&lf&rd ospardt fdr F&derneslandets 
tienst, knndc icke allenast nu fdr handen beltoas, utan och 
deras prisw&rde gi&rningar med nya nadeteckn, alt sasem 
de tilltaga i nit och atra fdr det AHm&nna ibagukmmas och 
f&rtkas, w&lwetandes at det wore det krafftigaste niedel sa 
wal at bibehalla och starka dera uti ett sa godt och upricbtigt 
fattat npsat, som at npmuntra andra at tr&da «ti samma be* 
rdmmelige fotspar. Wij hafwe i sa beskaffat mil oek welat 
efterfollia icke mindre en bet&ncksam Ofwerhet an Ware Glor- 
wjrdige fdretr&dares i Regeringen priswarde exempel, i det 
Wij sa wfti som de aro ganska sorgOUige om, at slik god 
lmshaldning och fnr&ttning i Wart Rike mi florora och bibe- j 



255 

kaHas, hwarmedeist sldane af Oss och Riket wfilftrtiente och 
tappre Mftn mage niuta den belftning, som omst&ndSgheterne 
och ftrtiensterne fordra och tiliata; J samma nadige Stancka 
paminne Wij Oss billigt War Tro Mann General Lieutenant- 
ten och Ofwerete for Nyldndska Regementet till Foot Oss 
JIUkelig Adel och fFdlbordig Carl Armfeldt, hvilken under 
det f6rflutne langwarige kriget, sig ifran borjan till andan sa 
opfordt, som en rattskaffen officerare och krigsman Sgnat och 
anstadt Strax i begynneisen och da han Ahr 1683 tradde 
sasem Corporal uti krigstiensten rid Nylands och Tawastehus 
Lahns Cavallerie Regementet lit han nogsamt fdrspdria den 
Inst och abaga han hyste fdr krigsw&sendet, nar han eftor 
trenne Ahrs fdrlopp, tyckandes sig intet hafwa nog tiflfalle, 
ait under en stilla och rolig fred h&r hemma uparbeta dess 
naturligen forwarfwade pand och bfijelser, begaf sig med ett 
wackert witnesbord och afskied til fr&mmande Mackter och 
Herskaper, at dar widare sig evertuera, och fdrsdka sin lyeka, 
hwarwid som han da fant nyttigast at stadna i Franckrike sa 
wedersakade han ock icke det tHlbndet at sasoni roiontaire 
antagas til en begynnelse under Printz Ferdinand af Fiirsten- 
bergs Regemente, samt at i 17 manader, i rad och linie med 
den gemena Soldaten bara musqueten, at dymedelst ifran den 
nedersta graden gidra sig underr&ttad om det som sa w&l till 
den ringare tiensten hihrde, som det han sedermera fick fdr- 
nimma bora en Ofwer Officerare till, da han igenom den ena 
graden efter den andra befordrades, in til des han efter 12 
JLhre ftirlopp, samt sedan han ati atskillige Batailier och 3:ne 
bel&gringar sasoro uti Nissa, Willa frenia och Suse i Italiea, 
samt Valenciennis och Ath i Braband, gifvit berdmlige prof 
af des ofdrskrackte mod och sinne, avancerade til Capitain uti 
ofvanbemelte Fransdsbe tiensten. Men som kriget begynte 
dS yppas a Ryska sidan emot Swerige, som sedan hade den 



256 

langlige och swira pafdljdcn af 20 Ahr, dfrrermannade honom 
en berommelig kiarlek til sitt F&dcrnesland at haldre d&r fkn 
annorstades willia upoffra llf och w&Ifard; Hvaruppa ban Ahr 
1701 begaf sig hem til Ingermanland, da ban l&t strax broka 
sig wid de tropper, som d&rst&des under General Majorca 
Cronhiorts aoforande Mefvo saramandragne, hwarwid som ban 
giorde atskilliga ftirdelachtiga partier, fant hdgst Sal. Hans 
Maij:tt War hdgst alskelige Herr Swager Konnng Carl den 
XII i Nader godt at strax derefter forse Honom nted dess 
nadige Fullmackt pa General Adjutants Bestftllning i Ariti&n. 
Wid denna Sjssla lick ban alt mer och mer tillf&lle at a daga 
l&gga wackra prof af des fdrsicktighet och behiertade sinne, 
hwilcket til en bdrjan wistes Ahr 1705 da ban om Winteren 
uti Januarii Manad blef ut commenderat med ett partie af 600 
Man aUa pa Sl&dar och 300 Man Carallerie till Re tu sari, at 
fdrstora de Ryske d&r hopsamlade Magaziner, som med 
Czarens bus woro retranchementerade, hvilket sa wal aflopp 
at retranchementerne strax blefwo intagne, Magazinerne up- 
brftnde och fienden med 102 Mans forlust af dode och 14 
Man med en Lieutenant och 2:ne under Officerare fangne samt 
resten alt under fostningen drifne. Wid en icke niiridre be- 
rdnimelig expedition blef ban samma Ahr brukad, da Han med 
30 Rjttare och 20 Dragoner til hast, jemte 33 frhrillige 
Ofwer Officerare gick Paske afton pa isen ofwer Si6n wid 
Seitzkare och slog fiendens dar staende postering, bortforde 
124 st. Artillerie hastar, upbrande Magazinerne, tog en Rytt- 
mastare, en Lieutenant, en under officerare och 5 gemena til 
fanga, samt de ofriga dels nedergiorde, dels pa flycjften 
jagade; Efter denna fdrr&ttning, jemte flere och manga in uti 
Bjssiand lyckeligen giorde partier; samt till follje af und- 
fangne Speciele ordres bewistat en bel&gring i Wiborg; for- 
ordnade hfrgst Sahl. Hans Maij:t honom Ahr 1707 till Ofwcrste 



257 

Mr Carelske dubbterings Cavallerie Regementet, hwilcket baa 
ocb icke langt dar efter Ihr 1711 tlllika med del Sawolaxskc 
Iafanteriet brukat pa 2:ne siora partier i Card en, hwarest 
uppa det ftrsta wld Koitlax ett Cosakiskt Regcmente blef 
totallter nederlagdt, deras ftrskantzade Magaziner ertifrat, 
saint hastar ocb maaskapet til fanga tag-it. Uppa det senare 
wld Hannokcla half, blefwo af fienden 175, pa plafzen, en 
Capitaine, en Capitain Lieutenant, 5 under officerare med 68 
Man gemena oeb 250 hastar till fanga tagne, ocb myckenhet 
af erdfrad spanmal. H&ruppa fdljde strax Hans Maijrts ytter- 
ligare Nad ocb i bogkommelse da Hans Maij:t updrog Honom 
General Majors Ambetet af Cavallerfet ocb tillika anfftrtrodde 
honom Nylands Regementet til Fot. Som nil icke langt dar 
effter fienden med all mackt a alia sidor ansatte, fick denne 
War Tro Man ocb Undersate Ahr 1713, ordres at med 1500 
Man taga sin post wld H&lsingforss, hwarest ban ofordrtiijeli- 
gen l&t npbygga Batterier ocb draga Linier wid hamnen i 
Staden, men som ban bast oti det arbetet war begrepen, an* 
kom Fienden den 8 Mail med atskillige Galeijor ocb sma Far- 
tyg attaqnerandes honom pa 2:ne stallen, hwilcka ban likvftl 
sa bemtttte, att Gallejorne af manskap tome maste den ena 
efter den andra bortslftpas, in til des Hans Czariske Maijrtt 
uti egen person d. 10 dito med nagra 100 Galcrer ocb andra 
Fartyg jemte Blocbhas ocb Bombarder Kitzer af 18 pundige 
Stycken ankom ocb med flanonerande, samt fyrkalors inkastande 
sttte gifira landstigning, da ban waM i borjan under betack- 
ning af linleraa blef sa bemOtt att Ahrorna blefwo pa wattnet 
Hggande, ocb kunde den dagen ingenstldes fatta land; Men 
som Ryske krigstnackten war den Swenska commenderingen 
wida dfwerllgen, blef effter faallit krigsrad af Landshdfdingen 
i orten ocb Stadsens ftldste, samt de dftrwarande Regementa 
Officerarne det beslutet tagit, at Staden som innehade mycken- 
Suomi. 17 



258 

bet af Spannemal och victualler skalle til at Cirhindra fienden* 
poeterande d&rsaminastides, s&ttias i brand, hwilket och wi4 
Fiendens an marche strax d&r pa skiedde; Hwarefter commen- 
deringen ntidgades gig afdraga at Borgo sidan under en eta* 
Unuerlig chartering och EM med Fienden som dent ftrffifyde 
jemte 80 Cosaqner hvilka dock af arriere Gardet sa tappert 
Mefwo bemfttte, at de med widare fftrfdljande waste uphftrn 
och wanda tilbaka. Och som samma Ahr om sommaren da 
arm6en stod upp i Tawastland och fienden hade afotarcherat 
fran Helsingfors til Abo, General Lientenanten Lybecker blef 
kallad ifran armeen till Stockholm, sa blef Hoaom af KangL 
Senaten commandet ftfwer troupperne i stallet npdragit, hwilcka 
ehuruw&l de till Va M woro P* eit ocn annat s&tt forswa* 
gade underlat han icke at taga alia mdijeliga mesurer til fien- 
dens moUtand. Till den andan fattade han fdrdenskull posto 
wid Passet Pelkena, hwarest under Ofvrerst StiernschanU 
anforande Linier med Batterier blefwo uppdragne, hwilcka 
knapt kommo i sitt fulla stand, f(kr an Fienden kom antagan- 
des och uti 6 dagar daruppa ifran sine a andra sidan vpka* 
stadt linier och Batterier stnndeligen canoneradt, hwarunder 
han mycket folck fdrlorade, deremot allenast nigra pa war 
sida blefwo blesserade; men sedan fienden sag sig intet emot 
Wart retranchemente knnna utratta bar han under den 6 Okto- 
ber under faveur af en starck dimba ocb stilla wader genom 
flottars tillbielp uti en Linie landstigit straxt bakom det Swen- 
ska retranchementet, samt repousserat 700 h&star som dar 
stodo posterade, aflade denne War General Major eti nytt 
prof af des oforfarade sinne, enar han med det hos sig haf- 
wande lnfanteriet emottog och attaquerade 2000 man Grana- 
dlrer, som under . Fursten Galitziens commando landatego, men 
maste hufwudstupa begifwa sig lilbaka, da en stor dehl nti 
Sion omkommo, samt Galitzien sielf lemnade sin bast i sticket. 



259 

Under denna tfden attaquerade Ammiral Apranik easom Com- 
mendear en Chef, Swenska retranchcmentet tre ginger, men 
Mef alia ganger tappert afslagen, och det med en sa efter* 
tftnckelig framgang a War sida, at icke en man ufi retranche* 
wentet omfcom, men sedan efter det Graoadenrerne bWwe rt\ 
Si6n drifne tflbaka, ntbredde Fienden sine Ftottar, sow dl 
n&rmare landet hnnnit och med 5000 Man landstcg fur ware 
som ei§ hinte wldare front giOra, dS ware nGdgades drag* 8 fy? 
af til Tammerfors, war forlivsten a war slda i sielfwa descen* 
ten wid pass 400 man jJimte nag-re ki&cka Office rare; hvar* 
emot fdrlusfon a fiendens sida til 4 a 5000 Man billigt acktades* 
Biter denna ftirr&ttning, seendes at tronpperne wero mycket 
separerade I det at somlige mast, til at observera fienden, 
taga wSgen at Tammerfors, och somlige at Rovese, forutan 
det at de genom actlonen Mifwit mycket ftirswagadc med 
mera, fant han godt at draga med sitt hafwande Manskap It 
Osterbottns sidan, da fienden tog wftgen neder it Abo; men 
sa warade denna fdrmente fredlighet icke langre fin til Decem- 
ber manad samma Ahr, di fienden 8000 man stark under 
General Lieutenanten Brnses anfdrande sdkte slg wflgen genom 
Bjdrneborg till Osterbotten, I tanka at angripa det d&rstSende 
Manskap hwilcke dock genom denna war trogne Undcrsatares 
opmgrcksamma fGrsicktighet medelst trooppernes sammandra- 
gande till at mtita fienden, sa bief forekommit, at bemSlte 
General Lieutenant Braac maste den gaogen afstS med sltt 
forehafvande och draga des commando aldeles tHbaka. Jcke 
lSngt dar efter och sedan den wid Abo staende Ryska armeen 
fatt ntom 8000 Man ifran Pettersburg en forstftrcknlng af 
&nnu 3:ne Regementer, foKsatte den samma sin resa och an* 
marche I Januarii manad ahr 1714 at Osterbotten, hvarefter 
det blodiga och widtbekanta slaget I Storkyro p&foljde. — 
Vid delta tilfollet wiste War Tro man och General Major ett 



260 

rittskaffens prof ej mlodre af en herdmmelig forsicktighet 
•cb condnite wid des anfftrtrodde tronppers rangerande en 
ordres de Bataille, samt posterande och pallisaderande med 
mera, in af ett follkommeligit hieltemod hos en kick office- 
rare, da fienden under den 18 Febrnarii sig f6rst genom 
recognoscerande wiste och eftergifne tecken ill Slacktordning 
npst&Ite alt silt Infanterie emot den wanstra flygelen; Ty si 
snart fienden annalckades begjnte ban icke allenast med cano- 
nerande giOra dem ansenlig afbr&ck, utan ock, sedan ban bade 
fatt linierne I rlcktig- ordning, attaqaerade ban och ofweranda 
kastade det fiendteliga lnfanteriet, sa langt ocb wida des lilla 
medhafwande Manskap kunde glflra front, bem&ektigandes sig 
6 Mt Stjcken och fdrfdljde Fiendens fdrskingrade Infanterie 
in till dess Fienden seendes, at des Jnfanterie gick aldeles 
Ofwer &nda, lftt 4 Regementer Dragoner sittia neder, och d&r- 
med f6ll de segrande i ryggen sora fdrfdljde fienden, hwilcka 
de likwfcl med Bajonetten a Mosqaetten genom commando af 
hdger om winder eij mindre tappert emot togo an fiendens 
fftrskingrade Infanterie, sora i medlertid fick satt sig, attaqne 
Iter igen pa ryggen, hwilcket senare de dock hade forhindrat 
om terrainen tlllatit Cavalleriet komma med i actionen. Med 
bwad behiertat sinne War Tro Man ocb Undersate jemte des 
medhafwande commando sig da fftrhallit kan Ifttteligen darotaf 
sintas, n&r antalet af des anffirtrodde troupper och hela des 
force bestod af 4022 Man combattarne; Men Fienden dftrcmot 
af 18000 Man, hwarwid fdrlnsten af War sida blef jemte 92 
Ofwer Officerare ddde och 12 fangne 2500 man, men hos de 
fiendtlige 6000 Man pa platzen liggande. Effter denna man- 
Ilga fdrr&ttning fant War Tro Undersate fdr War och Fftdernes- 
landetz ticnst och sakerhet nOdigt, at med det ofwerblefne 
lilla manskapet draga sig l&ngre npp i Osterbotten til at sdkia 
tilftlle det d&rst&des recrutera, hwilket han och si w*l stilte 



261 

i wercket, at ansenligit antabl af Afanskapet ur sielfwa lien- 
dens lager genom des med hafwande, Officerares conduite och 
adresse h&mtades, ja sa at innom 4 roan ad er efter Slaget 
Regementerne blefwo til 6000 portiouer starcke. Uti Septem- 
ber manad samma Ahr erhdlt ban Kongl. Senatens ordrcs at 
draga des Troup per ifran Osterbotten (ill Swenska sidan, som 
skiedde si land som Sioledcs til Uhmea, hwarifran widare 
uppa erhailne ordres, troupperne dragas neder at Stockholm, 
som icke mindre genoni des goda vigilance och hushallning, 
medeist beqwamlige Fartygs byggande till denoa Transporten 
w&l fdrr&ttades; Och som hftgst Sahl. Hans Maijrt wid denna 
tiden genom Gads nadiga tiiskyndan, begynte nalkas Swcnske 
kusterne, s&ttiandes sig saledcs i sinnct at uti Norje giflra 
forstik hvad dess armee dar kunde utr&tta sa blef och denna 
War General Major effter hallne monstrlngar Ar 1716 och 1717 
sa med en del Swenske som Finske Regementer be ordrat, 
at recognoscera w&gen ifran Jemtland och Dahlarne in at 
Norige, bwar efter han samma Ahr 1717 til den fdrestaende 
Norske expedition fftrordnades til General Lieutenant och com- 
mendcur dfwer hela J&mtl&ndske Armeen med hwilcken han 
och sedermehra Ahr 1718 upbrdt och uti September manad 
till Norjet anl&nde, intagandes dAr sammast&des straxt Stens 
Skanis, och ett dSr posterat Dragone Regemente dfwer&nda 
kastade, da erOfrades ett Standar och trenne canoner och 
atskillige till flnga tagne, samt sedan Slanas Skantz genom 
accord och fortsatte sa widare coursen &nda at Dronthem, 
hwilcken Stad han likaledes hade sig bem&cktigat, sa frarat 
icke det otienliga w&gtlaget, som hunger och swarighet effter 
ffldan bade ffir Folok och creaturen hade nddgat honom j&mte 
kidld och w&ta, att med mycken forlust af des Manskap draga 
sine Troupper at J&mtland tillbaka. Sedermehra och effter 
hftgst Sahl. Hans Maijrts bedrofwelige franftlle bar han med 



362 

del da forefallande Flendtellge strdfwande och hlrjande, cam- 
pagneo och commenderiogar wid Gefle och Gestrikeland bc- 
wistat, intill dess effter erhallen Fred, ban ater hade den 
lyckan att fdca sitt med hafwande commando till Finland till- 
baka igen och del samma med flere Regemenier afaranstra. 

Salcdes har nu denne War Tro Mann och General Lieu-* 
tenant, med herdnimelig conduite och tapperhet forhailit sig 
ftfwer hela det forflutne Tiugu Ahrige Kriget, hwarwid for 
dess person annu det marckwSrdige ftrelupit, att uti Itigriske 
actionen ar hasten bonom worden under sknten, likaledes uti 
aotionen wid P&lckenft, sanit uti Slaget wid Systerb&ck ban 
sielf genom wanstra Axlen skuten och blesserad, hafwasdes 
ban salcdes uti femtije Ett Ihrs (id till War och Faderues- 
landets tienst mangfaldige fatiguer igenom gatt, samt medelst 
dess berdmmeliga och' tappra uppforande sig War nadiga 
ynnest och atancka wid alia tillfallen giordt sig w&rdig och 
walftrtient. Wij hafwe fordenskull i anledning af alt sadaat 
och sa offta Oss kunnat tillfalle gifwas, welat paminna Oss 
denne War Tro Mans och General Lieutenantens af Oss och 
Riket walfnrtiente Nadige ihugkonunelse och beloning, finan- 
des Oss saledes bcnagne, att for denne gangen giora det pa 
dei sattet, att Wij, till dess och dess effterkommandes ewar- 
delige heder, w'rilia ftrbattra dcs fftrra Adelige Stand och for- 
»*aer, med Friherrlig dignitet, Wapn oeh Skioldemarke, Wij 
gifwe altsa |iarmed och skiancke i krafft af detta Wart ftppne 
Bref af ynnest och Nade samt Kongl. Makt och myndighet 
bonom General Lteutenanten och Ofwersten af Wart Nylands 
Rageroente til fot, Carl Armfeldt, bans bus Fra och ackta 
Brfiftt Arfcriagar, sa man, som qwinkon Frikerre Stdnd och 
vtmfigrfat, efteriatandea dem at brnka fflljande Wayn och 
SkOXdemarcke nembligen: JBn SUold fSrdelt i fyru Fait* 
*eh mitt uppd fdrdebiingen dess forra Adtliga Siamwajm y 



263 

Som dr en SktiUd af gull hvarutinnan dfwerst pd wdnster 
sig en bid Sky wisar, utur hwilcken sig s tracker en bid be- 
Wdpnat krokug Arm, som en upspdnd Pistole i handen hdl- 
ler; Men af sielfwa Friherrliga Wapnet, dr del forsta Fdl* 
tet af Silfwer, upfylt med korswijs lagde Krigs Armaturer, 
nenttigen: twanne swart Canoner, twanne r$da Fahnor, ooh 
twanne bid Estandarer, samt Warier ech en MorgonsHerna; 
I det andra Pallet som dr bldtt, wisar sig ett Leijon af 
Gull, som i hogre Ramen empoignerar en silfwer Warja, 
ech med den Wanstra Rahmen hatter uti Wanstra ofwersta 
hornet af Stamvapnet. Det tredie Fdltet dr bldtt, hwar- 
ntinnan lyser Tije stijcken pale wijs satte fern kantige 
SHerner af silfwer. Det fierde Fdltet dr af silfwer hwar- 
ifmer en r'&d Sonde ligger ekatgerad med trenne Kuhlor 
af Guilty oeh pd hwardera sidan af Banden wisar sig en 
Fembladig Purpre Rose. Afwan pd Skiolden std twanne 
bpne Tornet hielmor, med en Friherrlig Crona emellan, oeh 
en pd hwardera Hielmen; Utur den hbgra Hietm-Cronan 
strdeker sig rdtt updth hdlfften af en bewapnad bid Arm^ 
som en nppspand Pistohl i handen hdtler emellan twdnne 
Sper Fakner, hmaraf den hbgre dr a f Gull, oeh den wSn~ 
stra bid; Utur den wanstre Hielm-Cronan upstiger of re 
delen Of ett sufart dth 

(Vapenteckuingen) 
hoger sig wdndande Leijon, som ett Hiorte Hufwud timet* 
Ian Rammna hitler, Men utur den medlersta Friherrliga 
Vronan ptcesenterar sig en Piramide af Silfwer; hwardfver 
trenne r'dda Bander liggia, oeh pd Speteen lyser en Sejr- 
kantig Stierna af Silfwer. Lofwdrcket dr af Gull, Silf- 
wer, Rodt oeh Swart oeh Support eras Wapnet af twanne 
en face seende swarta Leijon, hwars kroppar med Femb 
R'dda Strimor pale wijs marque r a de dro aldeles som detta 
Wapen med dc? egentettge f&fgtfr fcar has afaStat finnes. 
Hwilckct Wapn han oeh de i afta tHIf&llen, M6ten, Samqw&- 
men oeh fcandtioffar gkofe oeh mage for* ech hrojtat effter deras 
sddtorfft, willia oeh behag, oeh dar hoos till ewardelige tider 
nyttia, hruka oeh behalla alia de Frij oeh rattigheter samt for- 



264 

maner och harrligheter, som Andra Frijherrar ! Wart Rika 
gifne och fdrunte aro, dock sa wida slijke fdrmahner intet 
rflra den Kongl. ratten fOrminska Ware Ingialder eller lopa 
emot Kongl. Stadgar och Fftrordningar saint Riksdags Beslo- 
ten, ty i sadant fall bora de Intet gialla, hwarcken fOr de Frij- 
herrar, som af forna Sweriges Konnngar aro giorda elier af 
Oss nu for tiden eller bar effter gioras kaaoa, Och sasom 
Sweriges lag intet tillater, och Ricksens tillstand ej heller 
tahl nagon ewardelig Gafwa och abalienation af Ware och 
Cronones Gods till Frijherreskap; Ty effterlate Wij honom och 
deni att kalla och skrifva sig Friherrar till deras egne Ade- 

lige oeh Arfwelige Godz Wij begiare 

i&rdenskoU harmed af alia Mackter, Keijsare, Konnngar, For- 
star 9 Herrar, Frije Stander och alle andre effter hwars och 
ens Hoghet, Stand och warde flijt- wan — och Gunsteligea, 
sa och biude och befalle harmed alia i gemen samt hwar och 
en i synnerhet, som Oss med lydno och horsamhet forbundne 
aro, att de arkianna mehrbemalte War General Lieutenant 
Carl Armfeldt, samt dess hastru och ackta Lijfs- och Brdst 
Arfwingar fdr ritta Frijherrar; Bewijsandes honom ech dem 
den Ahra och heder, som det Standet tillb&r och icke gid- 
randes dem daremot nagot hinder, mehn eller forfang i nagon 
matto no eller i tillkommande tider. Till yttermera wisso 
hafwe Wij detta med Egen Hand underskrifwit och med Stora 
Kongl. Sigills witterlige har under hangande bekr&ffta latit 
Som skiedde pa Wart Kongl. Palais i Stockholm den Femte 
Dagen uti Julii Manad ihr effter Christi Bord, Ett Tusend 
Siuhundra och Trettionde Forsta. 

Friedrich. 

C. V. Carlson. 

Friherrebref for General Lieutenanten Carl Armfelt. 



Rfttt6l86: Sid. 930 atdr Berthelsson [?] IBs Berckhaubtman. 



Matkakertomus. 

Kirjallisuuden Seura kon vlime kev&ftna (1858) p&fitii lAbetUi 
joDku Inkerinmaalle rnnoin keruulle ja nskoi tta&n tofanea »i- 
nalle, od minun tili tekeminen, miten Uhttr&ni t&ytin ja ntttt 
maikaHaai sain ker&illyksi* LftMen siis searaavan sommittele- 
maaa, hetiki pyytitn, ettel raillinaisuutta kovin pahaksi pan- 
talsi, silla maut tydnl ovat sea aikoihin saattaneet. Sama syy 
on ollut, miksi en ole ennen t&ta velvollisnottani t&yttftnyt* 

Jo matkaan l&htftni viivfihtyi yli m&fcr&tyn ajan. No ad~ 
kis ttm&n teki? Tuo ainonen virkaileminen. Seuran m&&r&tty& 
ntatkarahan arinnUe annettavaksi, panin Yliopiston Konsitoriu- 
miin passin saantilnran anomuksen, toiroin sen saavani k&teeni 
Kes&ktwn 1 p&ir&ksi, milloin olin ratals vaeltamaan. Passin 
saanti riivahtyi, joten vasta mainitun kauo 9 p. p&ftsin l&htodn, 
Rttvelin ja Narran kautta kulettuani p&&sin Kesftk. 15 p. enai- 
mftiseen Inkerln kyl&An, liki Narvan joen soota, WiikyiA 
nlueltft, kuuluva Kosemkinan kappeliin, Narvan searakuntaa, 
Vftki on ven&eaoskoisia Inkeroita. Vaikka saataraa ei ollni 
sanettaviksi, knlni p&lrft katsellessa UU oudon nfikdisU kyl&i. 
Searaarana pftivanft snnnnitin Kallirieren kyl&in, jossa viiv&h- 
din p&ir&ft nelj&, osittain tollakseai tontemaan seudan rahrasta, 
osiitain saatariani ker&ill&kseni, sill* kylissft loulin saavani 
laalaja l^aati. T&ssft en kokonaan pettyaytkiia, siii& rahras, 
kokonaan Soomennskolainen, oli laulnja auli Umoittamaan* 
Kaliiriereltft Ithdettyftni kiveHn pitkin Rosonan joen vartta, 



266 

Wanhankyl&n, Arsian, Kalian- Ja Ropguan kyt&in kautta, vH- 
v&ht&in missi* piliv&n, miss* v&hemm&n ja tulin Kosemkinan 
kirkolle Narusten kylfc&n, Arsian joen Laukaasen laskulla, 
N&iss& viidessft vHineksi mainitossa, sek& Laukaan partaalla 
olevassa Strauppovan kyl&ns& oii Europaeus enncn kaynyt, 
jonka tfthden en uiissii vllpynytklfta kaaremmta, raan k&aanyin 
viimeksi mainittista kvlast& luoteesen pain Kirjamon kyl&ftn ja 
elita' Hakajaan, Konnulle, Kaipalaan ja Knrgulaan, joka kylE 
•ft Koeemkfittn niemen aokalla. T&ftlti ParspaMagft kaytyfe*i, 
ktffetferffa Wenaan ja Wtfci&n kyl&in bantta tabasi Koaemkinan 
kirkotte. Nftki kahii 3 kokonaista viikkoa. 

Kosemkhtaela raekin Sofkkulan kap petite, jossa kavefcw 
niemen tens) rantaa Koskisen, S&3ltin£n, Makikyten., Saarveoy 
Koskfnan, Rimtsian, Wifstinan ja Wolotsan kylissfc VMdessi 
ensimlisessft kyl&ssft en saanut patjon mUaan, sift* kansa »H 
pefkarfa, pftipft mint** melkein pahalaista pakemparta, eika sallinat 
kanvemrnin kyllss&ftftlMft oleskelemaa*. Vas4a WJfaAinas** 
tapasin Snomennsikolaisia ja, n&iden avaMa vattellfeeati tm*teb> 
taani WenSewiskofeten kanssa, sain suojaa, ruokaa ja rauba*# 
AroHtein oil erite Suomen syd&roesUI mnnltautnimt seppft, jafca 
Stoomettaren atvaila pelasti mln«n atoaki kovia karsfaiSstS, b*ka~ 
tfeeri pthemiit!* k&ymitetl; antop* rahistft va*atetaa» r aafcaa j« 
juomaa sekft kehoittl kansaa laulujaan ibnoiMaiNaam N&ia ante 
kaoHtifftetteeksi laufoja t&ftllft paljoa enemm&ifr lCytyv&n y kffft 
laottnkaaii, raikka nttden kofeoaratoeif b*ri Tknogti, silla peUti 
ei p&asnyt pakeftemaaii bakanaan. Wototsaeta bSvin Softkakm 
trfemen nenttli nelj*ss& kyl&ssa. Niteaa" sek& baikbdn neato* 
rirtfaessft Kolban pitotf tt, *i ottvt iymi*t*t& aseampaa Smi*n-« 
ttskofafsta; WeftfteAtrefcofcibet t**s etfrlt olfeei betatta laela- 
maan, siffi Iwitt* a< swrft«va*s% afelantf* ttfon syrtite beivetttlwy 
mftotf 0an*foat, jos ropeaisivat *k*- dl ftawrtfeffc&n vetde- 
*&§* aemnoiaelle P*ha* Mettftatlte eif Toirtafle. Na*a tan 



267 

kaatai okml, sfflft jefcafeen kattlin lauhraa etemp4fa& ateflaaai* 
rata aaaapas likelle paiaia, kylla aaalle talppo ktyttiia. Nth 
r&kin onain ottesgam, pa&ttn tehdfc fiaropmksea eatttetaatia 
aiaikan Settakaartoea ja Laranaaarelle, aearaiiaki kua eefcl 
Koaefaktoaaea etti Saikkolaaaa UHettUa naidta Baarelaratcn 
•leran erhtiin tatalia Jaalanaaaa. Setkkalasta rookraain re- 
aeea. Settafcaartooa, josta taas matkamieslen keraUa pftftsia 
Laraaaaareile. Ta&lia kaattaaai Tytt&rsaareii ja Suaraaarea 
aaakkailla ei paljan easfekt&a lauluja olevaa, paiaain iakaai 
B o ikt ahaa, loirein kaaaan kaikeruaden lauUceneea, WcaAea- 
aekeailta ea ayiklUia ooalsiunut eaaaiaatt aaneiks*, motta tapa* 
sia erian Saomenatkaiaeit ncioB, jolta sain keko jonkea laalaja. 
Nyt kfireliit Salkkvian Sid ranaalla WftkraUtojalla, jeaka asak- 
kaat Soomenaskolairia (Karjalaiaia, raitea kaiaimrat), aiettii 
Uadeaaa-kylassa, Soneralla ja muotamissa maiai a pfoaemmiaa&. 
H&issfc kyttssft ea ea&ia hyftlynyt paljon uutisillju Soikkubaaa 
tehtj&ai, mink* voln, olisi ollal UUbteniaeoi Europttakaea arni- 
nUaaaurile Hevaanrjaea knlraalie, viisi ell kaasi peaikidmaa Ittajt 
p&ia, jolta paikkoja maiaittifa Ittll&ki kyvia laolarikkaiksi, 
matta aika oil jo kalaaot ELokunrt 15 pttrttiin ja ftUiaikani 
libestyi, jaaka tfMea pi&iin UktaUksani Katliiaa kaaita Tou- 
tariia, ariat* oHa jo eaaea aaaaat hivaa pifetl, Saomen Kaar- 
Uar&en. seurassa Belsiafcfiu, Mawttun kaua 23 p. ptiftain mat- 
kattaai takasi. — N*ia j&ivkt Heraaa ja Liperia jokhm seodat 
ja Hatjavalba aicmi kuahwtetemattani, jota ea kaitaataaa aiiai 
Maaaat. Maaftoia oltoin enniitUmyt kftydft aietliU, jos en olisf 
rokeaat maiden pukeita ja Earopmkaea kbjoilaata Sattakama 
ja LavaBaaaiua laolnrikkaadcria. — Ttei. aalka, Joka kuttenU 
vel tiki kaM viikkaa, ali vivvaltakaakseai hyftdylliaca, vaaa ei 
paljoa attaikftfta maaksi* Malta tiatti kali eaeaipi, pnbaisaaai 
kvnki paikaa lanlarikkandeala. Yfonattafo aMsi kakatieai oNat 
paraala matkaataa Kaaroalaste tout* kokti? naiit ea oHsifcaa* 



268 

ennitttnyt k&yil kofco Lavansaarella ja Seitakarrossa. Malta 
Herra Europiens sanoo kifjoitoksessaan Kirjallisuuden SeuraHe: 
«L&nsi pooleila Inkerlnmaata, varstoki Kaarostasta lihtien aioa 
Nanran joelle asti lauletaan eneoratin knin missfi&B mnaaila 
koko siellft maisia*. Karttaan katsoen olisi siis pitanyt oleatan 
yhta hyr&a, l&Minkd Kaarostasta l&nteen, taikka Narvasta iti&a. 
Aikomukseni oli kuitenki kavelyni alkaa Kaarostasta, mutt* 
mtkapassin viivytteletninen esti Pietariin p&&sdni ainaki sanalb 
viikalla, jaaka t&bden Ifihdin Ravelin kautta Narvaan. Tosin 
laalaratki Saomeooskolaiset Kosemkinassa aina Narran joeUe 
asti paljoki, notta laalunsa ovat Soikkalalaisten laulain sahteea 
vaHUnaisia, joita melkein jokaista j&Humiiiset laulavat t&ytel&i- 
sesti. Kosemkinalaiaen laulaa Soikknlan virrestil palasen, jolla 
asein ei ole alkaa eiki loppita ja yleens& on joku eli joita- 
kaiU sanoja poissa. Tamft lis&si paljoa tydU kerfcillessa. 
Miksi kaitenki viivyin kolrae viikkoa Kosemkinassa, silken oil 
syyn* toivoni bftsittift tijtel&isempi&ki joakosta. Maatoia oli 
Kosemkiaan kansa siksiki herkkft laulamaan ja ilraoiUaraaan 
mitft osasi, kun kerran pi&si epihraloistaan, joita oli paljoa 
bookeampi vieroittaa knin Soikkulalaisista. Yhden ainoan ky- 
lftn, Pftrspft&n, asukkaita en saanut puoleeni mill&ftn keinoUa, 
matta laulaistaao en lunie vahlnkoa tulleen, kan ympirilUi ole- 
vista kylisti ker&sia mitt tapasin v&h&bi kirjoitettavaa. Mai- 
ntain P&rspi&n kyl&n asakkaat voipi hyvin hyv&sti verrata 
Soikkalalaisiin ep&loaloinsa ja lanlainsa peittinisen sabteen. 

Soikkulan kappelissa ovat laulut erittfiin somia, joita lie* 
aeeki ennen ollat sammattoman paljo, matta ylenkatse ja bylki- 
minen, seka Wen&enkielisten laulain eaeneminen on saattanat ne 
v&henem&ftn. P&illiseksi snlkl epilaalo ja tybmyys heid&n suuasa 
niin kovin, etteiv&t tahtoneet ilmoHtaa viela elossa oleviakaan. 
Morbeellisinpia seibkoja ©livat searaavat. Er&s vanha 80 
raotias nainen laalol bamalapJUss&iUi neljft somaata laulaa ja 



269 

tuntoi raoitaki tonteran, nratta ei jaksanut siHa kerraiia enem- 
paa. Parin paivan kulottua hain eukon toisesta kylasta, joeta 
oil kotosin. Eakko makasi, valitti. Kysyttyftni vaivojaan, 
vlrkkol: «Kjlla miaulle pilan aaatit, k«n veil aieluni kelvettiia*. 
Miten eakko rakka sen tein? «Niin kun saatit man laulamaan 
neita rekivlrsia vanhoilla paivillani, kyllaban miooHa ennesta&nkf 
lienee syntift»« Kukas sen sanoi synniksi, jos suloisia laolu- 
jaanc ilmoitiite? — oPappi on sanonat olevan synnin, jos jaot 
viinaa oksennnkseen asti, jos varastat eli tcet muuta sem- 
moista, motta suurimman, aivan anteeksi saamattomaa synnin, 
torn taolle viettelialle rekivirsia ilmoitit*. — Nyt havaitsin toi- 
senki syyn epatuuloillansa olevan paitsi tyhiu&in, pinieydessft 
vaettavain orjain, — sokeain Weaaen pappein tyhmyyden. — 
Toiaen viela sanremmassa maineeasa oleva nainen katki, luul- 
tavasti samain papin saaain tahden, Soikkvlan ympari kuului- 
sat laalansa, hfta- ja itkuvirtensa, vaikka jo aseanpia paivia 
vieiln samassa kylassa, Saatinaila, eokkoa suovnieUessa. Hi- 
kaan ei aottanut. Synii olisi liian suuri tallol. SUtemmin 
talivat ehtooiliselle valmistusviikot* Nyt ei ollut ajattelemis- 
takaan; silloin olisi aieiansa ollot kadotetta yhella rekivirren 
sanalia. Nain suuri on Wen&enuskoisten raakuus ja epa-usko. 
Ei siis kamma, jos uskoivatki papin pahaisea sanoja, tyhmyy- 
den tuottamia. 

Ylimalkain Kosemkinan ja Soikkulan lauluin keskin&istft 
kohtaa katsellen ja Nilsta Hevaan-joen seudaiiia Idyty via virsia 
arvellen, voisi sanoa: jos lauluin arvoisous nousee samassa 
maarassa itaan pain Kaarostaan saakka, pit&isi Hevaan joen 
8uud lauluin oleman erinomaisia ja luvultaan sommaUomain. 
Knmmastellen puheli eras Soikkulalainen naiden laadusta, sa- 
noen: aHevaalla ja Harjavallalla k&ydess&ai kaolin naisten ilta- 
seila laaiavan mokomia virsia, jommoisia en elaissani naill* 
seudain ole kuullut»* 



170 

NMn katseHen *Hsi eirareksi vlaksl laettava, etten tlftUft 
k&jrnyt, matta empft tafctoont hetttli Seikkolankaan rlrsi* sH- 
I ten, sennniiiU kan riimelselU rupesin rlh&a eaamaaa. Vli- 
aieinpft sainkl jo roainitaa SaonNmaakoisea 4yt#n sirasta kokoll- 
tnkei luallafcaeni useiminat jotenki arroisat tiiftllft ktytjr&t lati- 
tat. OUweo tt»& saaottu manteeeea laakrista. — 1MK& taas 
SeHskarroB ja Lavanaaaren laalaikin tnlee ja mist& ne semaioi- 
seen SBniraattomaan huatoon Inkerissi ovat pii&sseet, josta eei- 
kasta Eurepjeuakl lienee pft&U&nyt sieltft ntiift paljen toytyvftn, 
laalen oieran seoraavan syyn. Saarlen rahvas on raHis lnoii- 
teiaen, laalaa kaikella mahdottisella innolla rakastava, joka kerii 
ja omiataa laolun, miss& vaan sea kaalee. Saarelaiset ovat 
myfttftisessft ykdfstykse6s& lakeroiste n ja Suomalaistea manner- 
maalaisttn kaassa. UtikUk kaalevat ja opphrat lanloja, joita 
sltte ioieiNe laatelerat. Sekskarrolaiaea knulee esiai. Saikka- 
lalaiaelta jeakun rirren, jonka kokta opeltaa Lavansaarelaiaeile, 
VMk vuorofttaan laulaa sen Kosenikinassa. Eli bnoltaaafl S«o- 
Messa joakuB, laalaa sen Inkerissft. — Raids jirkensft, vilkas, 
meren beaten mydt&ftns* virroittama mielensH tekee, toteaHa 
jotaki ilveMiU&v&ft bavaittuaan, siitft paikalla virren, jonka 
laulaa ysttr&lleen, ysVkyk koko kyl&Ile, N*it& omain lauluhtsa 
taojinosta eroavia, Hoisia virsiA kauntdevat Inkerin laulaa 
rakastava, motta niurheelllnen ja rasitettu kansa snlain mielin, 
ianlajaa ja lanlnn teki&a knmmastellen. Useampi saarelalnen 
on looUakseni tehnyt jonku virren, sen mannermaalaiselle Ian* 
lanot, silla sen ihmetteltf en&ntfinyt. Mikft kaikkein viehitta* 
viai* oa mannermaalaisea mielesta, ovat nno eriskamnaset 
tilosot* noetit, joiila tefeemiaosa laulaa betist&vftt. (YMen 
aiaoau mlnusta korean nuotin kaolin koko SaariUa ja aeaki, 
kaa jo tuali oli t&ytttayt jaalaa porjeen pois l&htiess&ni. Sit* 
ea siis saannt. Ihailemistaan eivit maatereelaiset mianltakaan 
aalanneet, joka vahvisti luuloni ja panl minim askomaaa mattea 



271 

aanaja. Ibaatoksella laaUaki laakktwi veneen pokjalle pMa- 
tftkaeai t&U kaaaeatta knalemaan. Pet*ka*ai kavaltain aaarilla 
Malawi, vir«j& kaasi, settaemftn pftivit kuuaneltaani. JHAUta 
tejajn site? Loysin viraia, aiantarella eaaan kitftUtmtau ja 
kfejoieaa jo e nnea lukcmiani. N&itt on UaJlA pa^o. Paraa $a 
alalia aaaren neito taitaa alaaki Karjalan Keratkakdaaa ja Pienen 
Rononsep&n, vielapft multaki kirjoissa loy ty via alkoowiatilta. — 
MUSS suloa eiko ttm& anna lauiaiUeen, aemminfci Koaemkina- 
Uisea korrtesa, kun omillaan ei taytelyytU ole. Afchik* ikaa- 
taksen eivatko oadenunal virret, niinkuin: Minna knliani kauakt 
aa — ja M. kaliaai kaukana kokkou y. m. n. aaloiael Saomen 
virret fceratt ttssft laplaa lap seas a! Minulle ato& eivat olleet 
uatiaia, MR* aatta Saarilla sain oil ainoaataan onia lake* 
miftnaft viraia, joila kirjoittelin naytteeksi neljiankymmeaeea ja 
muaiamia vaahaja virai&, joila en luule enaen kirjattetuikei. 
Mntttoia n&yttlvit melkein kaikki lakeril&iaten virret, jott* 
nnsikai sanovat, olevaa alkajaan aaarilta, silla aekft niiden 
lmio*) etU nuotli lodiataval ttta. Iakerll&iaeA pukee vir- 
tens* vanfcaan, rakkaasen ranantittaan, aaarelainen enenpi rakas* 
tettaan, Soomessaki hellittyyn laolun muotoon. — Inkerilaiaen, 
joka ei ole elellyt saarelaiaten yhteydeaaft, ei rakaata erittain 
ruokottoroia vfrsiS, mutta pain vastoin laalelevat Saarelaiaten 
searoiaaa oUeel semnioiaia suurella halalia. Naiaa& laas taakin 
toinen on tukevampi saaren sokkelaa poikaa. Bapeaiail niitft 
kirjoittamaan, olisi varmaan kiwikaudeksi tyoU. Saarctafeat 
sanoivat aaaien viraiea maaltnvan melkeea vaosittaia, harvoia 
asiampia vuosia el&vftn. Ttaft onki laonnollista, kan pidetiSit 
syniina" pahaa kaolleista pahua, ja nseimmal aval parjaaa- 
virsift. YMen saarelateen, Sipi Haakaa, virrel olirat yiee- 



*) Inkeriiaisen, roiten entisten Suomalalstenki virret jnoksevat syvastd 
Unmosta, SaaraUisen taas sukkelasta ajatukseata. 



472 

sens! arrossa, mnlta niista en saanut kasiini monta. Sanottifn 
aiit& koitenki kyramenla olevan. Herra Nimismies A. Knbko 
lupasi ne minalle jalest& pain lahettaa, jotta minon ei olisi 
tarvinnot niitfi rarten kanemmin viipya saarella, mutta ei tullat 
Mhdettaneeksl kolmea oseampaa, siUa kuoleman koura on pa- 
raaoki baton estiva. L&hdettamftnsa 3 laulna llltan sfnain 
keraiiemiini. 

Nyt olisi sana rabvaasta, jossa kesalla eielln, sanottava, 
vaan tihin olen liian heikko, semminki fcan en kevftftlla ennen 
labtftani ennattfnyt n&ille mietteille valmistauda, enk& luullnt- 
kaan nftin vahaiselli maikalla sen vaUtam&ttflm&sti tarpeellisen 
olevan. Kuitenki olisi hjv& 9 jos Seura maSr&isi, etti ker&ys- 
matkoilleki lahtevan on kaikin mokomin Kansa-tiedossa valmis- 
tauminen, sill* vah&tki matkat ja havaukset seliit&isiv&t paljon, 
jota ei lukien niin selke&sti kasfla, mutta joka kerran tarkoin 
taettua niinki oudoissa raiheissa, kuin Wiron ja Inkerin kan- 
sain keskeHa elaissa, olisi byvana, seka jobdattaisi monessa 
kobdassa nseaan, hyvinki tarkeaan silmfiykseen. T&oian tabden 
olisivat matkarakat miaraUar&t senraavaksi kesiksi jo edelli- 
sena syksyn&. 

Kavellessani havaitsin niiden v&bainki, joiden seassa 
eanatin kayda, olevan jaettavan sivistyksensa suhteen kolmeen 
osaan: alhaislmnialla pybililla Soikkuian, ska etevampi Kosem- 
kinaa ja etevin Saarien rahvas. Soikknlalaisen tletoa by vast* 
ja pahasta, oikeadesia ja r&aryydesta ei voi, yleisesti katsel- 
len, selkeaksi sanoa. Taban lienee syyn* melkein yleinen 
Wenaenaskonto. Saikknlalainen ei tieda pita* min&an, jos 
estaa. juopi, vaikka paljoki, vaikka yflt ja paivat, knn vaan 
raba kestaa, kun vaan ei ylenanna. fiipft tieda v&aryydekst 
toisinaan lahimmiisens& oman ottamista. On ep&lonloinen ja 
ep&uskoinen. Monenlaisia palveltavia ostaa ban joltakolta Wena- 
laiselta petturilta ja mabsaa niista mita voi, rikas enemmin, 



273 

k#jfea v&hemmin. NBap* esim. pyysl erfts nafnen, Joka oil 
Noagorodtesa maka kfy&eeMa ostauut ymmyri&feen klven, rautta 
sen kfrstunsa piilosta kadottanut, minua sitft loihdallani takasl 
kmkkimaan. Itee sanoi kocttaneeasa kaikkia keinoja sitft takasl 
saadakseen, sill* se oil hengen arvokas. UskalJus ylhaiseen 
•a kadonnat, jos ristin rinnaita panet pois eli jos mootoin sea 
meneUU Ristin ja laft meid&n lavun avalla voit ajaa pahoja 
benkia luotasi ja tebdft muita semmoisia. SatnJmpa min&kl 
tuomaioisen ihmety&n kokeen aineeksl. Tulin kerran repptmeni 
kylft&n* istabdin er&in talon porstnran kynnykselle, tervehdln 
aaista, k&tkytt& keikattaraa, mutta rastansta en saannt. Nito 
naisraokan risti kadessft lukevan jotakuta. Nainen, ajat pit- 
kit luettuaan, sanoi viimein: oletkos sinfi paha henki, koska 
et pakene, vaikka luin niia monta kertaa rukouksen? SanotUIn 
sinun siU pelk&av&n ja paikalla katoavan. Hyppliin lahko on 
kuitenki, kaikklne joutavuuksineenki, her&tt&nyt monessa tfedon 
byv&sUi ja pahasta, karkoSttanat hiukan epalnaloa ja kuolleiden 
kappalten palvelua; onpa opettanut monta Wenaennskolaista 
lokemaankl. Useammalla lahkolaisella oli omin k&sln kirjoitta* 
mia hengellisi& virsia. Soomenuskoistenki syd&miin on se jnnr- 
rnttanat julroan tekopyhyyden, jonka piti melkeen ainoana 
auttajaaa. Ruumiinea r^kkMmisellft luulee ban hyvinki puh- 
laaksi p&ilserfinsiL Nyt ovat tyrm&t t&ynna n&it* ooneUomia. 
J&lelle jft&neet, kuohttseroattomat, kokoutuvat salaa metsiin ja 
maitiin yksin&isiin paikkolhin ja hyppivSt, «jotta kyl&ftn kuulnu*, 
Snomennskonnon perikato on, jos saraa kylmyys uskon aaioissa 
pysyy, silmin n&ht&vft, ainaki niissi kylissft, joissa on v&bem~ 
min tam&n nskon tunnustajia. N&issa kylissft ei pideta paljo 
aakonnon eroituksesta vaarfa. Molempain uskoin tannostarat 
ntenev&t toistensa kanssa avioUIUoon ja — lapset tulevat kaikkl 
Weaftenqskoiaiksi. Nta& lapset eiv&t saa oppia lokemaan eik* 
Uetim*6n mitftin. Saomenoakolalnen ia& talkka till et uskalla 
Svomi. 18 



274 

lastaan opettaa. Eivit ymm&rrft saaaakaan Wenijfc&, p&ppl 
pahaaen ei taas muuta osaa, jos vaikka joHakvlla olisi haloid 
neuvoa. Opetetaan, jos sattuu, lakeniaan Is& raeiU, ja joku 
uuu, kuitenkin sanaakaan ymm&rttmiUft. Suomeksi hikea con 
nieille pahennukseksia. Saoraan sanoin on uskontonsa viclfi van- 
balla pakanallisella perustuksella. Eikds ole n&iden tila sana 
kuin Castren vainaamme sanoo SamojedisU. aSamojedit elft- 
v&t pkne&ssa b&mar&ssa osbossa, kooleman lopettavan ihmisen 
koko oleanon*. Tftman todistaaksemme, katseHcaamme Biiteu 
he kohtelevat kuolltitta. Hengen l&hticssa' ei slelu erkanekaan 
ruomiista. Sen todistaa runmista vartioitsemisensa, cjotta ei 
paka mies phasisi ottamaan sieluat. T&t& varotaan niln ban- 
van, bun kiretu on ennatetty sein&n vieressft pihalla saada val- 
■fiksk Kirstu tehdaanki oikein vahvoista laudoista, avet se 
■uutoin lahoo niin piaan», ja asiift parempihan on, kuta kauem- 
ntin kirgia kest&ft, sillft kirsiun on ennen ruumista m&Umeminenft. 
Ruorais pannaan birstuon, jota sitte miehiss* vartioidaan, kun- 
nes rovetaan bantajaisille. Jtfyt ilkeUan vuorotellen. (Itkidiite 
on valkea burstinen puko tavallisen sinikkeen, aarnitsan, kitai- 
kaa, sarahvanan ja maiden, kuka niita kaikkia mulstaa, koreiden 
hameitten siassa seka* korean korveluksen siassa samallafnen 
burstinen ratti). Itkuissa ei ole mitfi&n hengellist&, ainoastaan 
niaallisia pyyntoja' ja toirotuksia. Kuolleella on my6t&ans& 
rookaa vicressa' ja hautaan viet&essft otetaaa pata, herneitft, 
(jos patoja ei ole poispantavaksi, keitete&n herneet, joita pei- 
jaisvakiki maisteiee), lihaa, leipaa, voita ja mita iaatua sninki 
talossa on. N&ma pannaan hautaan ruumiin keralla. Ruumista 
saaitaissa istuvat kaikki vainajan lapset kirston pfialla. Noo- 
rimmalla on ohjakset k&dessS. T&mftn kaltenkaan ei pidetft 
ajavan, raan Use ruumiin. Sen todistaa tapansa panna villa- 
langasta ohjakset, jotka nlottuvat ruumiin k&eiin. Tottaban 
meUin luullaan elavan ruumiissa. Sielun haudassa eioa ruumiin 



275 

mfitanemlseen saakka todfstaa aivan selke&sti haudalla ilku ja 
runraiiHe man an to. Wen&enuskoista ei liene taalla monta, 
joka ei kSj haudalla itkemassa. Joka kcrta on rookaa muassa, 
parasta mita olia voipi ja kaiken laatuista, senmiinki semmoista, 
josta vainaja el&issaan enimniSn pit!. Lahjoillahan kaikki voi- 
daan. Eihan lahjoitta mitaan saada, sen nakevat jo berroistaki. 
Lnonnollista on siis rukoiltavan mielen lahjoilla viehattaminen* 
Er&ftssi talossa oil Lavansaarelta kotoperainen, pllkkasuti pal- 
velia. Emanta vei kirkolle kaikellaisia ruokia, matta uhhotti 
voin. Palvelia panetitol piiloon. EmannSn itkiessa kuihkasi 
irvistelia piilostaan: eihan sinulla ole voita. Voi oil kotoa 
nondettava. Tails ajalla pisti palvelia ruat poskeensa ja pdtki 
tiekkoinsa. Nytp& oli emanta iloissaan, kun kuollut rukouk- 
sensa kunli, jonka todistnkseksi soi antimensa. Edella mainit- 
senastani kirstun tukevaksi laittamisesta on paatettav& raamiin 
madattya ei enaan itkettavan, silla silloin ei ole enaan sielua- 
kaan missaan. Selkoa en saanut, kninka kauvan pitavat run- 
miin matanemattdmana, mutta luultava on, etta burskaimpain 
roumiit varjeltuvat kauemmin kuin pahain, silla heita kaueni- 
min itketaan. 

Eivat itkuvirret eika haodalla itkeminen ole kadonneet 
Snomenuskoisistakaan. Ihmetellen sanoi eras nainen: umeidan 
nasi pastor! ei salli itkea haodalla eika hantaan vietaissakaan, 
vaikka Wenaen pappi ei pida siita mitaan». Usein naet nai- 
denki olevan ryomyllaan baadoilla, kun ei vaan pappi nae, 
Tasta voisi paattaa niillaki olevan saman luulon sielun kuole- 
masta rmimiin tomuksi muututtua, vaikka tata eivat suin tan- 
nasta. Eraan Suomesta kotoperaisen miehen, Tuomas Tuulen, 
kuolin mainitsevan Inkerilaisten monissa paikoin salaa kokoun- 
tuvan metsaan eli muualle yksinaiseen paikkaan jonku kiven 
eli puun Inoksi juhliaan viett&essa. Niinpa sanoi Harjavallalla 
olevan suoren kiven, jonka ymparilla pitavat melkeen jumalan* 



276 

paivelaksen tapaista. EikOs tama nilt&an osota? Jolla enem- 
min alkaa oils! asnskella naidcn seassa, luulisin varmaan tule- 
van nakemaftn koko, ristillisyydcn olevan ainoastaan ulkonaisen 
moodon, matta totisen oskontonsa olevan pakanallfsen. N&itft 
asioita pyysin mainitan Taomas Tuulen tarkastf vaariin otta- 
maan, ja niista iietoja laliettamaan. Saapi n&bdl, joe lnpank- 
sensa tulee taytetyksi. Handle, joka elaa kansan keskess*, 
oh tama tutkinto mahdollista, matta taskin maille, kan pelko 
on niin samraatoin. 

Lanlunsa ja clantonsa on merkillinen. Mika olisl tam&n 
kansan elo, jos ei lauluja olisi. Lanlnt pysyttavat befssa, 
pabauden joka haaralta pakkautaessa, rehellisyyden heng-en. 
Ellei virtten nenvoja ja nuhteita Idytyisi, menisivat varmaan 
Wenalaista alemmaksi tassa kohdassa. Jos Wenalaiset papii 
saavat laulut ja virret kerran katoamaan, miten jo n&yttia, 
kylla sitte hukassa ovat. Vanbain nenvot pysyttavat heissa 
beempeyden tunnon, silla sen rikottua lauletaan joka vanba 
ylrsi catena, loisinaan uosiki syntyy. Kauheampaa rangaistusta 
taskin lienee kain kujalle kokonntuneiden neitoin parjaasvirsi 
jostaki lasnaolevasta. Hapialla pakenee ban seurasta eika sil- 
ken toisten tale. Nain tapabtoa maissaki seikoissa. Mikslka 
naita virsia tabdotaan karkottaa, miksi naita hylitaan? Eikfts 
ne olisi Saomessammeki kartatettavat, missa niita on vaba ja 
slnne saatettavat, missa niita ei ensinkaan ole? 

Epaluulo ja sokeas tekevat Soikkalalaisen tylyksi vierasta 
kobtaan ja tuttavaksensa on vaikea paasta. Matta jos jonku 
voitat puolelles, saat ep&luulonsa karkkanmaan, silloin on vanba 
tnttavasi, Soomalaisen mieli, vastassasi. Tama yst&vyyden 
osoitus virvoittaa voimas, vaikka kuinkaki v&synyt lienet, 
keboittaa karsimaan searaavia vaivoja ja tylyyttft. Vilraeksi 
mainlttua suloa omaisaatta sain byvin barvoin bavaita Soikkn- 



277 

lassa, matta ait* selke&mmia ilmoittaikse so Kosemkfnassa Sno- 
menaskoisten seassa. Katsahtakaamme belt* silm&nr&p&ys. 

Talles8ani Snomenoskolaisen eli Karjalaisen, miten belli 
t&ftlli kntsutaan, koyh&&n majaan, saat tosin tita&n karkean 
kysymyksen perhemieheltt eli joltakolta manlta, joka on van- 
bin eli arvoisin talossa: Mit&s haet? Vastattuasi sen, lasket 
pelvolle laakkusi penkille, iuallen karhan pesii&n jostuneesi. 
Matta olepas pelotta, tuumittele tunti, tuumittele kaksi, saatkos 
en&in karkeata fi&nta kualla? Et. Peikft&matU puhelee h&o 
kanssasi, antaa mitft anot, neavoo mitt kyselet. Leppeftsti ja 
kSrsivttlliseeti valittaa h&n koyhyytt&fin ja syyt* hftaellft onki 
tth&a, jos asiat Suomen mitalla ponnitsemme, matta aolfsti bin 
koitenki antaa, miU on antamisia. Menep&s kuinkaki moneen 
taloon kylassa ensi kerran, saat saman kysymyksen ja sittem- 
min saman kohteliaisuaden. Selkefi on Saomalainen luonteeasa, 
askontonsa on tehnyt sen viel&ki lepposammaksi. T&&11& n&et 
ei teko-pyhyyden peitt&iv&n, vaan syv&n ristillisyyden tonnon 
elav&n. Miss* niet Soomessa tavallisen perheen isinnin, jos 
bin niniitt&in ei ole lahkolainen, aamulla hiljaisundessa laskeu- 
tavan polvilleen, rukoilevan Jamalalta hengellist* ja maallista 
sianansta sek& kiitt&van H&nt& antaman hyvyyden edesUU 
T&min nftet hanen tekev&n ei silla kunniaa pyytfi&kseea eitt 
moille n&yttt&kseen, miten moni lahkolainen tekee, vaan sydi- 
men ndyryydessft ja virvoituksekseen. T&mmtiinen knn perheen 
isintft on, mimmoinenkas on perhe? Sen arvaat kysymitt&ki. 
Miss& is& ja aiti ovat save&t, siin& lapset saveyntyv&t, pal- 
kolliset parentuvat; riita, tora toisialla. Lukutaito ylip&ansi 
hyv&U& kannalla, silla laiskuus on h&pe&; hempeys parjaama- 
toin; rehellisyytens& ihmeellinen, kun asuvat viekasten pohdas- 
ten Wen&l&isten ja ahnaiden Wenaenuskoisten seassa. 

T&man sanon kylistft, missft ei Wenienoskolsia ole. Toi- 
sin laita toiselassa, toisin toisessa talossa, sanotaan, matta bar- 



278 

v#la Biln hfcvaittaraa ereitosta ldytynee kain Koamnkhm kylJLln 
v&IIlli, miss* toinen ell toinen oakonto on yleineo. Kumpi on 
kyltesft roitolla, sen puoleen mener&t tavat ja koko elamaki. 
Kata enempi on Wen&enuskolaiaia, sita huonompi on asiain 
laita 9 kunnes viimmein, nlinkain esira. P&rsp&in kylassd, koko 
elimft on alvan Soikkolalaisten tapaiata. Kaksi kertaa tulin 
kiymi&n tags* kylasaft; kommallaki kaulin tallessani toran jo 
kyl&n alkopoolella. Kertaakaan en astnnnt kynnyksen jrli ko- 
jalle, jottei rlita, tora ja rabina ollnt vastassanL Asuma- 
paikkani em ante, vaikka paraimpia kylissft ja Saomennskobi- 
nen, ei sainkaan salkenut inonta hetkea suutaao, jos joko oli 
kaoneessa, jolle vol vihaansa purkaa; toraa aina kesti. Mies- 
Uk&n kan ei nskaltanat korcnnolla kopistella, lOi lOyhaytti leh- 
roai, joka lyps&issa sattui jalalle astumaan; inuatoin jyrisi 
nkonilman tavalla. Mimmoisetkas lapsensa? tottelemattoraat, 
joonikkaat. Tammtiisia esimerkkeja oli paljo. — Ei aiooaataan 
n&in seurakunnittain vaan kylittain voisi jarjestea elantonsa, 
siveytensfi ja siristyksensS, sen mnkaan miten missaki Suomen- 
n8kolaisia. 

Valitettavin on yaimoin tila sekft Suomen- ett& WenSen- 
oskoisten seassa. Edelliset eivat pitele helta jalkimmaisia pal- 
joa sievemmasti. Tata kofataa ei ole nskonnon vaikntus roi- 
not kokonaan kukistaa. Altaian tila on sorkea, arvonsa alhai- 
nen, melkeen elaimen. Monessa talossa kohdellaan varmaan 
kyvifi hevoista kymmenta kertaa leppearomasti. Eipi siis 
kuroma, jos vaivojaan virsissa valittaa. Naisvaen ei ole miti&n 
sanominen, perhemiehen kerran jotain maaratty& Pojalla, 
kerran perhemieheksi paJtstyaan, on taysi valta aitinsa ja 
slsartensa sek& veljeinsa naisten yli. Sattui nyt perhemies 
vaan olemaan tyly, silloin tiesit kyllin, mita talosta oli odotet- 
tavana. Eraassa Wen&enuskoisessa talossa oli vary pi&ssyt 
perhemieheksi. Amma (perhenaisen litl) osaai virsii paljo ja 



279 

elfei olhi halakas nilta ilmoittamaan, m«4ta oil riinomaa nHii 
varyn lasten pUrittimana, ettei saanut sanaakaan sauoneeksu 
Motden koullen ei ensinkiin uskaltawit ntita&n jntella, silli 
saao tyfln olisi selka saanut katkerasti palkHa. SelfeSsaunan 
riwlla taytyi t&wan 65 rootiaan nuiorin tehda tydta aauwsta 
iltaan, vavjn 15 vnotiaan tytfin laiskana p&ivftt pitkat lojaessa. 
T*mfBdisi& perhemiehia oli nsein. Katkera on n&hda* setnmoisia 
seikkoja, etenki kun saarat niin paljo pahaa aikaan. Mresa ef 
askonta lievita sydainen katkeruatta, sifn& on alinomainen tora, 
riila ja tappelu eli aiiiaki nurjuus ja napina. Tasea kobdassa 
Uudenki olevan syyn haettavan Suomen- ja Wen&enuskoisteit 
saureen eroitukseen, silla\ edellinen tottelee ndyr&sti, pttftfn 
karsimyksensa Jomalan antamana, j&lkim&inen toruu ja taistelee, 
niten riita on alinomainen. Lapset tat& n&hdess&ftn tulerat 
katkera sydamisiksi ja kiukknisiksi, miten nakevat vanhem- 
pafosaki olevan. 

T&ssa* mainltscmani ja raonet muut seikat, joista olisi 
pabmnlnen, ovat jo ennestaan usealle tntut, jonka tahden 
niist* en tarvitse puhua. Kukapa ei tuntene naiden kdybyytta 
ja paotteenalaisnutta; koka ei Wenaenuskolaisten kohtuutta 
raassa ja joomassa, jos nimittiin arki- ja paasto-pamaan kat- 
sellaan, mutta sen siaan ylellisyytta juhlina eli praasnikka- 
paivini, jonka paasto-ajan lopnttoa. Silloin han ei tied* mitt 
sydpi, mita jaopi. Jos laskettaisiin yhteen mita* jahlinaan vuo- 
dessa ylellisyyteens* kulattavat karttuisi knnki perheen osaksi 
jommoinenki samnia. Useampi perhemies sanoi esim. Pietarin 
eli lillan jnfalan neljana paivana kulnttaneensa ainaki 25 rnplaa. 
E!p& knmma, jos koluuki nitin summaUomasti, silla silloin pitta* 
talossa oleman ruokaa kaihille kurkkonn asti, parasta mita" 
emanta osaa ralmistaa; jaomaksi taas viinaa ja olutta, ettei 
sisaMlftkft&n pysy. Pietarin jahlaa pidetaan muutamissa kylissft, 
joibin tulee sommatoin v&en paljous toisista. N&mft pitavat 



280 

taae raorostaaa UHa» jnklaa, jolleln saavat palMta Pietartn 
jaklana aauUtsemaasa roat ja jnenat. Paitsi teisteta kylista 
talkita rieraita raritaan kaifckla eaan kylSn asukkalta, jotka 
sawrissa laamoiasa kulkerat talosta taloon. Nain neljft pftir&ft 
mftssfttessi mitis eikd ksln? Searaavana p&ir*n& el olekaan 
syOaristt ja jaominen on kafressa. Onneksi kaikekai on paaato. 
Njt elet&ftn, milen roidaaa — kaalHIa; muata ei saa lainaa- 
mallakaan. Snomeaeskolaiset eirit meaetft juklina, se»p& ttk- 
den sydr&tki noina paivin& vakiaaisea, vaikka halvan arreisea 
niokaasa. Ueeln rikkoo Wenililnen paastensa pykyyden Sao- 
nulaisen poyd&n &iress&, kekmeloissaaa kon nikee kinoa 
tarallista rnokaa sydrin. Toinen on aoli aatamaaa saadakseen 
rftki ilrektift, matta iuopa aattaa itsens& knokeasti: a Vet fig- 
tin raittiimmasU, ken sen ja sen niin ja niin monta kertaa, 
eikfin Jumala taoata suutoa. Jokainen tietitk viinan olevan vie- 
kittivin, etenki kan sen ylellist* naatintoa ei nrinft&n pldeUL 
tKuki jaopi raiaka saa», vastataan mittakian hapiatUL Jos 
rakaa on riuaa, kyll* knrkkaa kastetaan, silli paloviinan pnu- 
tetta ei ensinka&n ole. Joka kyl&ss& on viinaa myytar&ai. 
Valitettarinta on nahda kirkkoin sendoilla viinakanppaa pidet- 
t&r&n* Eip& kummeksimistakaan, jos Iakerissa* n&et kirkosta 
tullessa jaopuneita, kyllftpa a&itf nftet Soemessaki useassa 
paikassa. T&illa Snomessa taota pideta&n knitenki v*kink*ia 
kape&na, siella ei ensinkaan. 

Rakvas elaa vahaieen peltosarkansa viljasta, mntta kan- 
vaskos t&m&n anti ulottuu, semminki Kosentkinassa, missft pel- 
lot ovat buonot ja kuivan kiusaamat, Soikkulan pellot ovat, 
vaikka osittain korkeanioalla maalla, antavammat. NiHtya ei 
ole sanottaviksi, toisissa pellon pydrt&not ainoana heinft alana, 
silla kerrat ovat ne itselleen anastelleet. Orjain ja kerrain 
vallasta rapaiksi p&ftsneiden on niittyi vnokraaminen, jos jak- 
savat, jos eivat jaksa, saarat olla keinittii ja siis elokoittaki. — 



281 

Bktsiett ei ole pakawtetakaan kaikissa KosemMBan kyllsei* 
sillft terrain metsfet* saavat rtenja aiaoastaan. Paremnat pout 
orat ostossa. Toteilla kyiilla on omitniset metrtosuatensa. 
Seikkulalaialla on v&h& parempi metsisU, mvtta pant orat 
kaakaa vediltett&v&t. En tied* miten niu& raokat etfiislr&t, 
jos ei onnekseen Narvan ja Laukaan jokien suttla olisi paljo 
tyft-aasiota ja hyva rakan saalis; silla kisitftiss& ovat talk! 
typer&t. Toisissa kyliss* tehdaan jhta kalvainetta, muntamnssa 
pooastioita, totaessa aatnloita, ranki* j. n. e.; toisissa ei osata 
tefada ittttn nikilsta k*sitydt&; ei ole sepptt*), ei roH**n. 
Kaikki on astossa. Mill* kaikkea ostavat, sen eaavat jokfen 
saiUa. T*»*n tihden n&inki Narvasta jo ensi kyliftn taltuanl 
aaisten tekevin kaikkia miesten UitiL Kuimnastellen kysyln 
miehia, n&hdess&ni tyttftin kynUvan, karhitsevan j. n. e. Nam* 
olirat kaikki leivftn saaliissa. Monelia paremmin roivalla mie- 
kcttfc on alaksensa, joila kuljettaa halkoja ja moita puita Pie* 
tariin. Muatamissa ranta-kylissa ovat viime vuosina ruvenneet 
tarkaatamaan kalan pyynndn hydtyi; ei kanvan aikaa sitte oil 
t&m& aivan onto toimi. Lavansaaren ja Seitskarron asnkkaat 
kiyvat talvella Inkerin rannoilla pyynndllft, motta Itikerilalsilla 
ei olint varaa yksin&ftn eika taitoa ensinklftn verkon hankki- 
niaeen. Nyt ovat kylat, seuraten Suonialaisten esimerkki*, 
jhdistyneet hankklmaan yhteifiia verkkoja ja aaavat koko vuo- 
deksi sydd&kseen, toisinaan myymisiksikl. T&m& on varmaan 
aattava eiantoaan paremmalle kannalle. Ennen ei olint talvella 
mitiin hyddytt&vft* tointa, nyt tulee kalan pyyntft oiemaan 
anerena etuna. 

Nain ahtaudessa el&iss& ei ole kommakaan, jos Inkeril&i- 
nan on virkka hionnoltaan, ainaki paljo virkompi Suomalai- 



*) Koko matkalla en tavannut rauuta Scppaa Inkerissa, kuin Karl 
Wifyakaisen, Joroisieta muuttaneen. Han asui Witstinan kylassa Soikkulassa, 



262 

■faunme uoMua maan palkassa. Vlrkeala on soma ja tapa 
nahda, ken tama run ei ole viekknden virkeys, joka kaiteaki 
Uhtoo pyrkia niihinkl. Vakeranft rastustuksena on olkit ja on 
vastaki SuomaJainea rehellisyyteiis*. Wenaelta taodut sfirtfr- 
laiset orat pahimmat viekkanden Jevittajat Pubtaus on tfmh- 
dattava kohta. Tytdn silmat orat barvoin Jikaiset arkinakaan, 
sllli vetta on kyllin kairossa ja oma pUuttama rati! rippoa esi- 
Uinan nauhassa; onan katensa tekemai raatteet orat aina pah- 
Uat, eivatka kalliitkaan. Kaupungista ostama sininen pyha- 
kame ja lintit ovat kalleimmat. Helmensa ja hantunsa eiirjtt 
paljoa maksa. Puetpa nania pailles, pistat leppeat lippaset 
jalkaa8 ja pllotetnt kapakat saarillesi, kelpaako knjalle menna, 
eormin solkannapsotella, nuoria potkia viehatella. Tama on 
Karjalaisen tytdn ja nalsen pukn r UUnkat jos lisaamme. Iso- 
rilaisten kirjava pukn on kalliimpi ja rumempi. Taman kaikki 
tantevat Tissa johtnu mieleeni raita mainio Castren sanoo 
Ostjakilaisesta cmannasta: Var vardinna kan iiiom det akdna 
linnet (samoten on ta&llaki naisten paidat pHotetot koreasti) 
visa oss en elegant helgdagskostym, som hon sjelf forfardigat 
Den bestir i en fin, framtill dppen kl&desjacka, hvars fallar 
rundtombrlng skimra af perlor och tennsmycken. Tama sopH 
hyvin ybteen Isorilaisen noorikon puvun kanssa. Siina nyt 
vasta oli kaikellaista, mutta kuka ne kaikki niuistaa. Sen muis- 
tan etta rydtftraisen ympari meni tinalla tikotetta nahka vyd, 
paute; tasta riippul alas kaksi eli kolme kaatteretta, jossa 
heiiui helkkasi tinaiset, ympyriaiset kellykk&iset, eli ratsykkai- 
set. Kaattereet oil vat vaatteiset, pilutetut, soikeat, noin 4 — 5 
tnnman levyiset ja rippoivat melkein bameen helman tasalle. 
Taban jos panemmc ponasella pilntetun sapanan ja helmillft 
koristetat usnikkaat seka reng-aslintit ja niista riippurat sanret 
korvarenkaat, mitas ponttna edella mafnitusta parnsta? Omin 
kasin valmistama tamaki puku lienee ollut. Eroitus oli kuitenki 



283 

M«ri, cdelltaen oli Qstjakkilateen Siperiassa, iinli laa* fcori- 
laiaea Inkerissft* Mutta miten jo ennon smote, laktiestttoi jt 
matkaNani paotnin tietoa monesta somaasta asiasta, jotka aina 
•lieirat semmoisissa Iiikkeiss& tarpeelliaet. Mntta nyt sorrate 
aincestaiH. PHi tnainitakseiii, kuinka liopasta oli n&hda* neitoin 
kujalla oloa. Iloisempaa hetke& ei suinkaan voi toivoa, kuin 
■>ik* on nahdess& Inkerin tyttOin snnnuntaina eli jahlap&ivina 
loanaan jalkeen kokountovan kadulle (kujalle) laulamaan ja 
karkaamaan. Nyt lahtaan l&pi kyl&isen, iapi uulitsan utnlsen 
ker&ileni&in kaikki tytdt kokoon; sittekd iloa ulottuu. Vanhnk- 
set 9 miehet ja naiset, sekal pojat istuvat ikkunalla (tuvan set- 
n&n vieressft hiekka penkillk) ihaillen 2s& ja &iti tjt&rtft&n, polka 
mielens& vaivaajaa eli ilahduttajaa, nainut kaunista naorikettaan- 
Tit& nlottau, kunnes aurinko laskullansa ajaa leikitsi&t levolle. 
Wen&enuskoiset eivat lanla leikkiessafink&fin eni&n kaikin pai- 
koin paljo suomalaisia virsi&, jotka niio jontovat unofaduksiin* 
H&&- ja Itkuvirret ovat viel& arvossa n&ill& enemm&n kuin 
Suomenuskoisilla, Itkuvirsi* on vaikea kokoon saada, sill& ne 
elv&t ole kaikisti kahdella yhtalaiset, vaan kokin itkee miten 
osaa. Tati ei h&n tahdo mitenka&n ilmoittaa, sillft itkun pisara 
on silmissft odottamassa, jos vaan virren alkaa. Kaikella kokeel- 
lani en saanot enemp&& kun 24 itkuvirtta, neki sunrella tuskalla. 
H&it& n&in ainoastaan yhdet, neki pnolinaiset ja kftyh&t, 
sill& niit& ei pideta kes&llft, milloin kukaan ei tahdo antaa 
tyt&rtft&n paraalla tyd-ajalla, talven yli kerran el&tettja. Kul- 
tenki valitti eras vanha nainen nnoren suvnn hyljft&vftn vanbain 
tavat, menett&v&n kesSsi& paivia pulwiin, joita me vanhat 
pldimme ainoastaan Mikon p&iv&sU isoon paastoon (p&asi&iseen) 
asti. Vanhain tapain hylk&&mist&, koreilemista, ylpeilemistft, 
vanhosten ylenkatsetta j. n, e. valitti moni vanhus. H&Ht Kalli- 
vieren kyl&ss& pidet&Sn maiden kylain tavasta eroavaisesti, jonka 
t&hden nalsta annan kertomuksen enn&tettyini kirjoittaa. 



284 

Nftla vaillinabella kertouisella j&lkftdt hyrftati itoi 
Kosemktoaa Suoucaoskoiset, semmiaki Kalllvierel&lset. N&fes& 
n*in paljo hyv*& ja hnvittavaa. Niiden rauisti on mieless&ai 
pyayra. Silleen jiUikMt Wenfienkiaskolalset kyl&t Kosemkioasaa 
ja Saikkolassa. MieJeni pitiisi k*ymft&n vielaki kerran j&lkt- 
miisessft kappelissa, jos aikaa enemtnin olisi. 

Jos nyt Seura lihett&isi jonku kerailema&n runoja n&ille 
niaille, ei olisi Kuusmon naioen S&fttlnfilli Soikkalassa unho- 
tettara, jos tie sinae vet&isi. JMuilta en luale enft&B oleran 
paljo saatavaa siiaft seorakunnassa, joska ei Uudessa- ja Per&- 
kyl&ssft jotakolta. Edttksi Inulisin olevan, jos Seura IfthetUisi 
kohtaki keritliditft Inkeriin, jossa oiin monta paikkaa on k*y- 
n&ttt. KiyUhrit paikat olisirat Kaarostan ja Siestan valeisei 
kyl&t sekiLiissil&n seuraknnta, Nongorodin I&ftnin rajaa liki; ta&llft 
asao Herra Pastori Fenaanderin puheen mokaan pnhtaita Ayrfc- 
ndiUL Jos iarkoitakseksi asetetUisiin Kansa-tiedollisetki tut- 
klnnot, olisi hyr& LiissilHsU k*yd& katselemassa Novgorodln 
li&nfssi asavia Karjalaisia (Koreltsii) ja knljeskella pitkin 
Novgorodln ja Pietarien !&&nien rajaa Narvaa kohtl. EikOh&n 
Magisteri Slfidr ottasi kiyd&kseen tulevana kes£n& Kaarostasta 
Harjavallalla sekfi Hevaan ja Liperien jokien seudnilla Siestan 
likimailla. Se matka ei olisi liiao pitk&kft&n, ainoastaasa huvi- 
tnkseksi nelj&n, viiden riikon p&ivina. Jos Europieuksen sanat 
toteantuisivat, tolisi paljo lanlnja ker&tyiksi; semminki kan 
Mag. Slftdr on ennest&lin tyohtin taipunut, menis t&m& vilk- 
kaasU. JMatkansa ei maksaisi paljo mit&ftn, asaissaan Pieta- 
rissa, josta muatamassa tnnaissa p&isee Kaarostaan, roistft 
alotettara olisi. 

Hiukan mannermaalaisia Inkeriss& katseltaamme, olisi sana 
Suomalaisista, rotten Laraosaaren ja Seitskarron asukkalta 
Inkerissi kutsotaan, sanominen. Seitskarro ja Laransaari ovat 
vah&isii saaria. Matalat, toisin paikoin hiekkaset, toisin khri- 



285 

kot ramilkot ovat vaivaloiaet ntaalle p&ftsdlle. Pobjan puolella 
Seftskaartoa on ankkuripaikka ja laoteisellfe plftsev&t omat pie-* 
noset aluksensa suojaan. Lavansaarella makaavat aluksensa 
hyv&ssa suojassa kyl&in alia pobjan pnoldla saarta vah&isessi 
ja matalassa satamassa. JMolentmilla saarilla on roajakka. Mets&i 
ovat jemmoisetki , etenki Lavansaarella, miss& maan laatu on 
parempi; niiU ei saa haaskata, kun ovat aivotut mereH* mat*- 
kustavain suojaksi myrskyilla ja rajuilmoilla. Maata el ole 
pelloiksi ja niittyft on nimeksi. — Seitskarron luoteiseHa ran- 
nalla olevaan kolmeen kyl&ftn pyrkiessa' on oudolle oiva laflia 
solikoimigta ilveln ja karein valitse. Likeroui&ksi pa&stya' naet 
pitkin k/l&in rantaa vencen toisensa vieressa. Verkkovappei- 
taki naet kyllin; mutta missa verkot? Niit& ei voida t&iHft 
kay tt§&, kan rannat ovat huonot; ovatpa taliessa talven varaksi; 
toisilla ollaan mantereessa pyynndllft kesaMI&ki. Laskien vend* 
den ja vappeltten lakn karttuisi suureksi, t&han ei knitenkaan 
ole aikaa; onpa nionta muuta n&bta>&n&. — Heit&p&s silm&si 
kyl&lle, milt&s nayttaa? InkerisUi tulevalle, joka on taiponat 
nfikem&an huoneita molemmin puolin suoraa katna, pftittain sil- 
ken, on ontoa n&hda kyi£ss& ei vahintSkaan jarjestysta. Ran- 
nimmaislna ovat aitat, sitte mnut ulko- ja asunbuoneet hnlsKn 
baiskin, nurkittain, pitkitt&in, poikittain ja miten miss&ki, mel- 
keen miten pabanjuoninen poika viskaa puupalikoita, kun eiv&t 
mielt% tnyoten sovi aivottuun huvitushuoneesensa. NiisU ei 
kahta j&a yhtaSlIe pain. Asunbuoneiden ja muidenki naet ole- 
van sievempain ja kaikkeln huoneikossa kerralla rakennettuin, 
eika', miten Inkeriss&, yhden rakennetun silloin, toisen Ulloin 
mitt*k&&n perustuksetta, ainoastaan nurkkakivien p&alle. T&Jtllii 
ovat liuoneet tokevalla kivl perustuksella, nurkat siev&t ja 
katto tasainen. Maalle paastyS l&bdet kyl&an, mutta eip* ole 
hyva osata eteenpain; soluttelemalla kuitenki menee. L&hdet 
joataki solakasta, tuletpa — rikoille, jotka yhden talon asukkaat 



286 

lienev&t toisen kartanon, jos sitak&Sn on, kannfstukseksi helt- 
t&neet. Motta miksf jalkamiehen on solutteleminen, ajettanee- 
han heveisillaki? NHn sen luulisi, mutta on muistettava hevoi- 
sit ei sanoiksi ldytyv*nk&&n, eikft tarvittavankaan souresti, sill* 
kesttllft on vene saarelaisen hevosena, talvella taas ajavat 
apostolein hevoset asian*). — Mutta heftt&ka&mme kyl&in nlko- 
nUn hnonous, katsahtaaksemme huoneiden sisustaa, jos sfelli 
oMsi enempi j&rjestystft ja siivoa. Ulkon&6st& jos rupeat sis&iste 
siivoa p&&tt&m&&n, menet aivan v&SrM&n, sill& t&h&n jos mihln- 
ka&n sopinee, ei ole karvoihin katsomista. Heti porstuaan 
piastyftsi, naet sen lattian puhtaaksi, joka on hyva merkki; 
tapaan taltuasi havaitset seinain, nnnin, rahien, lavitsain, 
pdyt&in ja muiden kapineiden olevan ei ainoastaan nocttomain, 
johou on kynttil& syyn&, mutta puhtaiksi pestyin, lattian la'ais* 
ton ja liattoman. Niin kaikki katsahdettuasi rupeat tarkemmin 
siln&Hemft&n ihmisiaki, jotka jo taloon taltuasi kohtelullaan 
n&ytt&iv&t olevansa toisella kannalla, kuin milla entiset ystav&si 
manteressa. T&alla ei tarvitse vastata tnota karkeata kysy- 
mystfr: Mitfts haet, ja sopimatoin olisiki, t&&H& kun usein saa- 
daan nab da vieraita, jo ilia ei muuta tarkoitnsta ole taloon 
tulollaan, kuin paalleen suojan hakemincn. Jos olet jonku 
puutteessa, poistavat n&ma sen mielella&n, sill& itseki ovat 
olleet tarpeessa matkoillansa. Anomasi saat kohta, jos vaan 
on talossa, jospa kylass&k&an. Mit&s havaitset? puhtauden 
olevan yleisen; ainoastaan harvalla naisella likaisen hunnun, 
pesem&ttdmat vaatteet ja nuhrautuneet kasvot. Michet ovat 
samate puhtaat. N&kem&si todistaa siisteyden ja puhtauden 
palj© yleisemm&n tM&Ua olevan kuin useimmassa paikassa Suo- 

*) Samaten ovat Lavansaaren kolme, pohjaisella puolella saarta loy- 
tyvaa kylaa ahtaat, hiukan kuitenki valeammat. Lavansaarella on nimis- 
miestii ja mnutamia tullipalvelioita varten kaksinkerlanen kivi huone. Tasta 
lahtien on molempain saarien rahvas puheen aineena. 



287 

men manterella. Tftnifto n&htyftsi rapeat silm&ilem&an sfvJstjt- 
sens& bobtaa, josta et suinkaan heti vol mitaan pabentavaa 
sanoa, sill& kaikki pnbeensa ja kfytdksens&, josta taomittava 
on, n&ytt&rat erittafn siveaita. Tarkenimalla silmalla jos kaib- 
kea katsot, havaitset vaillinaisuuksia, joita olkonakti ja kohte- 
liaisnatensa kaikkia vieraita kobtaan peittelee. 

Merkilliaen on elantonsa. Kaiken hoidon seka bengelli- 
sissa etta maallisissa (t£ss& sanoin liiaksi; kylla n&iH&ki on 
Dunismies ja lakimrae) asioissa voipi sanoa omassa huostassaan 
olevae. Molemmat saaret kualuvat Koiviston seurakaataan, 
jonka papit ovat naiden hengellisina boitajlna ainoastaan nimebsf 
ja saalisten kantamalla. Onban tuossaki hyotya. Swuri lienee 
bjdtj rovastista kappeleffle, mutta ei suureropi hjOtj l&hde 
saarelaistllekaan papeistaan, jotka kayv&t taalla kaksi kertaa 
voodessa, kerran kumpiki, rovasti ja kappalainen. Pappi km 
triee saarelle lauantaina, kantaa cnsin saatavansa, jotka naytti- 
vU olevan pi&asiana, (n&inp& tehdaan mouallaki Suomessa; 
ahhah, voisaarnan olfn unhottaa; eipa olisi oUat suurta yahin- 
koa, sillfr nsein se on saadun voin taukaan), pitaa rippikonlon, 
ristii lapset, ottaa vaimot kirkkoon, hautaa ruumiit, saarnaa ja 
jakaa ehtoollisen seka tekeepi bengen b&dftssft muat t&rke&t 
toimitakset. Taman vuorokaudessa suoritettea, on h&n taas 
sonnantaina puolisen sydtyaan valmis labtem&an takasi. Toisi- 
naan tiytyy kuitenki ja&da" ydksi, mutta viran toimitukset eiv&t 
tata mnka t&rke&& palaamlsta saa est&a, jos vaan iima on vft- 
hinkfc&n mokasa. — Kammastellen kysyt: mitenkas b&n t&man 
vertaisella ajalla ennatt*& toimittaa kaikkia papin vhrkaan kuu- 
lavia tftrkeita toimituksia, miten nenvoa Jumalan pclkoon, miten 
siveyteen, miten muohun? Saniaa olen minaki kysynyt; ky- 
sympa viettki; kummalta t&m£ ainaki kuuluu ja tuntau. Miksi- 
klin maksavat Koiviston papeillc palkan, jonka edest* elvit 
kuitenkaan nrft&ftn hyotya saa! Ovatko berjat eUimia baonon- 



288 

pla, jotka Ikwlsil kyddytttaiseal&ftn saavat alnaki ruokaasa jm 
koitonsal Nimft saavat maksafaa palkioaoksi ainoaatfcao maa- 
iania alkonaisla toimituksia tekdyikai, jotka pappia vaatirat, 
mutt* jonka mooi pappi teklsi mnntamasta raplasta. Totiata 
kengellfatii kyfity* n&ista. ei isosti liene. Ektoollisea hyflty* 
kon esim. ei tarkemmin teroiteta, niio menn&&n alttarille tftyt- 
l&ftkseen kirkkolain vaatimusta mutta ei sis&Uiseatt kaipauksesta 
ja kalnsta* Jos taas joka tarritsiai lokdutuata, silloin ei ole 
sen antajaa, silloin saat ilman olla. Mitapi P*PP* ennitttt 
opetiaa ja neuvoa vuorokaudessa moaiea maiden tdittensi rin- 
aalla. Ei saiakaan mitft&n; eipa tutkistella kuostaansa uskottnin 
oppiakaan, sen r&kemmin opettaa. Sivistykaen, jumalisnoden 
ja lukutaidoe laita taalla on niin kyv&lla kannalla kuin makdol* 
lista, asian nlin ollessa. Jnmalan palvelustaki pideU&n kum- 
nallaki saarella joka pyka; silloin luetaan, veisataan ja teh- 
d*&n, eli ainaki olJaan tekevioSan, kaikellaiaet tarpeelliset 
temput. Mutta kakas n&it& temppuja tekee pappia ei ollessa? 
Rakvas toimittaa ei ainoastaan Jumalanpalreluksea, motta muutkl, 
ollen pappina, lukkarina, kouluopcttajana, sanalla saaoen kaiken, 
mink* papit, kylj&ten virkansa vaatiniakset ja palkkanaa pal- 
kinnon, laiminlydv&t. Oikein papin nimellistt on kaksi, silken 
vara-pappi ja sitteki vara-pappi j. n. e. aina viime miekeen. 
T&ssi maininnen Lavansaaren kirkossa k&yntini. Pykfc aamuna 
soitetaan, mi ten tavallisesti, menn&an kirkkoon, veisataan pari 
virtU, laetaan rnkouksia ja saarna jostakusta postillasta ja 
lopetetaan rukoasten luvulla ja veisuulla. Mutta veisuuta kunn- 
neltossamme emme tied*, missft menee, enoenkun kualemme 
kanttorimme kiljasevaa viimeaen sanan v&rsyssft ja alottaran 
oodeo v&rsyn. Ymp&rill&ni kuulen muutaman lukevan edellisU 
v&rsy* puolivfcliss&, (oisen jo seuraavaa samoilla paikoin. Nyt 
alottaval kaikki kanttorimme kansga nuden vfcrsyn. Hik& Umin 
stfcaaorron tekee, on kaokea kiljutafnen ja kilroittelo, knnki 



289 

koctellcssa toisen yli huntaa boilottaa. Taskin kahden kaolet 
yhdella aanella veisaavan; kaikkein kttrfnaapa et vol veisuok- 
sikaan sanoa. Tasta tuskasta paastaa pappimme, joka istnen 
lukkarin penkissa lukee rukoakset selki&sti, silla ne osaa ban 
ulkomuistilta, ja ropeaa latelemaan postfllasta saarnaa. Tassa 
kuuntelet tarkkaan jos tarkkaan, mutta etpa muuta paljo tasit& 
kufn Raamatun sanat ja niiden osoitenumerot, joita pappi ei 
enginkaan unhota. Kyllah&n sanat suusta tulevat koskea laske- 
van veden panbinalla, mutta eroitusta niilla ei ole. Vallmcrklt 
ovat liian pienia ennattaraaan pistaa silmaan naln sukkelastl 
lukiessa. Pysabdytaftn siis kaikissa moissa paitsi valimerkkein 
palkoissa. Saarnan loputtua tnlec knitenki kaikkein kummim- 
mat kuultavat — kunloitukset Kuulisitpa taman muualla kuin 
kirkossa, ei naurua puuttaisi, matt* onneksi kaulet nuo bulla- 
tukset kirkossa, miss* nauru on billittiri. Virren vedelty& 
loppuvat kirkonmenot. Lauma tyttaria lahtee lebterllta gem* 
moisessa viabkassa, jotta laulisi talen narkassa leirouavan. 
V&hitellen vabenee vaki ja kirkko jaapi rauhaan viikon pai- 
viksi. Valitettiin kuitenki varsinaisen papin ei olleen saarnaa- 
massa, josta syystft asaarna oil sekalainen, kuulutakset kum- 
malliset.t> Samallaisen rabvaspapin kuulin muutaniia viikkoja 
ennen saarnaavan Kosemkinan niemellft Kargalan kyl&ss&. Tam& 
toimitti rirkansa taitavasti seka saarnan ettft veisnon suhteen. 
Sita kummemmalle kuului Lavansaaren rara-papin sotku. Mai- 
ninnen yhdessa jaksossa eraasta toisestaki kylasta, Kallivieresta, 
Kosemkinassa. Taalla ei ollut kirkkoa, ei sen tapaistakaan, 
jonka tabden en ymmartanyt minne mentaisifn, kirkkoon kun 
sanottiio ment&r&n. Toisten senrassa tulin pirttlin, jossa oil 
joksiki hnono jarjestys; mutta minnutin mnutaman perasta oil 
tama muattunnt sulolsimmaksi Herran buoneeksi, jossa eras 
halHparta, kunnioitettu ukko alotti virren suloisella ftlnellft 
ja kaikki seurasfrat iavu tavulta muassa. Veisattua piti tama 
Suomi. 19 



290 

ukko postillaeta semmoisen, soloisesti ja selrasti esitclljn, 
aaarnan, etten ole monen varsinaisen papin kunllot niin mnka- 
rasti asetteleran sanoja paperistaan. Senrauksena oli syvh 
sydamellinea hartaas koko kirkossamme, mill* nimell* kotsunen 
Ulla hetkeilH t&ia tflrkea* tupaa somemmin kain Laransaaren 
rarsinaista kirkkoa, jossa kaydaSn tavan vuoksi, usein saadak- 
sees tnr«tlla ja mville nftyttaida. — Lnkutaitoa ja sen ediaty- 
mist& koitarat kyl&in ranbukset, pitien pyh&koulua, ja Laran- 
saareUa sen lis&ksi eris sokea, saYe& ja taftara mieg, joka 
mnntfunalla kopeekalla voodelta joksiki hyy&stl opettaa lapsia 
lukemaan. — T&mmdinen an n&iden tuhannen (Lavanoaarella 
600, Seitakarroasa noin 400) ibmisen heagellinen hoito. 

Nyt voimme sanoa syyn kohtellaisanteensa, ja ysUv&Uisyy- 
tens& vleraita kohtaan ei oleran haettavan sydtaen ja mielen 
sivistykseasS, mutta my6t*isessa\ liikkeessMan ja siita saadassm 
tavassa. Alituisilla maikoillaan kSypi ban Snoraet, Pietarit, 
Inkerit, Wirot ja kvka ne kaikki tletft&kaan. Tft&llft havaHaea 
ban ihmlsten ystavfillieyyden ja kolkkonden. Eipa tiedd milloin 
tuaii tuiskaapi hanen minneki. T*sta\ n&bee ban hyv&ksi pitta 
balkkia kotonaan ystftrini, saadakseen toisten tarpeessaan naotifa 
aamaa etua. Tama on tullnt tavaksi. Tavan ylenkatseella ef 
k&n tahdo vetfcfi pi Eileen pilkkaa ja nanroa. Talipa taloon 
Snomalainen, Wen&liinen eli kuka man, kaikille on raoka val- 
misna, feaikkia kaakee ban poydalleeo samalla kohteliaisnadelhu 
Ulkoiaisesii ei sits ole nrit&ftn moiUimista, mutta sis&UInen 
seikka ei ole niin kaunis ja ikana; mist&p& t&mft viimeinen oli- 
■ikaan saanut elaketta, mist&pii oikeaa juurta ja alknakaan? 
Tiettv&i kylb eroittaa hyy&n ja paban, oikean ja raarAn, 
joista gjlm&in edeasa pitarat tarkan vaarfn, nratta oilman rAl- 
tyttyft on toisia tuumia. Alinomaisena viehekkin& rehelliayyden 
rikkoon on baaksirikot, joita joka ruosi sattun. Turmeltn alas 
on joksisen aUmaterana; tata ei pideta minftin. T*a4& karttna 



291 

riitaa, toraa ja month anuria paheannsta. Ravetaan parjaamaan 
toiataan takasin pool in; toinen kokee palkita j. n. e. TjUrU 
tameloksen alku, rikkautuaeiden alnsten ryftriftminen, jos ker- 
ran tnlisi karkotetnksi, putoaisi varmaan pois monta mnataki vir- 
hea. Rahvas paastsi silloin stsallisen sireyden, rehellisyyden 
ja keskinaisen ystavyyden kauaiBle kannalle. Mielensa, kenran 
UirmeJlan ollessa, turmeltan enemntin ja enemmin myotaisesrta 
kaapasta ja ahtaasta elannosta, jotka aaattavat heita moneosa 
kokdassa ylenkatsomaan mainituita sis&Hisia omaisuuksia. Tar- 
peelliaen, vielapa vaJttamatdin tarre on siis omituisen ja vaki- 
nafsen papin saamti saarilleen. Tatna halo tantau jo vakin 
herAoneenki riisairamtssa ja ymmartafimmissa, jotka sanoirat 
ennen maksavaasa moninkertaisen palkan vakinatselle papille, 
joka heita vahakaan hyodyttatei, koin sytittavansft laiskoja, 
joiala ei ole rahintakaan hyfitya. 

Rahvaan raitiiutta ja sukkeluutta on tft§H& hapasa katsoa. 
Tahaaki on alvarit matkastuksensa aikuna. Ravinto on saa- 
tava ei kotona vaan rouualla. Rnoka on puoli elamaa ja ski 
hankkii kaki tavalla milla taitaa. Jo nalnitsin herosia beHli 
ei ole van, amUa eipa ok mvotakaan karjaa sanoiksi, niityn 
yAjjb kun vaivaa. Peltoja ei ole ensiakaan, paitsi vab&feti 
potaatti- ja tnpakkamaata. Meri on viljamaansa; tfcta mydtea 
koljeskelevatki ykta taitavasti ja vakarasti kuin sile&tE, peh~ 
meaksi muokattua peUoa. Saaren pojan ja neidon naet liuka- 
yan pienessa kaakalossaan niin hetterasti, etta luolwit sileata 
tannerta talhistelevan; niin taipuneet he ovat t&llft retel&E& 
aineella. SK& nljempi ja jajrkahtamaUftmaaipi on roios merea 
aaltojen ajamana. Pelko ei paina paataan, vaikka tunli tenia- 
rin Upaeia vyflryttelee. Vabiisella veneellaan nskattaa bail 
merea araralle aukolle, kiinnittal purjeitaan, taipumatteinam 
niita loyhdytellessa, toisinaan kokoonki' kaariessa. Se mies 
job matkan pfti**n ensin paasi tuimalla tuulella, viimaisella 



292 

vihnrilla. Tama istau pOyd&n paassa, raikka naoriki, pilkaten 
toisten kdmpelyyttfi ja pelkoa. Hurjuudessaan on toisioaan 
ollut roenettaa henkensa, matta tfita ei pideti pahana min&&B, 
ainoastaan urhoollisaoden osotteeoa. Nftin taipnvat nama taita- 
riksi merimiehiksl. Nain liikahtaa luontonsa, jarkensa* tulee 
sakkelaksi ja tajukkaaksL Han ei makaa, jos tuntee toulen 
snannille p&inkiin pahalteleran. HanesU ei suinkaan vol sa 
ooa, miten koalin er&an mainitsevan Suomenime etel& rantalai 
sesta: Tuoll kan pikkasenkaan pistaa vastaseen, laskee ban 
ankkurin pohjaan, paneutuu kyljelleen eika vairaa itseft&n mi- 
hink&&n moaliun kain jolloin kulloin tdllist&ma&n, josko tooli on 
mennyt mydt&seen. Sen onnellisesti tapahtoneen nahty&ftn, 
odottelee vielaki pooli paiv&&, jos tooli on seisovainen ja nyt 
vasta laskee laivansa liokomaan. — Saarelainen ei tee niin. 
Vastasessaki ban voovaa, jos ei tooli aivan ankara ole, mois- 
tuttain: Voovaa varis rastatooleen, micson onnehen korakan. — 
Hiukka olisi sanottava Saarelaisten keskinaisesU el&mast&, par- 
jaoksista toisiaan y. m. m. matta ei anna aika myoten. — Ker&f- 
lemaini luku on: 230 laoloa, 41 haavirtta, 35 eri tiloissa lau- 
lettaraa eli luettavaa, 24 itkorirtta ja 51 autta rirtta, seka 50 
edellisten toisintoa; moutama sananlasku ja anroltos sek& jofta- 
kuita minulle tontemattomia sanoja. Kymmenkanta satua annan 
viela Seuralle puhtaiksi saataani. — Kirjoitin 30 Hyppi&in 
virttaki, matta en tieda mita niilla tehnen. 

Tahan lopetan kertomukseni vaillinaisen. Elkddn kon- 
nioitettu Kirjallisuoden Scura pahastoko, etten enenip&t* toi- 
mittanut. Mita ymmarsin ja taisin, sen teln, palva p&ir&lt& 
muistellen: Anna armias Jumala sitft mieltt minoo paabaio, etten 
huomena katuisi toita tamanpalvaisia. Kiitt&in Kirj. Seuraa 
entisesta Ioottamoksesta, sulkeun sen tulevaanki moistoon. 

Helsingissa Helmikuun 2 p. 1859. 

Ja»ko EiftnlteUL 



Soomalaisen kirjallisuuden seuran keskus- 
telemiset 18?59— 18^60. 



Huhtikuun 6 paiv. 1859. 

Ilmoitettiin talleiksi searaavat lahjat: keis. Senaatilta: 1. Berattelse 
om Finlands skogar, Helsingfors 1859, 2. Manufaktur-direktionens 
arsberattelser fb> £ren 1842 — 1857, 8 vihkoa; provessori Paul 
Bug&tilta Pestissa: Magyar pelda beszedek es jeles mondasok etc. 
Dugonics Andras, Szegedin 1820; Suom. tiede-seuralta : Bidrag 
till kannedom om Finlands natur och folk, l:a och 2:a haftet, 
Helsingfors 1858; saarnaja A. Lindmanilta: afskrift af nagra an- 
teckningar fran 1753 och aldre dokamenter rorande Raseborgs 
vestra pros ten*, kasikirjoitus ; maisteri Ahlqvistilta: 1. Eine karze 
Nachricbt fiber das Wogulische yon A. Ahlqvist, 2. Ethnogra- 
phische Schrlderung der Wogalen von A. Ahlqvist, Petersburg 
1858. 

Esimies ilmoitti etta provessori Kellgrenin Ieski, miesvaina- 
jansa saannon makaan, oli Senralle lahjoittanut yksi tahatta (1000) 
ruplaa hop. kaytettavaksi, erinomaista ehtoa mainitsematta, Seu- 
ran tarkoitusten avuksi; josta mainiosta lahjasta kiitoskirje Seuran 
puolesta oli provessori Kellgrenin leskirouvalle lahetettava. 

Rahastonhoitaja ilmoitti nimittamattbman lahjoittajan Suoma- 
laisten naytelmain kilpapalkintoonsa lisanneen 50 ruplaa hop., 
ynna sen myota" saatain, etta lahjoittaja itse pranttiin toimittaa 
palkinnon ansainnutta kirjoitusta. 

Paatettiin haettavaksi julistaa matkaraha runokeraamiseen 
Inkerinraaalla ensi kesSna. Matkarahaa ma*3rattiin 100 rupl. h. 



294 

yhdelle matkamiehelle, mntta 150 r. jos kaksi ybdistyisi samaan 
matkustukseen; balalliset tarjoosivat esimiehen tykona ennen 3:a 
pftiv. toukokanta. 

Maisteri Tikkasen esityksesta* paatettiin etta" Seuran kustan- 
tama Kaopion lSanin kartta oli uudestaan piirutettava ja jarvien 
nimet mahdollisnutta myoten itse karttaban kirjoitettavat. 

Saati rahaston hoitaja Sen ran eteen taman kuukaus kerto- 
muksen: Inkomst: Ledamotsafgifter af skoll£raren K. G. Leide- 
nius, stud. F. F. Ahlman, stud. J. Krobn, magister Valfr. Alf- 
tan, mag. K. A. Sloor 30 rob., ftrsaldt boklager genom C. R. 
Lilius 2 — 20, Fr. Lund 21 r., G. L. Soderstrom 33 r., gamma 
86 — 20. Utgift: bocker inkopta for biblioteket 6 — 60, ett halft 
ars byra for arkivrummet 22 — 50, summa 29 — 30. Behallning 
den 6 april: 909—29. 



Toukokuun 4 paiv. 1859. 

Ilmoitettiin seuraavat labjat: provessori LdmtroHUa: h A 
Magyar orvosok es termeszetvizsgalok beszterczebanyan tartott bar* 
madik nagygyules6nek Munkalatai. A gyules megbizasabol kiad- 
tak Bugat Pal es Flor Ferencz. Pesten 1843, 2* A Magyar ta- 
dos tarsasag alaprajza es rendszabasai, Pesten 1831, 3. Trattner 
J. M. es Karolyi Istv. Magyar Nemzeti kalendariom 1829, Pes- 
ten, 4. Kozons6ges kortudomany. Tanitvanyai szamara szerz6 
Bugat Pal, Pesten 1830, 5» Tapasztalati termeszettudemany. Tschar- 
ner boldogbul forditva Bugat Pal, Budan 1836, 6. A vegytan 
alapvonatai mindennemtt ifjasag szamara szerz^ e"s oskolai kony- 
vul hasznalja Sadebeck Moritz, Pesten 1843; provessori P. Bu- 
gatilta: Termeszettudomanyi szohalmaz o fblsege kegyelmes kira- 
lyunknak ajanlva Bugat Pal, Budan 1844; provessori Becker vai- 
najan perillisilta : 1. Lexicon Finnicum auctore G. Renvall, ja 2. 
Finska sprakets grammatik af J. Juden, molemmat prov. Beckerin 
muistutuksilla varustetut; lehtori Aschanilta: Euklideen aJkeisU 
kausi ensimaista kirjaa eli tasapinta-mitannon oppi, Suomensi P. 
Aschan, Kuopiossa 1859; kappalainen Falleniuksella: vanha Suo- 
malainen kasikirjoitus ; kappalainen Jlmbergilta: 1. Dagbok for fdra- 
ren Lundgren 1808, 2. Lokalax kyrkostammoprotokoll den 9 okt. 



295 

1808 kasikirj.; koulaa opettajalta Leidenwkselta: 1. Job. Scbefferi 
memorabilia Sveticae gentis exempla, Hamburg 1687, 2. K. Ale- 
xanders-universitelets matrikel af A. J. Palm, Hfors 1843, 3. 
Statuter for K. Alexanders- universitetet, Hfors 1852, 4» Testa- 
mentariska forfattningar om stipendier, Hfors 1832, 5. Rattegaogs- 
handlingar emellao J. Cbr. Haggstrom ocb G. 0. Wasenias, Hfors 
1842, 6. Sveriges hugsta valstaod bygdt uppa en oeconomisk 
grundval af A. G. Dabre, Stockholm 1738, 7. Afhandtiug om 
eldslackande amnen af N. Nystrom, Norrkftping 1793, 8. De loco 
quo appulerit Birgeras Dux, auct. G. Rein, Hfors 1833, & yksi 
hopia raba; kauppias Star kilt a: 1. Bibeln pa Svensko, Stockholm 
1709 (def.), 2. Tankar om frihet i bandel af M. Tjeder, Abo 
1826, 3. Geografi for ungdom af D. Djurberg, Sthlm 1781, 4. 
yksi hopia raba; viskaali Baarmanilta: 1. Rechtglaubige Lehre 
oder cbristliche Theologie von dem Jeromonach Platon, Riga 1770, 
2. Nojsamma aftonstunder af £. P., ofversatta fr&n Danskan, 
Westeras 1772, 3. Kristlig reUgions-larobok af H. G. Zerrenner, 
ofversatt af G. Domander, Abo 1805, 4. Ciceronis orator, Upsala 
1736, 5. Anvisning till igenk&nnande af Cholera, ofversatt af C. 
F. Gylling, Hfors 1831, 6. Sorgetal ofver kejsar Alexander I af 
J. F. Vallenias och A. G. Sjbstrom, Abo 1826, 7. nelja hopia ja 
kolme vaski-rahaa ; postimestari Petuchoffilta: 1. Deatsches Stock- 
holmisches Gesangbach, Sthlm 1757, 2. Nya allmanna historian 
(Hallenberg) Band 1. Sthlm 1782, 3. viisi vaski-rahaa; varjari 
Lonnbcckilta: 1. Phaedri fabler med Sv&nska anmarkningar, We- 
steras 1781, 2. yksi hopia- ja viisi vaski-rahaa; kultaseppa Lih- 
rilta: Hushallsmagasin af L. V. Rotbof, Skara 1762, 6 hopia- ja 
1 vaski-raha; konsnli Hultmanilta: 16 hopia- ja 6 vaski-rahaa; 
kauppias SjodahlUta: 9 hopia-rahaa; laamanni Norrminilta: 3 
kunnia- ja 4 hopia-rahaa; ruunuvouti Holm ilia: kasarivaskinen 
kotelo, jonka kannen paalle on piirretty kalenteri ja vuosilnku 
1582; rouva Torellilta: 25 rupl. hop.; kauppias Hackmanilta: 
10 rupl. hop.; kirjakauppias Edlundilta: 10 rupl. hop. 

Ynna mybtaseuraavan kirjeen kanssa Seuran asianajajalta 
lukionapulaiselta Rosendalilta, luetettiin kuultavaksi Turun hovi- 
oikeuden paatos 6:lta p. huhtik. 1859 Seuran valittamisesta Hel- 
aingin raastuvan oikeuden vaatimusta etta leipuri Blombergin tea- 



296 

tamentti piti katettamaan karttapaperilla 9 rupl. 88 kop. arvosta; 
nain se p&atfts: K. Hovioikeas on kasittaoyt Saomalaisen kirjalli- 
SDuden seuran ei taottaneen esiin syyta* valittamassaan raastnvan 
oikeuden pMatdsta mainitan sahteen, johonka sillen paattyy. Se 
karttaraba siis maaYattiin maksettavaksi, ja testamentti tavallisessa 
jUrjestyksesssi vastaki valvottavaksi. 

Esimies mainitsi nelja hakiaa ilmaantaneen annettavilie matka- 
rahoille, ja paatettiin heista ylioppilaiset H. Th. Tallqvist, And. 
Tdrneroos ja F. A. Saxback kukin saavaksi 80 rapl. eli kaik- 
kiaan 240 rapl. hop. matkastamiseksi runokeralia Inkerinmaalia 
kesakautena. 

Evesti 0. Farahjelmin Seuralle lahettamain kilparahan sah- 
teen paatettiin, etta" niista asetettaisi yksi ainoa 150 h. raplaa 
kilpapalkinto kirjoituksille katovuosien ja naljan estamisesta, ja 
maar&ajaksi kilpakirjoitusten sisaan antoon madrattiin 1 paiva hel- 
mikoota 1860. 

Jolkaistiin akatemialaisen Honfalvyn nain kualuva kirje: 

„Die Auszeichnung, welche mir die Hochgeehrte Liter. Ge- 
sellschafl dadarcb erwiesen, dass Sie micb in die Reibe der tie- 
dustus-jasenet aafgenommen, and za folge dessen mit einem kut- 
samas-kirja beehrt hat, — Uberraschte mich freudigst, weil ich 
darin die Moglichkeit der Erftillung eines langst gehegten Won- 
ches ahnen darf. 

In der Geschichte der Menschheit ist wohl die Gliederung io 
verschiedene Nationen eine sehr merkwurdige Thatsache, die nar 
darch eine noch hohere ubertroffen wird, namlich die Verwandt- 
schaft der Nationen unter sich. Die Individaen haben einen dop- 
pelten Ursprong, einen leiblichen von den Altera, und einen geis- 
tigen, von der Sprache, darch die der erwachende Geist erst zum 
individaalen , and dann zum nationalen Bewasstsein gelangt. 
Das Band, welches die Nation als ein, von andern gleichen, ab- 
gesondertes Ganze darstellt, ist die Sprache, die Tragerin des in- 
dividualen and nationalen Bewasstseins. Schon von diesem Stand- 
punkte aus ist die Sprache eine vorztiglich wichtige psychologische 
Thatsache. Nun aber haben gewisse Nationen, die beatigen Ta- 
ges weit von einander getrennt sind, ein verwandtes Band, wenn 
ihre Sprachen verwandt sind. Solche verwandte Nationen bilden 



297 

demnach eine hdhere, ttber die einzelnen Nationen hinausgehende 
Einhett; and deren Wesen und Geschicbte in der Sprachver- 
wandtschaft zu erforschen, ist wobl eine der erbabensten psycho- 
logischen Aufgaben. 

Die Snomalaiset und Ungarn gehoren zu einer solcben ho- 
hern Einheit, denn sie sprechen verwandte Sprachen. Wir ha- 
ben neben den grossen arischen (indo-germaniscben) Volkern, so 
gut wie sie, anch eine Aufgabe, zu erforschen: ttber welche Vdl- 
ker erstreckt sich unsere Verwandtschaft (die wir altaische nen- 
nen mogen)? was ist das innere Wesen dieser grossen Einheit, 
das heisst, worin bestebt das Wesen der altaischen Sprachen? 
Und diese Aufgabe fallt uns, den Snomalaiset und Ungarn anheim; 
sie ist unsere gemeinschaftliche Aufgabe. Dass wir durch die 
Losung derselben ein grosses, bisher theils leer gelassenes, theils 
unbeachtet gebliebenes Blatt der Geschichte der Menschheit mit 
Inhalt anfiillen und hervorheben werden; so wie, dass wir eben 
dadurcb auch manche Vorurtheile, welche seitens der arischen 
und semitischen Sprachen-Gelehrsamkeit genahrt, oft genug grell 
auftreten, berichtigen werden: das ist die nachste unausbleibliche 
Folge unseres gemeinschaftlichen Strebens. 

Jedoch als Yorbedingung dazu erscheint mir die Nothwen- 
digkeit, dass die Suomi-sprache bei den Gelebrten Ungarns, und 
die ungarische Spracbe bei denen in Finnland, Gegenstand ern- 
sten Studiums werden. Meine geringe Thatigkeit im Schoosse der 
ungariscben Akademie und ausser derselben ist nun darauf ge- 
richtet, die Kenntniss der Suomi-Sprache als unerlSssliche Bedin- 
gung der ungarischen Sprachgelehrsamkeit zur Gel tang zu brin- 
gen. Die Hochgeehrte Finniscbe Lit. Gesellschaft wird gewiss Ih- 
rer Seits ein gleiches Streben fttr die ungarische Spracbe bei 
den Gelebrten Finnlands untersttttzen. Dadurcb wird nach und 
nach eine gegenseitige Verst3ndigung angebahnt, welche dann die 
gemeinschaftliche Losung der oben erwahnten Aufgabe verwirk- 
lichen wird. Die Hochgeehrte Lit. Gesellschaft hat dazu den er- 
sten Schritt gethan, indem Sie mich in die Reihe lhrer auswar- 
tigen Mitglieder aufgenommen. Ich kann meinen Dank fUr diese 
Auszeichnung nur dadurcb bethatigen, dass ich urn so eifriger 
mein Ztel verfolgen will ; — und dass ich die lobenswerthe Wirk- 



298 

samkeit der Hechgeehrten GeseUgchaft, dor wir bereiu die Kale- 
vala, die Kanteletar, die Saomen kansan satuja ja tarinoita a. s. 
w. verdanken, unter meineo Landsleuten immer mehr and mehr 
bekannt machen werde". Paul Hunfaluy. 

Vuosijuhlassa valitut revisorit ilmoituttivat seuraavaista tot- 
kiekertomusta : 

„Uodertecknade, af Finska Litteratursallskapet uUedde att 
for aret granska dess kassa, bibliothek och boklager, fa om dea 
verkstallda granskningen afgifva fbljande berattelse: 

Kassan bar under 4ret varit yardad med all omsorg, och 
mot rakenskapernas riktighet bar ingentiog funnits att anmarka. 

Bibliotheket befinner sig i den meat tillfredsstallande ordning. 

Dei i sallskapets forlagsrum inneliggande boklager bar ej 
heller lemnat tillfalle till ndgon anmarkning. Hvad af lagret hos 
bokhandlarae utestar, till&ter icke no begagnade bokforingssatt att 
i detalj kontrollera. Vi fa derftre i sallskapets intresse uttrycka 
den onskan, att bokforingen, om mojligt, for framtiden m&tte stal- 
las sa, att densamma gifver en fifversigt af dot hos hyarje bok- 
bandlare befintliga kommissionsfftrr&d af hvarje sarskiid artikel. 

Helsingfors den 4 Maj 1859. 

Carl Gust. Borg. Aug* Schauman. 

Kan iso joakko Seuran aikakantista kirjaa Suomea oli myy- 
mat&nna, paatettiin yuosikertain 1846 — 1855 hinta alenettavaksi 
40:teen hop. kop. nios, seka ainoastaan 500 kappaleo painos lata 
aikakautista kirjaa laitettavaksi. 

Saostattiin lehtori Borgin esitykseen, ett& yhteinen oppilais- 
kirjasto lahjaksi saisi mnutamia tarvittavia Seuran toimittamia kir- 
joja, seka vastakin yhden kappalen jokaisesta Searan kustanta- 
masta. 

Rahaston hoitajan kaukauskertoma: 

Inkomst: ledamotsafgift och g&fva af handlanden W. Hack- 
man 10 rub., och bokhandlaren G. V. Edlnnd 10 rub., ledamots- 
afgifter af fru Mathilda Polen, brukspatron Konstantin yon Fie- 
audt, v. haradshdfding H. G. Snellman a 6 rob., 38 rub., for- 
§41dt boklager genom C. E. Barck 22 — 50, summa 60—50; ut- 
gift: bocker inbnudna for bibtioteket 20 — 15, diverse utgift ge- 



299 

nom sekreteraren 3—90, lamma 24 — 5; behallning deo 4 maj: 
945 — 74. Dessotom har af de s&som gafva den 6 april influtna 
1000 rub. s. blifvit bildad Kellgrenska fonden, och denna utlk* 
nad mot 6 proc. ranta i medlet af april". 



KesUann 1 paiv. 1859. 

Viimeis toakokuun 4:n pair, poytakirjan korjatessa, kan 
evesti O. Farahjeim viel&kin oli l&hettanyt 50 rupl. h. lisaan pal- 
kintorahoiksi, 5: teen §§:n lisattiin: etta* palkinto kilpakirjoitaksista 
katoyoosien estamisesta, kirjoitusten kelvollisuatta mydten, olisi 
asetettava taikka ybdeksi 200:ksi, taikka jaettava kahteen: srau- 
rempi 150, vahempi 50 ruplanen palkinto, seka etta kehoitas kil- 
pailemiseen ntista* nain asetetoista palkinnoista sanomissa julis- 
tettaisi. 

llmoitettiin searaavat lahjat: provessori Becker vainajan pe- 
rillisilta: 1. Sota artikelit 1683, Turossa 1786, 2. Neuvoja pella- 
van raokkojille C. G. Bockeriltli, Turassa 1822, S. D. Morten 
Lather ucceb katekismasas, Kristianiast 1837, 4. Vanbaio Sao- 
malaisten sananlaskut (H. Florinas) Turasa 1702, 5. Grammatica 
Lapponica, H. Ganandri, Holmiae 1743, 6. Grammatica Estho- 
nica edid. J. Hornang, Riga, 7. Saom. kirj. searan Wiipurissa 
asetukset, Wiiporissa 1846, 8. Huonenhallitaxen neuvoja, 2 side 
Turasa 1802, 9. Abes ja Iokkam girje, Kristianiast 1837, 10. Ju- 
tut J. P. A. Snellilda, Suomexi kaandgnyt H. Chytraeus, Turasa 
1817, 11. Asianajaja, Wiiparissa 1847, 12. Jumalan lasten kay- 
minen armo-istaimen tygd, P. Hersleb, Vasa, 18. Anmarkningar 
vid C. J. Holms Anteckningar ofver falttiget 1808, af G. Adler- 
ereatz, Stockholm 1836, 14. En bok om Sveriges krig 1609 — 
1718 utan titelblad, 15. Geschichte Ehstlands von J. C. P. Wil- 
b'gerod, Reval 1814, 16. Orationes panegyricae Academiae Abo- 
ensis 1811, 17. Disp. de comitatu Raseborgensi a R. v. Becker, 
Helsingforsiae 1833, 18. Ad recensionem ballarii Romano-Sveo- 
gothici accessio edid. H. G. Porthan, Aboae 1797 — 1801, 19. 
Finska adelns historia, disp. af J. F. Vallenias, Abo 1827, 20. 
Abo stiRs herdaminae af C. H. Strandberg, Abo 1834 (def.), 
21. Bidrag till kftnnedom af Fiolands mioeratier af N. Nordep- 



300 

skidld, Stockholm 1820, 22. Fbrfattningar om stipendier, Helsiog- 
fors 1846, 28. Anmarkningar till Finska bibelofversattningeir af 
G. Geitlin och M. Akiander, 24. Gymnasi ja koulu-jarjestys 1843, 
HelsingissS, 25. Reglor for rotehallare vid Indelta Finska skarpsk. 
batalj., Helsingfors 1856, 26. Stadgar for lifranteanstalten i Abo 
1857, 27. Studentkataloger for hostterm. 1819, 21, 23, Abo, 28. 
Underrattelser Mn Finska hushalln.-sallsk. baft. 8, 9, Abo 1819, 
20. Redogorelse for Finska hushalln.-sallsk. goromal 1797 — 1816, 
80. Fdrteckningar ofver Finska hush.-sallsk. ledamoter 1798—1823, 
8 spridda haften, 31. Finska hush.-sallsk. stadgar 1799, Abo, 82. 
Betankande om Ahlmanska skelorna (def.), 83. Om Ahlmanska 
sockneskolornas tjenligaste inrSttning af J. Tengstrom och J. Bons- 
dorff, Abo 1804, 34. Nagra ord for vafverskor af C. C. Bdcker, 
Abo 1823, 35. Mythologia Fennica af Chr. Ganander, Abo 1789, 
interfolierad och med anteckningar af R. v. Becker, 86. Kort be- 
rattelse om J. R. Patkalls ddd, mscr. 87. Underdanigt valkommen 
yttradt i ett tal ofver prins Fredrik Adolfs fodelse 1750 af J. 
Helsingius, mscr.; Suomen laakinta-seuralta: Finska lakaresallska- 
pets handlingar, 5:e bandets 1, 2, 4 hafte, 6:e bandets 2, 4 
hafte, Helsingfors 1853 — 57; kirjakauppias J. F. Lilljalta: 1. 
Geografisk och historisk karta ofver Finland, Abo 1858, 2. Atlas 
ofver alia verldens delar, ofversedd af T. T. Renvall, I— III. Abo 
1855 — , 8. Portratt af Ad. Iv. Arvidsson, 4. Uskon harjoitus 
aatuoteen jonka alosantannt on A. BjSrkqvist, Turossa 1858, 5. 
Finlands kyrkohistoria af G. F. Helsingius, del. I. Tavastehus 
1855, 6. Ensimaiset alkeet ihmisknnnan historiassa kirj. G. G. 
Bredow, mukaillut T. T. Renvall, suom. Tnrnssa 1858, 7. Oppi- 
kirja lnontotietehesen Berlinilta, Saoment. H. G. P., Turussa 
1859, 8. Suomen historia, suomentanut G. C, Turussa 1858, 0. 
Ajantieto Turun kaupungista, Turussa 1857, 10. Forslag till folk- 
skolor af F. v. Knorring, Abo 1857, 11. Ny larobok i nutidens 
geografi, Abo 1858, 12. Naturkunnighet for skolor af G. H. Schu- 
bert, dfversattning haft. 1. Abo 1858, 13. Nelja koulu-sisarusta, 
Suomennus, Turussa 1858, 14. Suomalaisia uuteloita, l:n vihko, 
Tor. 1858, 15. Uskovaisten lohdutus, saarna kirjoittanut E. Lit- 
zell, Tur. 1858, 16. Handbok for resande i Finland, Abo 1858, 
17. Krinolin-boken, baft. 1. Abo 1858, 18. M. Lutheruksen va- 



301 

hainen katekismus ja osoitus sen kasitykseen, Turussa 1859, 19, 
M. Luthers lilla katekes jemte anvisning att fdrsta dess innehdll, 
Abo 1858, 80. Pjhan raamatun historia kirj. Hiibner ja lisannyt 
J. F. Akerblom, suoment. E. 0. Stenberg, Torussa 1859, 21. 
Latheraksen vahan katekismuksen selitys 01. Svebiliakselta, Tar. 
1857, 22. Suomalainen virsi- ja evankeliami-kirja, Tar. 1858, 
23. Fdrskrifter, Abo 1859, 24. Almanach for 1859 med plan- 
cher. 25. Lasning for folket N:o 3—6, Abo 1858, 26. Lukemi- 
sia kansalle N:o 71 — 101, Tarnssa 1858 — 59; Ruotsin tilastolli- 
selta virastolta: Statistiska centralbyrans berattelse for aren 1851 — 
55, andra afdelningen, Stockholm 1859; Keis. Senaatilta: Ker- 
tomas Saomenmaan metsista, Helsingissa 1859; katteini G. Alf- 
thanilta: Saomenmaan tilaston selittava Venajan kielinen kirja, 
Petersburg 1859; raakin isannalta Frenckellilta: 1. Kristillinen 
kirkkohistoria, K. G. Barlb kirjoittanut,' Suomennos, Helsingissa' 
1859, 2. Mita raamattu on? kirj. I. C. Ryle, Veananen suomen- 
tanut, Hels. 1858, 3. Ovatko syntisi anteeksi annetat? 1. C. Ryle 
kirj. Veananen snomentanut, Hels. 1859, 4. Aamn- ja ehtoo-har- 
taoden harjoitaksia C. C. Starmilta, Soomentama, Hels. 1859; 
Iisentiati Tikkaselta: Vakilavon ja asukas-vaiheiden snbteita Sno- 
messa, disp. Hels. 1859; valtaneuvos Schiefnerilta: Das Inland 
N:o 13, 1859; koulan opettajalta Lcideniukselta: 1. Horatii liber 
de arte poetica, Abo 1810, 2. Om Finska folkvandringar af J. 
A. Lindstrom, Abo 1848. 3. De christnas tro, larobok af CI. 
Harms, of vers, af J. Ekelond, Stockholm 1819, 4. Larobok i kri- 
stendomen af N. J. Sundias, Land 1800, 5. yksi hopia raha; 
kanppias Yleniukselta: 1. Versnch einer slavischen Mythologie 
von A. Kayssarow, Gottingen 1804, 2. tfber den Galvanismus 
als Heilmittel von G. Crusell, Petersburg 1841, 3. Disciplina mo- 
ram auctore Kanhardt, Abo 1829, 4. lntressentrakning af B. A. 
Ohman, Hels. 1830, 5. Tietoja yhteiselle kansalle myntti-lajista 
Hels. 1840, 6. kuusi vaskirahaa; kappalainen Valleniukselta: 1. 
G. Nettelbladt, Iteratam ad eruditos alloquium, Rostochii, 2. Aboa 
restaarata sive A. Stiernmanni Aboae literatae continaatio, mscr. 
3. Anvisning till bocker hvaratur Loccenii gamble handlingar rat- 
tas och forokas ma, mscr. 4. kaksi kirjalaetteloa , kasikirj., 5. 



302 

tukku kirkoUisia kirjelmia* 1500- ja 1600:sta v. vanhana kopiona, 
jostakusta kirkonarkistosta. 

Kan sopimattoman ajan vuoksi nimilistoja ei viela ole voitu 
toimittaa maistopatsaan hankkimista varten Porthanin haudalle, 
rautta sen maistopatsaan teko kaitenkin jo aikaa oli aljetta, paatti 
Seura, provessori CygnaBuksen esitysta myoten, etta toimituskun- 
nan j2senet omaan nimeensa siihen tarpeesen lainaisi 2000 h. 
rap]., matta Seura menisi takaukseen siita lainasta. 

Rahaston hoitajan kuukauskertoma : Jnkomst: Ledamotsafgift 
och galva af fru Gh. Torell 25 rb. Utgift: Losen for ett Abo 
hofrfitts utslag 1 — 20, bokinkop ftr biblioteket 1 — 80, reseunder- 
sted at studeranderne F. A. Saxback. Th. Tallqvist, A. Tdrneroos 
240 rub., gumma 243 rub.; behallning den 1 Jnni: 727 — 74. 

Sjyskunn 7 paiv. 1859. 

Ilmoitettiin seuraavat lahjat: Keis. Senaatilta: 1. Underdft- 
nig berttttelse om resoltatet af undersokningar betraffande orsa- 
kerna till fiskens aftagande i Finland, Hfors 1859, 2. AJamainen 
kertomns mihin paatdksoen on tnltn syiU kalain vahenemiseen 
Suomessa tutkittaissa, Hfors 1859, 50 kapp.; kirjanpainaja Gran- 
htndilta: Lyhy Snomen historia ja maantieto, Suomentanut I. F. 
Granlund, Tnrussa 1859, 25 kapp.; provasti Forsmanilta: Pyhain 
palvelus, vaitoskirja pappein kokouksessa Turossa tarkastettavaksi 
julistaa K. R. Forsman, Tnrussa 1859, 5 kapp.; konsnli Bonin- 
ghilta: 1, Bacchi adebmans vapen, Helsingfors s. a., 2. 0m Gott- 
lands fornlemningar af C. Save, Kopenhamn 1852, 3. Do starka 
verberna i Dalskan och Gottlandskan af C. Save, Upsala 1854, 
4. Eriksvisan behandlad i spr&kligt afseende af C. Save, Stock* 
holm 1849, 5. Nagra upplysningar om Dalm&let af C. Save, Stock- 
holm 1855, 6. Visby stilts laroverk 1856 —57, program af CL 
Cramer, Visby 1857; provessori Savelta: Gutniska urkunder, sprak- 
ligt behandlade af C. Save, Stockholm 1859; valtaneuvos Schicf- 
nerilta: Heldensagen der Minussinschen Tataren, rhytmisch bear- 
beitet von A. Schiefner, Petersburg 1859; akademiallinen fWede- 
mannilta: 1. tlber die Livische Sprache von F. J. Wiedemann, 
Petersburg 1859 2. Zur Dialektenkunde der wotjakischen Spra- 



303 

ebe von F. J. Wiedemann, Petersburg 1858; tobtori Kreutzwaf- 
dilta: Kalewipoeg, 3:e Lief., Dorpat 1859; Virolaisen kirjalL 
seuralta: Verhandlungen der gelehrten Ebstnischen Gesellscbaft, 
4:r B. 3:s Heft, Dorpat 1859; dosentti Ahlqvistilfa: 1. Anteeknin- 
gar i Nordtschudiskan af A. Ablqvist, Hfors 1859, 2. Laran om 
verbet i Mordwinskans Mokscha-dialekt, disp. af A. Ahlqvist, 
Hfors 1859; amiraali Schantzilta: yksi Venalainen kirja prantetty 
Kronstadtissa 1859; kappalais-viran toimittajalta Lindstrftmilta: 
Om den Keltisk- Germaniska kulturens inverkan pa Finska folket 
af J. A. Lindstrom, Tavastehus 1859; lehtori Ranckenilta: Natnr- 
knnnighet for skolor af G. H. Schubert, ofvers&ttning, 1. Abo 
1858; kirjakauppias Lilljalta: Bibliographia hodierna Fenniae, 3:e 
h., Abo 1859; koaluttaja Betmanilta: Abo stifts matrikel af N. 
Tolpo, Abo 1807; kappalaisen apulaiselta Majanderilta: 1. Uusi 
testamentti, Mik. Agrikolan Soomentama (def.), 2. Augsburgin 
Uskon tannastus Suomexi kSatty a J. P. Raumanno, Stockholmts 
1851, S. Mytbologia Fennica af Chr. Ganander, Abo 1789; ni- 
meUdmaltt: Atlantis N:o HI January 1859, London; nimettdmttka : 
1. Ber&ttelse af tabeUcommissionen ang. nativiteten etc. i Sverige 
1846—48, Stockholm 1851, 2. Finska trttdgardsodlings-sSllska- 
pets arsskrifter 1838, 42, 43, Abo, 3. Underrattelser fran Finska 
husballn.-tallsk. N:o 3, 4, 8, Abo 1808 — 19, 4. Personalier df- 
ver Dan. Hirn af G. Hirn, Hfors 1830, 5. Hertig C. W. Ferdi- 
nands af Brunswik lefvernesbeskrifning af A. Arm felt, Stockholm 
1801, 6. Minnesord ofver grefve Joh. Ad. Cronstedt, Sthm 1836, 
7. Aminnelsetal ofver Jonas Alstromer af J. H. Kryger, Sthm 
1761, a Historia om Finska kriget 1741, 42 af Tiburtius, Sthm 
1817, 9. Stadgar fik* hypotbenuser (frimarare-) ordens l:a grad 
i oster, msc, 10. Kirckolaki 1686, Turusa, 11. Stroskrifter fran 
riksdagen 1786, Sthm, 12. Programmata, Indices praelectionum 
etc. 1781 — 1834, Abo, Helsingfors; palorartia MansikaUa: ko- 
kous satvja, sanalasknja ja vShempift lanluja, nsiammat kasikirjoi- 
tnksia, jota lahjaa yastaan muntamat kirjat b&neUe oli lahetet- 
ta>«t. 

Rahaston hoitajan kuukauskertoma : Inkomst: donation af of- 
▼erste Fnruhjelm 50 nib., ledamotsafgifter af kandidaten H. Pant- 
zar, kand. K. H. Kahelin, kand. K. L. Lindeberg, skollararen 



304 

A. Manninen, kapellanssubstituten J. J. Sihvonen, pastorsadjunk- 
ten K. F. Calonius, spr&kl&raren J. Juden 42 rub., fdrsaldt bok- 
lager geoom A. Falck 1 rab., summa 93 rob.; Utgift: forfattare- 
arvoden for Suomi 1857: 38 — 75, tryckningskostnad for Saomi 
1858: 313—62, baRning af d:o 25—88, Arsafgift till Finska for- 
lagsforeningen 4 rub., bocker inbundna for biblioteket 14 — 68, 
for karteritning 25 rub., halften af sekreterarearvodet 75 rub., 
balden af vaktmastare-arvodet 10 rub., ratteg&ngskostnader genom 
slillsk. ombud 11 — 88, summa 518 — 81; behallning den 7 sept. 
301—93. 



Lokakuun 5 paiv. 1859. 

Umoitettiin seuraavat labjat: jumaluusopin kandidaatilta E. 
Sundlilta: Om Piperviken og Ruseldkbakken , Cbristiania 1858; 
nimetttimalta : Atlantis N:o IV, July, London 1859; provessori 
Lonnrotilta: Eptan, Pesten 1830; provessori Akianderilta: Histo- 
riska upplysningar om religiosa rorelserna i Finland af M. Akian- 
der, del. 3, Hfors 1859; dosentti Ahlqvistilta: Nord-tscbudiska 
samlingar, msc; kirkkoberran apulaiselta Caloniukselta: Handlin- 
gar rtirande Finska kriget 1808 i afskrift fran Tohmajarvi kyrko- 
arkiv; kirkkoberra Poppiukselta: 1. Kapten Gabr. Poppii liqvider 
under 1808 &rs krig, msc. 8. Diverse bref af Adlercreutz m. fl. 
till kornetten Johan Poppius omkr. 1790, msc. 3. Forteckning pa 
pensiondrer i arm 6ns pensions-kassa, Sthm 1808. 

Tuotiin naytteeksi asken valmistunut 21:s osa Seuran toimi- 
tuksia: H. G. Portions skrifler i urval, for si a delen, joka sisal- 
taa edellisen puolen Portbanin Muistutuksia Juustenin piispain 
ajan-tietoon. 

Esimies provessori Ldnnrot tarjosi Seuralle painettavaksi hS- 
nen tekemansa Suomalaisen Floran, nimelta: Suomen kasvioppi, 
koelma; jonka tarjouksen Seura sanoi mielellansa ottavansa vas- 
taan, ja mainittua teosta maarattiin painettavaksi 750 kappaletta, 
jota varten kaupungin usiammista kirjapainoista maksnn-osoitukset 
oli kyseltavat. 

Rahaston boitajan kuukauskertoma: Jnkomst: ledamotsafgifter 
af medicine kandidaten K. V. Envald, mademoiselle Emelie Berg- 



305 

bom, magister V. Floman, kapellansadjunkten Salomon Majander 
24 rob., loaen for trasnjtt inkopta af P. Aschan 40 rab., samma 
64 rob.; Utgift: forfattare-arvode for en artikel i Saomi 1858: 
3£— 25; behtilning den 5 oktober: 329—68. 

Marraskuun 2 paiv. 1859. 

llmoitettiin searaavat lahjat: Herra Asbjornsenilta: Nord 
and Syd, ein Marchenstrauss von P. C. Asbjornsen and J. G. 
Grasse, Dresden 1858; Herra Paic'Wfa: Pasigraphie mittels Ara- 
bischer Zahlzeichen, ein Versucb von M. Paic, Semlin 1859; li- 
sensiaatti Tikkaselta: Suomenmaan kartta, Hels. 1859; S. kirj.- 
seuran kirjapaino-kunnaka : 1. Muistelmia matkoilta Venajalla v. 
1854 — 58, kirjoittannt A. Ahlqvist, Hels. 1859, 2. Snomalainen 
virsi- ja evankeliomi-kirja, Hels. 1859; ylioppilas A. Eiiropceuk- 
selia: Mappa geographica Sveeiae et Finlandiae, cura Tob. Conr. 
Lotter; vara kihlakonnan tnomarilta Vinterilta: Kiides haradstings 
dom 1726, msc; konlan opettajalta Leideniukselta: 1. Sveriges 
sjdlag af kv 1667 (def.), 2. Cabale och karlek, sorgespel af F. 
Sehiller, ofvers. Abo 1800, 3. Iphigenie et Athalie, tragedies par 
J. Racine, med Svenska ordfbrklaringar, Upsala 1834, 4. viisi ho- 
pia ja vaski rahaa; vara kihl. tnomarilta Starkilta: Sveriges stads- 
lag, Stbm 1682; ylioppilas Hanenilta: kaksi snurta kanniarahaa; 
kandidaati Lindebergilta : kahdeksan kunniarahaa; nimettomalta: 
15 rahaa; lukkari P. Paivarinnalta Kalajoen pitajassa: vanhan- 
aikainen kivinen ase. 

llmoitettiin maarattyna aikana talleen nelja kilpakirjeilmaa, 
nimittain: 1. Kristillisen us k on n on ja kirkon historia, kirjoittanut 
G. E. Leo, Suomensi J. A., ensim. osa, 2. Nadeschda, yhdeksan 
lauluja Runebergilta, Suomentama, 3. Fainolanniemi, kuvailema 
asken mennSstU ajasta, 4. Rauhan tie, jonka kirjoitti J. Abbot, 
Rnotsista Snomennettu; jotka sentahden tutkiaknnnalle lahetettiin. 

Kuopion laanin vastnudesta piiratetusta kartasta, joka nyt 
naytettiin valmiiksi piirutetttina, maarattiin palkkioksi 50 rupl.; 
sen piiratuttaminen kivelle ja painattaminen nskottiin lisensiaatti 
Tikkasen ja Senran sihtierin haltonn. 

Suomi. 20 



306 

Lehtori Collan esitteli seuraavaisesti : 

„Jag anh&ller att till korresponderande ledamot af Finska 
Litteratafr-Sallskapet fa foresla den norske natarforskaren och lit— 
teratdren Pehr Christian Asbjormen i Christiania. Herr Asbjorn- 
sen ar en af de fa norske skriftstallare, som formerat bekantskap 
med Finlands litteratur och sprak; — synnerlig uppmarksamhet 
bar han egnat den af Litteratnrsallskapet ntgifna samlingen „Sa- 
tnja ja Tarinoita", ur hvilken afven tvenne prof blifvit af honom 
i tysk dfversattning infbrda i hans for ett ar tilibaka gem ens a mt 
med bibliothekarien Grasse i Dresden ntgifna arbete „Marchen- 
Strauss," hvilket i dag pa hans vagnar blifvit till Sallkapet ofverlem- 
nadt sasom gafva. — Samlare och utgifvare af sitt lands sagodikter 
och folksagner, har Herr Asbjornsen pa sitt hall fullfoljt en litte- 
rar riktning, som ar med Litteratur-Sallskapets syftemal nara 6f- 
verensstammande. Jag sir derfbre af den Asigt att Sallskapel 
sknlle ega fall anledning att rakna honom bland antalet af sina 
korresponderande medlemmar. Helsingfors den 2 November 1859." 

Rahaston hoitajan knukanskertoma : Jnkomst: ledaraotsafgift 
af studeranden O. Donner 6 nib.; Utgift: haftning af Porthans 
skrifler I: 16 — 18, tryckningskostnad for d:o 174 — 45, somma 
190 — 63; behallning den 2 november: 145 — 5. 

Joulukuun 7 paiv. 1859. 

Ilmoitettiin senraavat lahjat: kenraal-kupernoori kreivi Ber- 
gilta: Yerhandlnngen der gelehrten Esthnischen Gesellschaft zu 
Dorpat, Band 1—4 (14 vihkoa) Dorpat 1840—59; protokolla- 
sihtieri J. Leopoldilta: sata ruplaa hop.; Ruots. mninais-taru-seu- 
ralta: Svenska fornskrift-sallskapets samlingar, haft. 28, 31, Stock- 
holm 1857; Virol, kirj. searalta; Verhandlnngen der gel. Estn. 
Gesellschaft, Band 4, Heft 4, Dorpat 1859; katteini Segerslr&- 
lelta: vanhanaikainen kompassi; katteini Bockelmanilta: kaksi Ki- 
nalaista miekkaa; evesti-laatnantti Stiemcreutzilta: viisi Raotsa- 
laista rahaa; tohtori Kreutzwaldilta: Kalewipoeg, 4:e Lief., Dor- 
pat 1859; valtaneuvos Sckiefnerilta: Zum Mythus vom Weltanter- 
gange, Petersbnrg 1859; mamselli Em. Bockelmanilta: 6 pienta* 
Suomalaista kirjaa, prant. Newyorkissa; lehtori Ranckenilta: Nuija- 



307 

sota kertoellut Yrjo Roskinen, 2:n osa, Tarussa 1859; dosentti 
Ahlqvistilta: Schillerin laulu kellosta, Hels. 1859; maisteri Ball- 
sir o milt a: Om nattfroster af G. G. Hallstrdm, Hfors 1851; raa- 
kin isannalta Frenckellilta: 1. Latioska skrifbfningar af J. A. So- 
derholm, del. 1, 2, Hfors 1859, 2, Saatanan syvyys, saarnassa ,~ 
selittanyt F. W. Krommacher, A. Veananen suom. Hels. 1859; 
ylioppilas G. Jejmeleukselta: Ph. Cluveri iotroductio in univ. geo- 
graphiam, Helmstadii 1666 (def.); koulan opettajalta Leideniuk- 
selta: 1. Finska hash.-sallsk. stadgar 1855, Handlingar torn. 3, 
4, Abo 1819, 56, 2. Bromander, Frukterna af nio ars modor, 
Abo 1852; torppari M. Kekkoselta: tukko omatekemia kasikir- 
joitnksia. 

Esimies antoi tietaa, etta Porthanin tnuistopatsasta varten 
asetetta toimitnskunta, kokooksen pidettyaasa, oli paattanyt panna 
jalkisesti liikkeelle nimilistoja rahan kokoamisesta mainittua tar- 
koitnsta varten, jonka myota kavittaja K. Sjostrandiq seuraavai- 
nen kirje luetettiin: 

„Genom inhandigande skrifvelse fran Hr Professor Cygnaeas 
af den 2:dra Juni hvari jag ser mig vara af Finska Litteratar- 
Saliskapet hedrad med det arofalla nppdraget att ofver Professo- 
ren vid Abo Akademie Henrik Gabriel Porthan utfora ett mona- 
ment i den stil och storlek som for en sadan man passande och 
vardigt tillfaller; — far jag harmed i ail odmjukhet gaende det 
Finska Litteratur-Sallskapets billiga on ska n till motes afgifva fol- 
jande forklaring ofver anordningen samt det helas blifvande utseende. 

Genom atskilliga arbeten och lefnadsteckningar samt mundt- 
liga meddelanden fran de fa i lifvet qvarstaende och till hans 
skola horande disciplar, med hvilka jag hade aran att under min 
vistelse i Helsingfors sammantraffa — sa har derigenom pa grand 
af mig tillkomna rad och upplysningar kompositionen fatt den 
riktning hvilken jag hoppas skall sannt och klart framstalla den 
hadangangne store. 

Statyn i sittande stallning med sin tids dragt hallen i en 
plastisk stils renhet och enkelhet blifver i dubbel naturlig storlek, 
i hogra handen som Iiggande mot brdstet kommer i narheten af 
det tankfulil nedlatande hafvudel haller han pennan, i den yen- 



308 

stra hvilande pa det venstra laret ett manuscript som ar till en 
del hopralladt. 

Piedestalen kommer att apptaga fern medaijong-basreliefer 
en pa framsidan och tvenne pa hvardera af langsidorne. 

Framsidan framstaller Finlands vapen oppburet af Genier. 

Pa ena sidan tvenne Allegoriska hansyftningar pa hans skola, 
verksamhet och fbrlusten vid hans bortgang. 

Den ena medaljongen , Vettenskaperna framstallda ati en 
qvinnlig sittande figar nppljst af dess Genins; samt den andra 
det sorjande Finland lntande sig mot Porthans urna, Fridens Ge- 
nins som s anker sina palmqvistar derofver och Historien dikterad 
af Finland upptecknar den hadangangnes fdrtjenster. 

Motsatta sidan: portraiterna af de nr hans skola framtra- 
dande Franzen och Tengstrom. 

Med de fbrberedelser som jag for detta pa sommaren vid- 
tagit hoppas jag innan kort kunna fa till Finska Li tt era tar- Sal Is ka- 
pet ofverlemna en fotografi som skall battre och tydligare fram- 
stalla min tanke med det helas anordning. — Miinchen den 18 
Aug. 1859." 

Nimi-kirkkoherra J. Backvallilta oli Iahetetty alku hanen 
tekemaansa Z. Topeliuksen lukukirjan uudistettua suomennosta: 
Luonnon-kirja, ala-alkeiskouluin larpceksi, joka tutkiakunnalle la- 
hetettiin. 

Dosentti Ahlqvistin kautta ilmoitutti tutkiakunta seuraavan 
arvostelun tulleista kilpakirjoituksista: 

„Niita Tutkija-kunnan arvosteltavaksi lahetettyja kilpa-kirjoi- 
tuksia Tohtori W. Kilpisen palkintoa varten on nelja, nimittain 
seuraavat : 

1) nVainolanniemi, kuvailema asken menneesta ajasta;" 

2) „Kristilli$en Uskonnon ja Kirkon Historic Oppikir- 
jaksi kirjoittanut Gottlob Edvard Leo. Saksan kielesta 
suomensi J. A. l:nen osa; u 

3) „Rauhan Tie eli Taitava Taiuttaja siveyteen ja onnelli- 
suuteen, jonka kirjoitti John S. C. Abbot, mutta nytt 
Ruotsista Suomennettu;" ja 

4) n Nadeschda, Yhdeksan Laulua J. L. Runebergilta. Suo- 
mentama." 



309 

Nama kirjoitakset, joista vaan ensimainen on alkaperainen 
teos, toiset kaikki suomennoksia , on Tutkija-kunta ottanat arvos- 
telemisen alle ja niista nahnyt searaavan. 

Mita ensiksi tulee teokseen Vainolanniemi, on Tatkija-kanta 
havainnut, etta vaikka se moodoltaan eniramaksi osaksi on nay- 
telman tavoin tehty, niin kulkee se paikka paikoin kertoelemalla- 
kin, joten sita ei voi sanoa enemman naytelmaksi kuin kertomok- 
seksikaan; etta sen ajatas, Suomen-maan kohta kahdcn naaparinsa 
kanssa, joka teoksessa on knvattu kolmen naapuri-talon keskinai- 
sena el am an a, on alnssa tuntuva, vaan sitten hammentyy ja haih- 
tno niin ett'ei Inkija eteraroaksi tultnansa voi selittaa, mika teki- 
jan ajatas ja tarkoitas on ollut; motta kerrottujen naaporien koh- 
takaan ei edisty eika muodosto teoksessa mihinkaan taiteelliseen 
paatokseen, eika heidan keskuotensa ole sita Iaatna, etta se va- 
hankaan voisi viehattaa lukijata. Naista syista, ja kuin kielikaao 
tassa teoksessa ei ole aivan virheetointa, ei Tatkija-konta voi ke- 
hoittaa Seuraa antamaan sille kysymyksessa olevaa palkintoa. 

Samaan paatokseen on Tatkija-kanta tullat niista kahdesta 
teoksesta N:o 2 ja 3. Ne ovat kylla suomennoksia kiitettavista 
ja hyddyllisista* kirjoista. Mutta N:o 2 on vaan edellinen osa sita' 
kirjaa, jonka kilpailija on valinnat suomentaaksensa, eika ole se- 
kaan aivan puhdas kieli-virheista, ehka kieli yleisesti kaitenkin on 
valttavaa; ja kieli N:o 3:ssa, josta teoksesta Tutkija-kunnan jasen 
Lisensiaatti F. Pol en on antanut lauseen, joka tassa annetaan Sea- 
ran poytakirjaan, on niin ruotsin-mukaista ja niin kieli-opillisia 
virhia ' taynna, etta syysta voipi luulla saomentajan aivan heikosti 
tuntevan Suomen kielta. Toivottava olisi kaitenkin^ etta niin hy- 
vin yksi koin toinenkin naita kelvollisia kirjoja taydellisena ja pa- 
rannetulla kielella joatuisi suomen-kielisen ylison laettavaksi. 

Mita sitten viimeiseen naista kilpa-kirjoituksista eli Nadesch- 
da«-saomennokseen tulee, niin on se suuresti ilahattanat Tatkija- 
kontaa sen tahden, etta se nyt on jo toinen suomennos Rone- 
berg' in isompia toita ja etta' siis voipi toivoa aikaa myoten saa- 
tavan kaikkikin tamSn maamme merkillisimman ranoilijan teokset 
saomennetaiksi ja niin muodoin han maotetaksi raotsalaisesta ru- 
noilijasta, joka han nyt, suomalaiseksikin. Aivan seatoin ei Tut- 
kija-kunnan ilo kuitenkaan ole ollut Nadeschdan suomennoksesta. 



310 

Se on monin paikoin paljoa miedompi suomeonettavaansa ; taman 
kauniit vertaukset ja taytelainen kieli eivat ole taysin maarin tul- 
leet mautetoiksi suomennokseen ; paikoin on suomentaja pois-jat- 
tanyt painavia kohtia soomennettavaslansa, niinkuin seuraavassa 
paikassa neljatta laulua: 

„Den skona flickan talte: 

En seglare pa hafvet 

Xr nu min unge furste, 

Han varsnar icke stranden, 

Men mots dock af dess dofter; 

Da undrar ban och sbker 

Och tror, att sjelf ban gommer 

Hos sig en skatt af blommor." 
Taman ihanan paikan on kilpailija suomentannt nain: 
Ihana impi lausui: 

Nyt on mun ruhtinani 

Kuin kolkia merella, 

Han maata ei havaitse 

Ja ihmeksii ja etsii 

Ja laulee kukka-jonkon 

Povellaan katkevansa. 

Kevjesti hoomaa jokainen, kainka heikko snomennos tassa 
on paa-kirjan rinnalla ja kainka suomentaja kaaniin vertaaksen 
paa-kaanteen, sen etta merella parjehtija tantee kakka-tuoksan 
vaikkei nae maata, on jattanyt pois; esitteleisimmekin etta ban 
talle paikalle antaisi seuraavan mnodon: 

Nyt on mun rubtinani 

Kuin kulkija merella, 

Jok' ei havaitse maata, 

Vaan kukka-taoksun tuntee 

Ja ihmeksii j. n. e. 
Runo-mitassa seuraa suomentaja sita oppia, joka korkoa pol- 
kemalla .pitaa* arvolliset ja korottamat tavuut pitkina, ja jonka opin 
nyt, Ingmanin tutkintojen ja Lonnrot'in viimeisten suomennosten 
perasta, byvin voimme lukea vanhettuneeksi ja hylattavaksi. Esi- 
merkkia talle* vanhan-aikuiselle mitan kayttamiselle antaa tama sqo- 



311 

mennos joka sivulla; semmoiseksi panemme tahan neljannen lau- 
lun alun: 

Kaukaisen Raman maille 

Ison elon iloista 

Oli pakoon paennat 

Yks leski ruhtinainen, 

Ja virran rannikolle, 

Sen niini-puiden soojaan 

Asettanut asunnon. 

Tytarta naorta kolme 

Oli banen ilonsa. 
Mitanko tahden vaiko huolimaUomundesta lienee suomentaja 
kayttanyt searaavan-laisia vaaria' sanojfc ja sanan-muotoja; viiden- 
toistavaotinen (pitaisi olla: viisi-toista-vuotineri) , kohtaisisin (koh- 
taisin), paastyen (p das ten), jakala-pou (jalava-puu), vanhokas 
(vanhus), vuot (vuodet), kain (kdsin), tyyneben veden ylitse 
(tyynen v. y.)» tuuheen laaksoon (tuuhean 1.), sokeen lumoukseen 
(sokeaan I.), leivansa, vavansa, pojansa, pnvnnsa, tytonsa, hylasit 
(hylkasit, hyljasit), tapoille (tavoille), kaipaisi (kaipasi), lopaisi 
(lupasi), juonnut, nainnut, kaynnyt, suonnut, arveskeli (arveli), 
sen virkattua ban viskaksen virkkaan hevon selkahan (sen virket- 
tua han viskaaksen virkun b. s.), j. n. e. Edellensa on soo- 
mennoksessa lause-virheita semmoisia kuin: miksi noin sua ko- 
reeksi sait; vanban katta karkeata vei vasten hualensa; kalvos- 
saan knvansa katseli; kohta kahdet baukat lend; nimita hinnan; 
ei tieda sen; elo ken (kenen), ken tahtoa (kenen t.), ken rakas- 
tan (kenen, m keta r.); on rahvas pnonnat polvilleen; ja kyynel 
viela kaatui kasvoillensa; ban kaalla kaskya on tottnnut; salihin 
nousi Dmitri (salihin astui Dm.); Pultavan tanner tuikki veresta*, 
j. n. e. 

Nama ja tammoiset viat ovat kuitenkin pian poistetut, ja 
niiden tassa laettelemisesta, jonka Tatkija-kunta tekee osoittaak- 
seen talle ja maille laulan-saomentajille minka-laisia poikkeamisia 
tavallisesta kielesta runollinen vapauskaan ei saa tehda, elkoon ku- 



312 

kaan p&atUkd taman kianndksen olevan semmoisia ta*ynna. Vas- 
toin pain on sen kieli yleisesli sojuvaa, selvaa, monin paikoin iba- 
natakin. Ja muistaen, kainka paljon ja snuria vaikeuksia kaan- 
tajan tulee voittaa saomentaessansa runollista kaannettavaa, saapi 
Tutkija-kunta Seoralle esitella, etta Tohtori W. Kilpisen pal kin to 
kokonaan annettaisiin Nadeschdan suomentajalle, silla ehdolla kui- 
tenkin, etta han ennen suomennoksensa painattamista korjaisi 
tassa osotetat ja niiden kaltaiset viat ja vaillinaisuudet. 

Lyhykainen arvostelu suomennoksesta: Rauhan tie, jonka 
kirjoitti John S. C. Abbot. 

Tama snomennos on lahetetty „Herra W. Kilpisen palkin- 
nosta kilpailemaan", niinkuin sen ensi-sivnlla ilmoitetaan. Siina 
on sentahden koetetta noadattaa venykkeellista kirjoitustapaa. Sii- 
hen on myos liitetty pieni suljetto kirje, joka sisaitaa tuntematto- 
man suoraentajan nimen. Osoitussanoina on suomennoksen ensi- 
sivulla Salomonin Sananlaskuin 7 luvnn 4:s varssy: „Sano visau- 
delle, sinae olet minon sisareni: ja kutsu toimi ystavakses". 

Alkakirjaisen tekija, John S. C. Abbot, on kirkkoherra Wor-r 
cesterin seurakonnassa, Pohjois-amerikan maaknnnassa Massachu- 
setts. Han en kynastansa on lahtenyt monta erinaista kirjaista eng- 
lannin kielella, niinkuin esm.: „Lapsuuden koti eli Sydan paraim- 
massa sivistys-mitassansa"; „Koti eli Jumalanpelko, perekunnan 
kauniin koristus M ; ,,Aidin koti eli vaimo vaikatus-piirissansa"; 
„Pieni luonnon-tutkija koolaille ja perekunnille u ; y. m. 

Naiden kirjaisten nimista nahdaan niiden tekijgn tarkoitta- 
van kirjoituksillansa Jumalisen ja siveydellisen elaman korotusta 
ja parannusta perekunnissa. Niin han tekeeki, ja heti huomataan 
hanen osanneen siveyden oikeaan kehtoon, kun on laskeutrat pu- 
helemaan perekannille ja niiden jasenille. Niista on ihmis-ela- 
massa kaikki kohoke ja parannus aljettava. 

Abbotista on sanottava, ettei han ole niita tavallisia sivey- 
den ja saadyllisyyden saarnaajoita, jotka kaivilla lauseillansa tuot- 
tavat lukijalle enemman ikavyytta kuin sydamen rakennusta. Ab- 
bot on eloisa ja taitava kirjoittaja. Hanen ajatuksensa ovat syvat, 
hanen mietteensa vakaiset; niilla on janteena Englannin terasta. 
Motta ne ovat puettuina kanniisin ja viehattaviin kuvaoksiin, joissa 
viipyy yhta mieluisesti kuin kesatlla raittiissa lehdikkometsassa. 



313 

lima on taoksuvaa ja tervetta, se ei ole sekoitettuna kivnloisua- 
den kyynelvedellB. Lauseet ovat aina todistetot opettavilla esiku- 
villa historiasta ja ihmis-elamasta, joiden vaiheissa tekijM on aivan 
oppinnt ja kokenut. Esitystapa on yleensa selva'a ja sajavaa, niin 
etta se johtaa nopeasti kirjan lapi. Etta Abbot on syvasti juma- 
linen ja kansaansa rakastava mies, se havaitaan hanen kirjoituk- 
sistansa, jotka Amerikassa ja Englannissa ovat vaikattaneet paljon 
hyva*a\ Niita on myfls kaannetty muille kielille. 

Hyva* on siis etta John Abbotin kirjaisia saadaan suomek- 
siki. Kirjallisuutemme on kylla rikas sSadylliskirjoista, rautta ne 
ovat osittain vanboja ja osittain valitsematta tehtyja ja suomennet- 
tnja. My6s siveyden ja saadyllisyyden tunto edistyy ja muodos- 
tun aikakausien yleista henkea mydten. Vanhemmissa saadyllis- 
kirjoissa puhataan paljo esm. perkeleesta ja helvetista. NaisU on 
tosin niin toinen knin toinenki, mnistossa pidettava*; mutta nayt- 
taa silta knin ne joatuisivat enemman ja enemman nnohdukseen 
kirjaMistluden tuotteissa, silla nyky-ajan paraimmat saadylliskirjoit- 
tajat heittavat tavallisesti seka perkeleen ettsl hanen tnlisen pesansa 
takapajalle. Niin tekee John Abbotki, ja loultavasti on hanen 
kirjoitnksensa sentahden monen mielesta Snomessa huonot. Matta 
muistettakoon se, ettei perkele eika hanen jonkkonsa ole koskaan 
hyvaa matkaansaattanat, josta syysta on paras antaa heille aika- 
kyydin ihmis-elamMsta ja kirjallisundesta. 

Abbot-nimisen kirjoittajan teoista loytyy kirjallisnudessamme 
ennistansa ainoasti yksi saomennos. Se on „Lasten tie Siveyteen 
ja antuuteen", painettu Helsingissa 1852. Tama „Lasten tie 4 * 
on niita tnsinasuomennoksia, joita saman kaantajan kynasta on 
useita viime- ja tall a vuosikymmenella julkisnuteen paassyt. Sen 
tekija on Jaakoppi Abbot, joka siis ei ole tassa pnhuttn Abbot. 

„Raahan tien" sisatd on jaettu viiteen lukunn, joissa selvi- 
tetsian senraavia aineita: 1) Huvitos ei ole onnellisuus; 2) Ta- 
pain puhdfstnksesta ; 3) Perekanta; 4) Kirkko; 5) Lahimaisemme. 

Mita Abbotin kirjoitoksista on yleensa' sanottu, se sopii suo- 
reksi osaksi „Rauhan tiehenki". Tama kirjaitien ei ole kniten- 
kaan niin hyva knin esm. „Aidin koti eli vaimo vaikutaspiiris- 
sansa" joka ennen kaikkea ansaitsisi suomentaa. Mntta se pitaisi 
tehtaman alkukielesU, eika mnusta kaannoksesta, niinkoin „Ran- 



314 

han tien" snomennos on tehty, joka alentaa paljon sen arvoa. 
Matta muntenki taytyy sanoa, sen onnistuneen enemmdn huonosti 
kuin hyvasti. Laoseissa on seuratta niin suoraan ruotsinkielta, 
ettfi k&3nnos on sen kautta kehno ja kankea. 

Muutamia esimerkkeja suomennoksen ruotsalaisnudesta: „Mina 
istan kamarini klasilla, nauttien sits palsamillista i\mk yhtenae 
ihanaisena Sunnnntai Amuna keskellae kesskata, ej yht© &ntm sor- 
tanu sit® pyh& ranhallisatta, ainoasti yhden Jumalisen virranlau- 
lanto kola" j. n. e.; „Minae lainasin korvani sinne" — — — ; 
„Btt sinae ole tytyva nyky aian olennossas"; „Edes auttamus ih- 
misen onnellisaten on se suri p&m&li, kain u — — ; „ Pal a villa 
samaiskuilla peitt^fe sen kuolevan lapsen posket u ; „On voimatoin 

ett« u ; „S&tto aj&ttelem&n sielansa pelastnksen p&lle"; „Tae- 

maen hnvituksen kanssa on myoskin edesvastaus klnnitetty"; „La- 

kien per&n elossa sekoitU itsenss® sotajoukkoin mels- 

kessae". 

Tammoisia virheita on suomennos taynna. Myoski kirjoitus- 
tapa on epatasainen ja virheellinen. Paate nsa on yleensa kirjoi- 
tettn kahdella s.lla; k ei ole pehmennetty missaan, niinkuin esm. 
„henken", „aurinkon" ja „sankyn", kuunnella on kirjoitettn „ku- 
della"; „Ett"=et, ja monta mouta virhetta, joita ei talssa kay lu- 
etteleminen. Venykkeita ei ole joka paikassa kaytetty. 

Snomentaja on kuitenki tyostansa ansaitseva kiitoksen, sen 
puolesta, etta on tahtonut kartattaa kirjallisauttamme Abbot in kir- 
joituksilla. Para nt am all a voi kaannoksesta tulla hyva, ja silloin 
saattaa se palkita teko- ja painokastannukset, ynna myds taottaa 
suomalaiselle lukijalle opetosta ja huvitasta". 

Rietr. Polen. 

Tata arvosteloa mydten omistettiin kilpapalkinto 109 rupl. 
hop. Nadeschdan suoraentajalle, joka loyttiin olevan konsistorion 
notarius Kaarle Kiljander; jonka vuoksi se ynna palkitun kasikir- 
joitaksen kanssa handle oli lahetettava. 

Rahaston hoitajan kuukaoskertoma : Utgift: aterstoden af ar- 
vodet for ritning af Kaopio lans karta 25 rob., ett halft £rs hyra 
for arkivrammet 22 — 50, samma 47 — 50; behillning den 7 de- 
cember: 97—55. 



310 

Edellisessa kokouksessa julkaistun esittelyn mukaan valittiin 
herra Pehr Christian Asbjorasen Kristianiassa Searan kirjanvaihto- 
jaseneksi. 



Helmekuun 1 paiv. 1860. 

Umoitettiin seuraavat lahjat: assessori Rabbelta: Suomi 1842, 
5 kapp., Suomi 1843, 10 kapp.; lauluopettaja Wackterilta: Sam- 
ling af valda sangstycken utgifven af H. Wacbter, bail. 1, 2, 
Leipzig, Hfors 1858, 59; Suom. kirj. seuran kirjapaino-kunnalta : 
Mansikoita ja mustikoita I, Hels. 1859; konsuli Boninghilta: Pe- 
ter von Havens Reise in Russland, iibersetzt, Coppenhagen ; Suom. 
laakari-seuralta : Finska Jakares&llsk. handlingar 7:e B. 4:e hafte, 
Hfors 1859; valtaneuvos Schiefnerilta: Beitrage zur Kenntniss der 
tnngusischen Mnndarten von A. Schiefner, Petersburg 1859; Suo- 
men tiedeseuralta : Finiands foglar beskrifna af M. von Wright, 
Hfors 1859; lokkari Snellmamlta: En i norden ursprungen blodz- 
kialla, predikan af Dan. Hagert, Abo 1708; apulainen Murma- 
niltaz Antero Vainion runo v. 1788, msc; talonpoika Jaako Nik- 
kolalta Umolassa: vanbanaikainen kivi-ase; Matti Taipalelta Saa- 
rijarvessa: kokous laulnja ja satuja, joka tutkiakunnalle lahetet- 
tiin; ylioppilas Paloselta: matkamuistelmia Satakunnasta kesalltf 
v. 1859, jotka annettiin tutkiakunnalle arvosteltaviksi ; tohtori 
Schildtilta: iso tukku erittain painettua naytetta" venytysmerkkein 
kaytannasta, hinnatta jaettavaksi. 

Suomalaisten naytelma-kirjoitusteo palkintokilpaan oli mad- 
rattyyn aikaan lahetetty seuraavat naytelmalliset kilpakirjoitukset : 
1. Ensimdinen rakkaus Ranskasta mukailema, 2. Liukaskielinen , 
mukailema myoskin, 3, Kullervo, alkuperainen murhenaytelma' 5:sa 
naytdksessa; jotka tutkiakunnan arvostelun alle lykattiin. 

Umoitettiin maa>attyna aikana tulleen 4 katokasvuin estamistS 
osottavaa kilpakirjoitnsta, joista 3 Suomen ja 1 Ruotsin kielella; 
nam at kirjoitnkset lykattiin tutkittavaksi sita varten asetetulle toi- 
mituskunnalle, jonka jasenet olivat kanslianenvos Rein, assessori 
Rabbe, apoteekari Carger ja lisensiaatti Tikkanen. 

Esimies luki Seuran eteen kenraal-kupernoQri kreivi Bergin 
kirjeellinen kysellys Porthanin muistopatsaan perustuskaavasta ja 



316 

paikasta, johon tata nykya' ei viela* nraata vastata voitu, kun etta* 
paikka viela* oli maiiramatdin ja etta muistopatsaan piirastus vasta 
jonkan kaukaaden perasta oli odotettavana kavastaja Sjostrandilta. 

Rahaston hoitajan kaakauskertoma : lnkomst: gafva af proto- 
kollssekreteraren J. Leopold 100 rob., kejserligt understod for 
skriflers utgifvande 300 rub., fdrsaldt boklager genom C. J. Mo- 
berg 10 rub., ledamotsafgifter af m agister G. M. Cederhvarf, tull- 
fdrvaltaren G. Oiler, handlanden G. Lith6n, handlanden A. Don- 
ner, magister F. V. Roths ten 30 rob., samma 440 rab,; utgift: 
Schildtska priset otbetaldt at K. Kiljander 109 rab., fbrfattare- 
arvode for 2 artiklar i Suomi 48 — 13, tryckpapper till Kasvioppi 
68 — 16, postporto 26 kop., prenameration ft Finska tidningar 
11 — 19, samma: 236 — 74; behallning den 1 febr. 300 — 81. 
For Porthanska minnesvarden inflatna medel: 171 — 80. 

Rahaston hoitajan esityksesta paatettiin jalkaistaa kuukanti- 
sia tilintekoja Porthanin muistopatsaan rahaston karttamisesta. 

Maaliskuun 7 piiv. 1860. 

Ilmoitettiin seoraavat lahjat: assessori Rabbelta: Oulun viikko 
sanomia 1840, 1852 — 54 ja Saometar 1853; Stromen l33k£riseu- 
ralta: Finska lakaresallsk. handlingar 7:e Band, 5 baft., Hfors 
1860; vara tuomari Holm: Fftrelasningar i nordiska his tori en af 
F. M. Franzen 1809 — 10 msc; nimettbmalta : 1. Antiqvarisk tid- 
skrift udgivet af det K. Nordiske Oldskrift-selskab 1852—54, 2. 
Antiques de l'orient par Rafn, Kopenhamn 1856; insientfri Sol- 
danilta: Colton and Fitchs School Geography, Newyork 1857, 58; 
valtioneavos Schiefnerilta: Uber ein Indisches Krahen-Orakel, Pe- 
tersbarg 1859; lehtori Ranckenilta: 1, Folks an gen hos d« Roma- 
niska och Germaniska nationerna af O. Rancken, Kaopio 1859, 
£. Anteckningar ur Gamlakarleby dombok for 1718 — 38, msc; 
provasti Palanderilta: Pauli Egardi narvarande tijdz spegel, 6f- 
versatt af N. Vendalius, Riga 1627, ja 2 hopia rahaa; kirkko- 
herra Eriksonilta: 6 rahaa ja 1 pronssi-liistake , evestloutnantti 
Torneltd: 1 hopia rahaa. 

Provessori Akianderin kautta ilmoitntti totkiakanta seuraavia 
kolme mietintaa: 



3H 

„T*tkiakuwian lause prohvessori Z. Topeliuksen „Luonnon- 
kirjan" suonialaisesta kaannoksesta. 

Kirjallisauden seara on jo monta vuotta tata ennen ottanat 
toimittaaksen$a saomalaisen kaannoksen prohvessori Z. Topeliaksen 
ruotsia kielisesta kirjasta Natnrens bok, (Laonnon-kirja). Taman 
kaannoksen on vara-kirkkoberra Johan Backvall Senran anomnk- 
sesta nyt tehnyt valmiiksi, Sen sisallepidosta ja hyddyllisyydesta* 
vasta-alkavatselle nuorisolle ei siis tatkiakunnalla talla haavaa ole 
mitaan mainittavana, koska Kirjallisnnden Seara on jo ennen tut- 
kinnt kirjan ja paattanyt sen suomennettavaksi. Vara-kirkkoherra 
Backvall on monin keinoin osottanut olevansa mahtavimpia miebia 
saomen kielta kirjailisissa teoissa kayttamaan. Tutkiakunta nakee 
tamanki kirjan kaannoksen varsin hyvasti snjaneen, niin ettei se 
kielen suhteen tarvitse parantelemista. Ettei kuitenkaan sellaiseen 
kirjaan, joka on aivottu lasten luettavaksi sattoisi pistaymadn er- 
hetyttavia paino-virbeita, olisi sangen tarpeellinen ottaa miehen, 
joka kirjaa painettaissa tarkoin kasin korjailisi paino-virheet. 

Kertomns yli-oppilaisen L. A. Palosen Kirjallisnnden Seu- 
ralle lahjoittamista arvoituksista, loihtorunoista y. m. 

Yli-oppilainen L. A. Palonen on viimeiskesana Satuknnnassa 
matkustellen kerannyt Suomalaisia arvoituksia, loibtornnoja eli sa- 
noja ja erinaisia puheenparsia kansan keskella ja namat lahjoitta- 
nut Kirjallisuuden Seuralle. Matkakertomuksessansa han lausuu 
vaeltaneensa Nakkilasta Kalian kappeliin, sielta Lassilaan, Pomar- 
kuun, Siikaisiin ja Honkajoeile, josta kaantyi Kankaanpaan lapitse 
Laviaan ja Mouhijarven toiseen kappeliin Suodenniemelle ja sielta 
Kiakaan, Koylion ja Sakylan lapitse takasin Nakkilaan. Kansan 
elanaasta nailla seadain ban mainitsee, etta Kulan kappelilaiset 
ovat tavoiltansa raakoja ja turmeltuja ibmisia, jobon arvaa syyn 
olevan etsittavan siella loytyvan rautaraukin vaikutaksista. Lassi- 
lassa ja Pomarkussa sanoivat asujamet olevansa Savosta tulleita, 
jonka muutamain paikkainki nimet, niinknin Savo, Iso- ja Vaha- 
Savo todistavat. Siikaisten kappeli nayttaa jarvinensa, saarinensa 
ja nieminensa sangen iloisalta, ja sen asnjamet, jotka luulevat esi- 
isainsa* sinne siirtaneen Siikajoelta ja Salosta, tabtovat liiaksi w her- 
rotella", joka tapa talonpoikaisessa kansassa ei tahdo hyvin me- 
neatya. Saman han bavaitsi Laviassa, jossa vaimo-ihmisten ylol- 



318 

linen koreus ja prameus vaate-puvussa myoski preti matkostajan 
silmiin. Taman kappelin-asujamet kertoivat esi~isainsa sinne tul- 
leen Ruovedelta, rautta mnissa searakunnissa ei enaan loytynyt 
mitSan muistoa esivanhempain entisista ajoista ja el&masta. Matta 
jos Siikaisten ja Lavian kappelissa vallitsee liikanainen koreas ja 
herrotteleminen, niin n£ki matkastaja toisissa paikoin toisenlaistaki 
elMmaa. Lavialta pobjaiseen pain vetelevat dmmat piipun nyaasta 
oikeita „rastbollarin kintaila" ja Sdkyl&ssS on kansan elaraa ja 
olo varsin ruokotonta. 

MitS Palonen matkoillansa kansan keskella sai keratyksi osoit- 
taa, ettei niilla seuduilla enaan ole vanboja runoja eika lanluja 
kansan mnistossa. Silla ne loihtoranot tabi sanat, jotka ban siella 
sai kokoon, ovat hyvin lyhykaisia ranon j&Snnoksia. Sita vastaan 
nakyy kansa sielta teroittavan neroansa sukkelilla arvoitaksilla, 
joita Palonen on keranoyt 247 kappaletta. Joitakuita puheen par- 
sia on h&n niilla paikoin myos pannnt paperille ja sanain sioitel- 
maa (deklination) kansan kielessa. 

Kertomus M. Taipaleen Kirjallisanden Searalle lahjoittamista 
satu- ja tarinakokouksista ja laala- ja ranokokeista. 

Talonpoika Saarijarvella M. Taipale on lahjoittanat Kirjalli- 
sanden Searalle kaksi vibkoa, satuja ja tarinoita yhden, ja lau- 
luja ja runokokeita toisen, jotka ban on kansalaisiltansa niilla sea- 
dailla tayannat ja paperille laskenut. Kirjeessansd ban mainitsee 
laalannon ja kaunokirjallisuaden taotteet ja saannon olevan niilla 
paikoin maatamme joksiki huonon puolisella pobjalla, ja nyky-ajan 
kansalta melkein katoamassa, koska se luulo on paasnyt valtaan, 
etta satuin ja tarinain pabuminen ja ranoin laulaminen ja taita- 
minen on hapeallista, ja niiden keraajat, jotka silloin talloin ovat 
siella kavelleet, ei ole niiden arvoliisuudesta ja hyddysta mitaan 
hiiskuneet kansalle. Taipaleen lahettamia sataja ja tarinoita on 
13, kaikki Saarijarvelta keratyt ja yksi niista, nimittain „taivaan 
vuoken synty" on erilainen kain £. Salmelaisen toimittamissa 
„Saomen kansan saduissa ja tarinoissa", ja toinen on melkein yh- 
teen tapaan kain satu „Antti Puuhaarasta" mainitussa kirjassa, 
mntta kaikki maat nakyvat olevan sellaisia, joita ei viela ole pai- 
nosta alosannetta. Toinen vihko sisaltaa runo- ja laalu-kyh&yksia 
seka kansalta kuultoja elta yksityisilta saatuja, ja niiden seassa 



319 

Iflytyy monta M. Taipaleen omatekoista, toisia on ban ker&nnyt 
Multialta R. Lindbergin sepittaniia* ja minka* misUki saanut kokoon. 

Arvoltansa ovat sadnt ja tarinat parempia kuin runot ja lau- 
lut, ehk'ei nam&tkaan sentahden kaikki ole niin vahapatosia, ettei 
ne vetSisi vertaa monille muille kansan saussa kuuluville lauluille. 

Paitsi mainituita satuja ja laulaja on M. Taipale lahettSnyt 
laettelon sakunimista* Saarijarvella* ja sen sivnssa pannut paperille 
mietteensa* suomalaisten sukunimien arvosta. Taman laettelon ja 
mietinndn saisi painattaa Seuran toimitettavassa Suomen nimisessa 
aikakautisesssa kirjassa, naytteeksi, miten selvasti koulun kfymaton 
ja itseksensa oppinat talonpoika kirjallisesti kayttaa* ttitinsa* kieltan". 

Naiden mietintSin nrakaan nabtiin hyvaksi ilman jasenmak- 
sola liittaa ylioppilas Palosta Senran jasenten lukunn, sekS Matti 
Taipalelle lahjaksi lahettaa" muutamia Seuran kastantamia kirjoja. 

Paatettiin askenmainittu snomennoksesta „Luonnon-kirja* 
Seoran kustannaksella painettavaksi 2000 kappalen painos, ja sit- 
ten niottana ja leikattuna paastelt&vaksi kirjakanppaan ; korjaus 
nskottiin tohtori Coranterille, joka sen suosiollisesti otti vaivak- 
sensa, ja yhdelle tutkiakantaiselle. 

Dosentti Ahlqvist esitteli kirjallisesti seuraavaa: 

„Suomalaisen Kirjallisunden Senran kirjoiltelevaksi jaseneksi 
saan mina efadotella rohvessorin Jenan yli-opistossa tohtori August 
Schleicher 9 in. Paitse kelvollista Littbanin kielen kieli-oppiansa on 
tama tiede-niekka kirjoittannt usearapia toita yleisessakin kieli- 
opissa; niista mainittakoon, niinkoin Seuran askareita lahimmin 
koskeva, kirja: Die Sprachen Europas, jossa han on antanut sian 
Suomi-heimoisillenkin kielille ja nayttaa hankkineensa selvat ja 
lnotettavat tiedot meid&nkin kielen luonteesta. Ei liene siis liikaa 
etta Seora kannioittaa hanta* ja itseansa* kuUumalla hanen kirjoit- 
televaksi j&seneksenstt". 

Rahaston hoitajan kaukanskertoma : Inkomst: forsaldt bokla- 
ger genom P. Aschan 55 rub., J. G. Damstrom 5 rnb., G. G. 
Cloaberg 56—80, O. Patander 2—64, A. Falck 2 rob., M. Sil- 
van 1 rnb., ledamotsafgifter af staderanden F. F. Neovius och 
bergmastaren A. F. Thoreld 12 rnb., somma 134 — 44; Utgift: 
redaktionsaryode for en uppsats 5 rob., postporto m. m. 1 — 12, 



920 

paffaskar ftr antiqviteter 2 rub., gumma 8 — 12; beb&tt»ing den 
7 mars: 427 — 13. For Porihanska monumentet inflalna: 274 — 75. 

Maaliskuun 16 p&iv. 1860. 

Esimies alkoi kokonksen paheella, joka on painettu Suomet- 
taressa; Seuran sibtieri, rabaaton hoitaja, ja kirjavartia lukivat 
voosikertomukset, jotka ovat painetut Litteraturblad nimisessa kuu- 
kauskirjassa. 

Dosentti Ahlqvistin kaotta ilmoitutti tutkijakunta taman laa- 
saman: 

„Sita palkintoa varten, joksi eras nimittaymatoin Searan ja- 
sen, „Silman-kaantdjan u nayteltya taalla Helsingissa kevaalla v. 
1858, oli lahettanyt Seuralle sata hopea-raplaa, jonka han oli 
maarannyt annettavaksi paraimmasta suomen-kielisesta naytelmasta, 
ja johon sama antaja sitten kevaalla v. 1859, „Patronius'en nay- 
teltya, oli lisannyt viisi-kymmenta raplaa, — tata palkintoa varten 
oli maara-ajan sisaan tullot Searalle kolme naytelmaa, nimittain: 
1) Kullervo, marhe-naytelma viidessa naytbksessa, 2) Ensimdinen 
Rakkaus ilveilys ybdessa naytoksessa Scriben mukaan, ja 3) Liu- 
- kas-kielinen tahi milen paiistaiin korkialle, komedia viidessa nay- 
toksessa, mukailta. 

Nama kilpa-kirjoitukset, Searan lykkaamat Tutkija-kannan 
arvostella, on Tutkija-kunta, tassa toimessa hyvan-tahtoisesti au- 
tettuna berra tobtori O. Toppelins'elta, ottanut tarkastuksen alle. 
Ja mita ensiksi tulee teokseen N:o 1 eli Kullervon murhe-nay- 
telmaan, niin on se, niinknin jokainen osoittamattakin voi ar- 
vata, naytelmallinen esitys sita merkillista ainetta, jonka runotar 
Kalevalan runoissa 31 — 36 on kertomalla taottanut, ja seuraa- 
kin paa-juonessansa sangen tarkoin ranon kertomusta. Tama 
aine ei tosin ole taydellisesti murbe-nay telmallinen , koska siina 
ei ole sita loukkausta kahden siveydelttsen voiman valillA, joka 
muserts^ naiden keskeen joutaneen yksityisen, ja talta paolen 
katsoen on taman naytelman tekija ^antanat teokseUensa liian 
lavean nimen kutsuessaan sita „murbe-naytelmaksi". Vaan Kul- 
lervo-kertomus on kertomns kova-onnisen mieben aarettomasta 
onnettomuadesta, kertomus, jossa isien paha-teot, s. o. poh- 
jatoin viha veljesten valilla, jo toisessa polvessa tulevat ankarasti 



m 

kostetuiksi lapsille, ja q^?o gi tama kertqwas koskaan ole Hi- 
kaUamatta, vjehattaroaUa ja vapisuttamatta sita, joka sen kanssa 
tatus^ajUL Xutfuja-Jtunta on havainnut, etta' kysymyksessa* olevan 
njtytebnan tekija ei ole kaikin paikoin voinat taydellisesti hal- 
tita ainettansa naytehna-ranon muodossa. Koko ensim&nen nay- 
tos, kavaeleva Kullervon lapsautta ja niita onnettomia mels- 
keita, jotka tapahtaivat veljesten Untamon ja Ealeryon valilla ja 
joiden lopullinen paatos on Ealleryon onnetoin loppa, tapahtaa 
kaksi-kymmenta vnotta ennen naytelman paa-juonen alkua, ja louk- 
kaa nain maodoin jotenkin tuntavasti naytelmaUista yhteytta, Vii- 
des naytos, yleisesti heikoin kaikista, sisaltaa liiaksi syrjaisia vali- 
kertomaksia ; samassa viidennessa naytoksessa on tekija kokonansa 
pois-jaltanyt sen ihanan kanssa-pnbeen miekkansa kanssa, jonka 
Kallervo Kalevalassa pitaa jnuri vahaista ennen itse-mnrhaansa. 
Muuten vivahtaa tekijan Kallervo monin paikoin kristilliseen san- 
kariin ja osoittaa liioin maarin pillojensa katumusta ja liikutuksia 
oman-tunnoo vaivasta. Edellensa on tekija useammassa seikassa 
loukannat sita, mita naytelmallisessa kielessa kutsataan laveam- 
malla merkityksella „puvuksi" eli etta teoksessa ajatukset, puheet 
ja teot eivat aina ole kuvaillun ajan mukaiset. Niin esira. mat- 
kustetaan siina rattailla, niin puhuttelevat sen henget toinen toi- 
siansa koriste-nimityksella „te u , ja niin loytyy kielessa mydhem- 
min lainattuja sanoja, jotka Wainamoisen aiknisten saussa ep&ile- 
matta loukkaavat. Yleisestikin on kieli joka-paivaista ja alhaista 
ja puuttua kokonansa sita jalootta ja ylevyytta, jota tfmmdisissft 
teoksissa kntsutaan „kothornoksi". Parissa kolmessa paikassa sat- 
tuvat varsyt ovat aivan kehnot ja ansaitsevat vahimmin tulla pu- 
hutoiksi Wainamoiselta ja Lemminkaiselta, jonka tahden Tutkija- 
kunta soisikin tekijan olevan erillansa varsyjen taottamisesta siksi, 
etta nayttaa paremmin harjautaneensa kielen kayttamiseen ruuolli- 
sessa puvussa. 

Tama onkin kaikki, minka Tutkijarknnta on ILulleryo-nay- 
telmassa havainnnt heikkoa ja muistutuksen alaista. Yleisesti ja 
niita vikoja paitse, jotka edellii ovat luetellut ja jotka tekija va- 
halla korjaamisella vojpi poistaa, on tama teos erin-omaiasn sat- 
tujna $upinen kielen ja kirjallisuujlen alalia. Naissa' vallifseva esi- 
kuvain punte, kielemme kompelyys ja tottomattomaas naytekajtfji- 

Suomi. 21 



322 

seen esitykseen todistavat tekijSn rohkeutta, joka ei ole katsonut 
yaikeatten ja esteideo paljouteen, vaan uskaljaasti heittaynyt ha- 
laasa siiyille korottaakseen isan-maallista kielta ja kirjallisautta. 
Toisekseen se seikka, etta tekija on valinnut Kullervo-kertomuk- 
sen n&ytelmSksi muodostaaksensa, t£man aineen, joka epSilematta 
on suomalaisen hengen jaloin ja ihanin tuote, ja se taito, jolla 
han sen yleisesti on tehnyt, antavat Tutkija-kannalle syyn laalla, 
ett9 talla tekijalla' on toivollinen talevaisuas Saomen kirjallisua- 
dessa. Enemman siis kehoittaaksensa hanta astumaan edellensa* 
sitll tieta, jolla hftnen ensimaiset askeleensa osoittavat nain kau- 
niin alan, kain palkitaksensa jo nyt saatnja voittoja, on Totkija- 
knnta, tarkastettaansa ne kaksi toista naytelm&a, jotka tfssa* ynn& 
ovat l&hetetyt kilpailemaan, pSattanyt Seoralle ehdotella, etta* edella- 
mainittu palkinto kokonansa annettaisiin Knllervon tekijalle. 

Mita* niihin kahteen toiseen kilpailemaan lahetettyihin kappa- 
leihin talee, niin saalittasi se Tutkija-kantaa, etta' varojen olemal- 
tomnadesta ei niitakin voinat esitellft Searan palkittaviksi. Ai- 
neensa ja naytelmallisen muotonsa vuoksi ovat ne niin onnellisesti 
valitut, kielensa puolesta niin taitavasti k&annetyt, etta semmois- 
ten kappaleiden jattamineu painattamatta olisi rikkaammallenkin 
kirjallisuudelle kuin soomalaiselle vahingoksi. Tutkija-kanta on 
siis miettinyt keinoja esta&ksensa tatg yahinkoa tapahtamasta ja 
saa nyt ehdotella Seoralle, etta Seura erinaisena osana toimituk- 
siansa nimella Suomalaista Naytelmd-kirjallisuutta painattaisi kus- 
tannaksellansa nama kaksi komediaa. Siihen olisi Seuran ensin 
hankittava lapa niiden tekijdilta, jotka kuulotnksella sanoma-leh- 
dissa* pitaisi kehoitettaa ilmoittaomaan. Myos on Tatkija-kanta 
katsonat hyv&ksi ehdotella, etta naiden kappalten tekijoille mak- 
settaisiin Searan kassasta vahan ransaampi tekij&is-palkka kain 
tavallisesti, esim. 10 hopea-ruplaa paino-arkilta". 

Taman mietinnftn mukaan paatettiin 150 rupl. palkinto an- 
nettavaksi Kullervon kirjoittajalle, joka nimilipan aayastaa nahtiin 
olevan ylioppilas Alexis StenvalL 

Katokasyain estSmista osottayia kilpakirjoitaksia yarten asetetta 
toimikunta ilmoitatti kanslianeayos Reinin kautta t&m&n lausoman: 

„Tfiflingsskrifter till besvarande af fragan om missvexters or- 
sak etc. 



323 

N:o 1. PA Svenska, med motto „Visligt lefva och gdra 
godt" etc. 

Orsaker: Frosten, en foljd af den befinteliga stora vatten- 
dr&nkta jordvidden, till hvars uttorl$ande de hitintills vidtagna at- 
garderne icke varit tillrackeliga ; utan borde till andamalets vin- 
nande fdretaget bedrifvas med krono och samtel. Fids invanares 
forenade krafter; gemensam fond, bildad gen. arlig atagen upp- 
offring ell. skatt; hvarje arbetsfdr person som njuter fattigunder- 
stod borde i arbetet deltaga. 2) »Jordens ofullstandiga och efter- 
latna bebrakning", som ytterligare hindras genom hallskjutsen, 
hvilken om den fullgjordes gen. entreprenorer skalle atminstone 
bespara jordagarene i Fid 500,000 arbetsdagar, — Battre for- 
yaltning af socknemagasinerne, hvilkas direktioner borde fa kopa 
och salja spanmal efter bestamda priser, pik det de behofvande 
icke matte falla i snikna kopares bander. 1 ark Fol. Uttommer 
icke amnet. 

N:o 2. Katovuosien lievittamisesta Suomessa af J. P. Sahl- 
gren eli Jokelainen Talonpoika. — Nattfrosters forekommande : 
dikning a aker, samt akern omgifvande karr; karrodling och bran- 
ning och barn dervid bur forhallas; bor verkstallas i stort. Bri- 
stande hobol. Tillstyrker circulations och vaxelbrak (vuorovilje- 
ljs), samt lemnar en kalkyl visande afkastningen efter tvaskiftes- 
brok och efter 8 skiften, hvaraf synes att medan tvaskiftet i goda 
ar lemnar en afkastning till ett varde af 347 rub.' 40 kop. och i 
missvaxt 203 rob. 57 kop., lemnar samma area i vaxelbrak be- 
gagnad i goda ar 445 rnb. 40 kop. och i missvaxt 313 rab. 5 
kop., samt framstaller nogare bora vid vaxelbrak bor forfaras, 
och statuerar som axiom att endast genom vaxelbrak hdafkastning 
kan bringas till nodigt fdrhallande motsvarande spanmalsproduk- 
tionens behof. 2 ark 4:o. Icke heller uttommande sitt amne. 

N:o 3. Mietieiia katovuosista Suomessa. Anon. Motto: 
^Arka tuota peljatk5hon, elkakot jalot urohot" etc. — Dat. Kuo- 
pio Jan. 1860. 136 pp. 4:o. Begynner med ett foretal der de 
mangfaldiga orsakerne for missvaxt vidroras och missvaxters afta- 
gande saigas sta i omvandt fbrhallande till jordbrakets forbatt- 
ring. Den derpa iolj. inledningen framstaller fragan huruvida 
nagon allman lag for missvaxters periodiska intrafifande konde lata 



3$4 

bestamma sig, och atadnar vid en asigt att genom under langre 
tid fortsatta nogranna klimatologiska och meteorologiska observa- 
tioner far hvarje ort en sadan atminstone .approximatift sSker icke 
borde vara ombjlig, eharu de hitintills vanna erfarenhetsroo och 
derpa grnndade theorier icke halla streck. Arbetet sonderfaller i 
4 afdelningar: a) om missvaxters orsaker och medel att dem af- 
vSrja medan saden vaxer; b) D:o raedan den skordas och insam- 
las; c) D:o medan den uppbevaras och magasineras; d) tankar 
om andra sa'rskilda atgarder till lattande af missvaxters foljder. 
Den fdrsta afdelningen om missvaxters orsaker och ftrekommande 
under vaxten indelas i 8 kapitel 1) far mycken vata; 2) torka; 
3) frost; 4) hagel, blast och stormar; 5) skadliga insekter; 6) 
otjenlig saningstid; 7) snbfall pa ofrusen mark; 8) glansis och 
kala. Uti ett slatord assumeras den fbregangna framstallningen. 
Hufvudorsaker till missvaxt: farmycken vata och daligt jordbruk; 
vata framkallar kold och andra skador for vaxterna ; daligt jordbruk 
ar orsak sa val till torka och vata samt att kliraatets ogenhet 
lattare far ofverhand. AHt kan icke pa engang fdraodras af brist 
pa medel. Mycket kunde dock lyckas, derest vi 3gde lika myc- 
ken foretagsamhet som uthaliighet „kuin vaan olis meilla' yrittS- 
vaisyytta si in a* maarassa kuin on kestavaisyytta". Onskar vidare 
mera samfundsanda och enighet pa det med farenade krafter matte 
kunna faretagas, hvartill den enskiltes farmaga sir otillrackelig, 
hvaremot styrelsens omedelbara deltagande afstyrkes, pa det fol- 
ket icke ma lara sig att med hSndeme i kors v3nta allt af den- 
samma „ettei kansa oppisi ristissa kasin odottamaan kaikkia vaan 
hallitukselta". — Fdreslas assuransfdreningar mot hagelskador, 
magasiner fdr missvaxtar och fri spanmalshandel, samt arbetsstal- 
len under missvaxt fdr behdfvahde, hvartill regeringen skulle ftJr— 
skjuta kom mart erne medel. — Arbetet vittnar om en tankande, 
yart lands farhallanden noga kannande, men icke heller om andra 
lander alldeles okunnig fdrfattare, lemnar ganska rika bidrag till 
den uppgifna prisfragan^ besvarande, och ar med enkelhet, klar- 
het och redighet fdrfattadt. Komiten tror sig derfare hos Sall- 
skapet kunna rekoinmetider& denna skrift till ett pris af 150 rub. 
med villkor att derest den kbriime att i tryck utges, nagra ifran 
saken afvikande fragor, sasoin fdrslaget om hagelassurans bolaget, 



m 

kunde uteslntas, och deremot angskiilturen och boskapsskfttseln, sA- 
sora i synnerhet af storsla vigt ati de nordligare trakterne af vArt 
land, der sfora angsfalt genom vanvard na afkasta vida mindre An 
de knnde och borde, med stdrre utfdrlighet behandlades. 

N:o 4. Anon. Med blhang och sltttord 25 ark Foi. ocksA 
pa finska. Begynner med Akerdikning; fcfyergar till kyttlander; 
2) karrodling, hyilken af byalagen gemensamt borde bedrifvas ooh 
de som blifvit fallde till boter borde anyAndas till arbet*; 3) 
skogsrbdjning: At solsidan af Akera borde lofskog affagsnas mrast 
40 famnar till fbrekommande af frost; hvaremot At norr granskog 
borde bibehallas till afhallande af kalla vindar; 4) om ptiVjning 
och god sling; 5) spillnragsberedning; 6) Akerjordens fdrbattring, 
lerjordens genom sandblandning, kMrrjordens genom lera och sand; 
7) om sAningstiden ; 8) Regeringsnnderst&d At sfnAlAgenhets inne- 
hafvare till ntvidgning af Akeryidden: 9) angsskdtsel; 10) boskapV 
skotsel; 11) skrifter af ekonomiskt innehAH; 12) barnanppfostran, 
hvaraf terf; tar sig anledning att teckna folkets seder och dfcras 
brister i en ganska otforlig episod. Det myckna losa folket, af- 
vensom arrendatorers och torpares osakerhet att fa skorda frekten 
for sina mddor, appgifvas sAsora sarskild orsak till bristande be- 
arbetning och deraf uppkommande missy&xter. FOrefclAr en egen 
kommunaltjenst till yArdande af kommunens angelAgenheter men 
derjemte Afven sedlighet och ekonomi, samt gemensamma arbets- 
inrattnirigar fbr ltfsdrifvare. Uti tillagget behandlas fragan om 
folkskdlor, hyilka sknlle onderbailas genom kapellansaflbningarne 
hvilka borde indragas, samt n&gra andra fbreslagna intrader. DA 
fbrf. icke hallit sig till prisfragans besvarande bar komiten icke 
heller till prisbeloning ansett sig kanna an mala hans arbete". 

Taman mietinndn makaan pa&tettiin 150 ropl. palkinto an- 
nettavaksi N:o 3:n (Mietteita katovuosista) kirjoittajalle, joka ni- 
milipnn aovastaa nahtiin oleyan maayiljelysopettaja Antti Man- 
ninen. 

Ylioppilas F. A. Saxbackin paolesta annettiin sisaan hataen 
mennakesaiset kokoamat Inkerin maalta; namat kokoamat,' 11 vih- 
koa laolaja, 5 yihk. satoja, 1 yihko aryoitnksia, seka matkamnjs- 
telmia, lykattiin tutkioknnnan arvostelemjseeq, 



326 s 

Ilmoitettiin searaavat lahjat: evesti Funthjelmilta: 25 rapl.; 
fiimettdmaltft: 20 rapl.; vara toomari Schlyterilta; 1, Tiburtius, 
Hisloria om Finska kriget 1741, Sthm 1817, 2. E. v. Vegesack, 
Etthundrade 4r, Sthm 1850; postimestari Grenqvistilta: C. Ga- 
leni an medica, Venetiis 1544; lisensiaaUi Polenilta: Mehilainen 
1859; provessori Cygnmukselta: Den 16 mars I860, Hfors; li- 
sensiaaUi Tikka$elta: 2 k&sikirj. runoa ja 1 kanink. kaulatus, 
Sthm 1768; jlioppilas Sasbackilia: 10 Venal, hop. rahaa, ja 1 
konniaraha 1796. 

Rahaston hoitajan knukauskertoma: Inkomst: forsaldt bokla- 
ger genom Frenckellska bokh. i Tammerfors 17 — 76, A. V. Gron- 
bolm 8—38, A. V. Edgren 1—17, C. R. Lilios 30 kop., Frenc- 
kell et Sons bokh. i Helsingfors 77 — 25, Wasenins et C:o 20 — 
65, Sederholm et C:o 60—37, Sallsk. sekreterare 9—60, leda- 
motsaigifter af kollegan mag. J. G. Geitlin, handlanden U. Lind- 
holm, kronofogden J. Viander 18, opplopna intressen 15 — 41, 
snmma 228 — 89; Utgift: sednare halften af sekreterare-arvodet 
75 rub., d:o af vaktmastare-arvodet 10 rob., summa 85 rob.; be- 
halloing den 16 mars: 571 — 3. 

Soljetoilla huotolipoilla valittiin: Seoran esimieheksi: pro- 
vessori E. Lonnrot, vara esimieheksi: assessori F. J. Rabbe, sih- 
tieriksi: kirjaston amanoensi S, G. Elmgren, rahaston hoitajaksi: 
lehtori C. Co Man, kirjavartiaksi ; maisteri R. A, Renvall; tutkia- 
konnan jgseniksi: provessori At. Akiander, lehtori AT. G. Borg, 
lisensiaaUi P. Tikkanen, dosentti A. Ahlqvist, kielsnkaantaja lisen- 
siaaUi F. Polen: revisortksi: assessori Rabbe ja revisori A. Rothmanj. 






AUG 2 6 1958